Suomalaisilla vahva rooli alueiden komitean sadannessa täysistunnossa

Alueiden komitean toimintaa päästään seuraamaan ensi viikolla myös Espoossa 25.–26.4.2013 järjestettävän Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja tutkimusasioiden valiokunnan kokouksen ansiosta. Kongressikeskus Dipolissa pidettävän kokouksen yhteydessä järjestetään myös kansainvälinen konferenssi, jonka aiheena on Eurooppa 2020-strategian älykkäät alueet -aloitteen edelläkävijyys.

Älykäs erikoistuminen olennaista tutkimus- ja innovaatioympäristöjen kehittämisessä

Täysistunnossa yksimielisesti hyväksytyssä, Markku Markkulan esittelemässä lausunnossa pureuduttiin kansainvälisen tutkimus- ja innovaatioympäristöjen vahvistamiseen. Lausunnon pääkohtia olivat innovatiivisten tutkimusympäristöjen lujittamisen lisäksi tarve erikoistumiselle myös maailmanlaajuisten arvoverkostojen osalta sekä eurooppalaisten verkostojen ja kumppanuuksien merkitys kriittisen keskustelun areenoina.

“Komission on investoitava etenkin suuriin edelläkävijähankkeisiin, jotka toimivat perustana ja katalyyttina kansallisille ja alueellisille tutkimus- ja innovaatiotoiminnoille. EU:lla on valtavasti tutkimusohjelmia ja kumppanuusverkostoja sekä moninaisia siemenhankkeita, joita me suomalaiset emme osaa käyttää oman toimintamme tukena ja rahoituksena. Jätämme vuosittain käyttämättä kymmeniä miljoonia euroja, kun suomalaiset yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset ja julkishallinnon monet toimijat eivät kohdenna toimintaansa näiden rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseen”, korostaa Markku Markkula.

Eurooppalaisen teollisuuden kehittämiseen kaivataan ripeitä muutoksia

AK:n täysistunnossa käsiteltiin myös eurooppalaisen teollisuuden tilaa kuntien ja alueiden näkökulmasta katsottuna. Euroopan unioni rakennettiin aikoinaan Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ympärille, ja teollisuudella on yhä vahva heijastusvaikutus koko talouteen erityisesti työllisyyden kannalta.  AK:n mielestä teollisuuden kohtaamat ongelmat liittyvät rakenteellisiin syihin, joiden vuoksi on nopeutettava tarvittavia muutoksia teollisuuspolitiikassa.

Viime aikoina Euroopan teollisuuden tilanteesta on tullut vakava, sillä tuotantokapasiteetti on heikentynyt ja unionin sisäiset erot ovat kasvaneet.”Tarvitaan kipeästi muutoksia teollisuuden inhimilliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen toimintaan sekä alueellistettua älykkään erikoistumisen strategiaa”, komitean jäsen Anne Karjalainen korostaa.

Taidot ovat uuden vuosisadan valuuttaa

Täysistunnossa esiteltiin myös lausunto koulutuksen uudelleenajattelusta. Lausunnossa korostettiin kansakunnan vaurauden suhdetta sen nuorison koulutustasoon, minkä vuoksi on huolestuttavaa, että monet valtiot ovat pienentäneet koulutukseen varattua budjettia. Alueiden komitean mielestä koulutuksen alalla pitäisi painopistettä siirtää enemmän oppimistuloksien, eli tietojen ja taitojen omaksumisen kehittämiseen.

AK:n jäsen Sirpa Hertell painottaa, että yhteiskunnalliset muutokset ja haasteet olisi otettava paremmin huomioon koulutuksen kehittämisessä. “Me suomalaiset tiedämme, että olemme koulutuksen huippumaa ja tässäkin lausunnossa korostetaan, että parhaat koulutusjärjestelmät ovat sellaisia, joissa koulutuksen laatu ja tasa-arvo kohtaavat. Olemme varmasti yksimielisiä siitä, että ilmastonmuutos, vanheneminen ja maahanmuutto vaativat meiltä uusia kansalaistaitoja, jotka usein kuitenkin opetuksessa unohdetaan. On siis luotava edellytykset jatkuvalle oppimisille ja luovalle ajattelulle.”

Lisätietoja

Alueiden komitean jäsenet:

Anne Karjalainen  (+358 50 5390744)

Sirpa Hertell (+358 50 5666818)

Markku Markkula (+358 50 4642455)

Rail Baltic – luotijunalla Helsingistä Berliiniin vuonna 2020

Helsinki EU-toimisto järjesti Euroopan parlamentissa 9.4.2013 yhdessä MEP Petri Sarvamaan ja Rail Baltica Growth Corridor -hankkeen kanssa seminaarin ”Towards Corridor Platforms: Case Rail Baltic”. Tilaisuus antoi poliitikoille ja kuljetusalan asiantuntijoille tilaisuuden keskustella Helsingin, Tallinnan, Varsovan ja Berliinin yhdistävästä Rail Baltic -suurnopeusjunaratahankkeesta. Tilaisuuteen osallistui yli 120 kuulijaa.

Asiantuntijat ja MEP:it olivat yksimielisiä siitä, että Rail Baltic – hanke on nyt saatu parempaan vauhtiin kuin koskaan aiemmin ja useat puhujat vakuuttivat myös poliittista tahtoa löytyvän hankkeen toteuttamiselle. Hankkeen katsottiin täyttävän käytännössä kaikki EU-liikenneprojektille asetetut ehdot ja siten EU-hankerahoituksen olevan erittäin hyvissä kantimissa. Jäsenmaiden tulisi siis nyt tarttua toimeen ja omasta puolestaan varmistaa tarvittavan rahoituksen ja infrastruktuurin saatavuus, jotta hanke saadaan toteutettua. Seminaarissa puhunut liikenneasioista vastaavan Euroopan komission varapuheenjohtajan Siim Kallaksen kabinettipäällikkö Henrik Hololei sanoi puheenvuorossaan: ”Ei ole epäillystäkään, että poliittinen tuki Rail Balticalle on olemassa – se on todettu kaikkien jäsenmaiden taholta. Projektin toteutuminen riippuu nyt siitä, kuinka poliittinen tuki saadaan siirrettyä konkreettisiksi toimenpiteiksi. Työryhmän perustaminen on ollut hyvä alku, mutta on mentävä vielä pidemmälle. Nyt olisi oleellista perustaa yhteisyritys, joka voi viedä projektia eteenpäin kaupalliselta pohjalta.”

Itämeren itäisellä alueella ei tällä hetkellä ole yhtenäisiä ja sujuvia etelä-pohjoissuuntaisia rautatieyhteyksiä, jotka liittäisivät alueen Keski- ja Länsi-Eurooppaan. Rail Baltic tarjoaisi keinon yhdistää kaupunkeja ja alueita, edistää ihmisten liikkuvuutta ja luoda uusia mahdollisuuksia yrityksille. Puolalaisen MEP:in Bogusław Liberadzkin mukaan lähtökohdaksi ei pitäisi enää ottaa hankkeen tiellä olevia monia esteitä, vaan nyt tulisi keskittyä sen Euroopalle tuomien todellisten etujen antamaan lisäarvoon. Hankkeen toteutumisen myötä esimerkiksi Tallinna ja Riika olisivat jatkossa reilusti alle kahden tunnin matkan päässä toisistaan ja muodostaisivat siten yhtenäisen työssäkäyntialueen, joka puolestaan vilkastuttaisi molempien alueiden elinkeinoelämää.

Hanke on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2020 mennessä ja se on yksi Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanoviraston (TEN-T EA) asettamasta 30 ensisijaisesta hankkeesta. Radan kokonaispituus Tallinnasta Varsovaan olisi noin 1200 kilometriä ja Helsinki on tarkoitus liittää rautatieverkkoon aluksi lauttayhteyden kautta ja jatkossa mahdollisesti rautatietunnelilla.

”Monet seikat viittaavat siihen, että olisi pitkällä aikavälillä järkevää yhdistää Helsinki rautatietunnelilla Rail Balticiin. Meidän ei pitäisi rajoittua olemassa olevaan malliin, vaan tutkailla rohkeasti tätä ajatusta”, totesi Rail Baltic – seminaaria isännöinyt MEP Petri Sarvamaa. Sarvamaan mukaan nopean rautatieyhteyden saaminen Helsinki-Berliini välille onkin yksi tämän hetken kiinnostavimmista ajatuksista liikennepolitiikan saralla.

Lisätietoja:

Tietoa hankkeesta TEN-T EA:n sivuilla

Rail Baltica Growth Corridor -hanke

Neljäs rautatiepaketti – sujuvampaa liikennettä ja vähemmän byrokratiaa

Europan talous- ja sosiaalikomitea järjesti keskiviikkona 24.4. seminaarin ”4th Railway package: will it revitalise the European railways?”. Tilaisuudessa kuultiin näkemyksiä paketin sekä teknisestä että hallinnollisesta puolesta. Puhujina oli raideliikenteen, -infrastruktuurin ja -teollisuuden edustajia sekä rautateiden työntekijöiden, matkustajien ja rahdinlähettäjien edustajia. Seminaarin tarkoituksena oli avata keskustelua paketin kiistanalaisimmista aiheista ja näin vaikuttaa talous- ja sosiaalikomitean lausuntoon paketista.

Seminaarin ensimmäinen osuus keskittyi neljännen rautatiepaketin tekniseen puoleen, eli raideliikenteen säädöksien, turvallisuusvaatimusten sekä lupamenettelyjen yhtenäistämiseen. Euroopan rautatievirasto ERA:n johtaja Marcel Verslype ja Euroopan rautatieteollisuuden liitto UNIFE:n pääjohtaja Philippe Citroën painottivat puheenvuoroissaan erityisesti unionin jäsenmaiden eri kansallisten säädöksien yhtenäistämistä ja valvonnan asettamista yhden auktoriteetin taakse. Euroopan rautatieyhteisö CER:n toiminnanjohtaja Libor Lochmanin arvion mukaan nykyisestä yhteensä noin 11 000 kansallisesta säädöksestä voitaisiin näin poistaa päällekkäisinä tai tarpeettomina jopa kaksi kolmasosaa, mikä parantaisi merkittävästi rautatieverkostojen yhteentoimivuutta Euroopassa.

Rautatiepaketin hallinnollista ulottuvuutta käsitelleessä toisessa osuudessa puhujien mielipiteissä esiintyi merkittävästi enemmän hajontaa kuin teknisestä puolesta keskusteltaessa, ja paketti sai osakseen rajuakin kritiikkiä. Erityisesti keskustelua herätti junaoperaattoreiden ja infrastruktuurin hallinnon eriyttäminen sekä matkustajaliikenteen avaaminen vapaalle kilpailulle. Kilpailun avaamisen uhkakuvina nähtiin  erityisesti matkustamisen sujuvuuden ja tiedonsaannin heikkeneminen, julkisen palvelun velvoitteen unohtaminen sekä rautatiealan työntekijöiden aseman heikkeneminen. Toisaalta taas vapaan kilpailun uskottiin lisäävän investointeja rautateihin sekä parantavan läpinäkyvyyttä.

Puheenvuoroissa heräsi myös kysymys siitä, pitäisikö rautatiepaketista jättää kokonaan pois sen hallinnollinen puoli, ja käsitellä paketti puhtaasti teknisenä. Euroopan komission liikenteen ja liikkumisen pääosaston johtaja Jean-Eric Paquet kuitenkin tyrmäsi ajatuksen, sillä kyseessä on nimenomaan kokonaisvaltainen ratkaisu Euroopan rautateille, ja se on tarkoituksella monipuolinen ja kunnianhimoinen. Hänen mukaansa myöskään toimenpiteiden sosiaalista puolta ei ole unohdettu, vaan parantaessaan rautateiden houkuttelevuutta paketti myös luo alalle työpaikkoja ja kasvua.

Neljäs rautatiepaketti on Euroopan komission 30.1.2013 hyväksymä, kuudesta lainsäädäntöehdotuksesta koostuva esitys, jonka tarkoituksena on parantaa rautatiepalveluiden laatua sekä edistää EU:n rautatiealan innovointia avaamalla jäsenvaltioiden matkustajaliikennemarkkinat kilpailulle. Paketista päästäneen sopuun parlamentin ja komission välillä kesäkuuhun 2013 mennessä.

Lisätietoja:

Euroopan komission muistio neljännestä rautatiepaketista

Seminaarin ohjelma ja puhujat

Neljäs rautatiepaketti – sujuvampaa liikennettä ja vähemmän byrokratiaa

Europan talous- ja sosiaalikomitea järjesti keskiviikkona 24.4. seminaarin ”4th Railway package: will it revitalise the European railways?”. Tilaisuudessa kuultiin näkemyksiä paketin sekä teknisestä että hallinnollisesta puolesta. Puhujina oli raideliikenteen, -infrastruktuurin ja -teollisuuden edustajia sekä rautateiden työntekijöiden, matkustajien ja rahdinlähettäjien edustajia. Seminaarin tarkoituksena oli avata keskustelua paketin kiistanalaisimmista aiheista ja näin vaikuttaa talous- ja sosiaalikomitean lausuntoon paketista.

Seminaarin ensimmäinen osuus keskittyi neljännen rautatiepaketin tekniseen puoleen, eli raideliikenteen säädöksien, turvallisuusvaatimusten sekä lupamenettelyjen yhtenäistämiseen. Euroopan rautatievirasto ERA:n johtaja Marcel Verslype ja Euroopan rautatieteollisuuden liitto UNIFE:n pääjohtaja Philippe Citroën painottivat puheenvuoroissaan erityisesti unionin jäsenmaiden eri kansallisten säädöksien yhtenäistämistä ja valvonnan asettamista yhden auktoriteetin taakse. Euroopan rautatieyhteisö CER:n toiminnanjohtaja Libor Lochmanin arvion mukaan nykyisestä yhteensä noin 11 000 kansallisesta säädöksestä voitaisiin näin poistaa päällekkäisinä tai tarpeettomina jopa kaksi kolmasosaa, mikä parantaisi merkittävästi rautatieverkostojen yhteentoimivuutta Euroopassa

Rautatiepaketin hallinnollista ulottuvuutta käsitelleessä toisessa osuudessa puhujien mielipiteissä esiintyi merkittävästi enemmän hajontaa kuin teknisestä puolesta keskusteltaessa, ja paketti sai osakseen rajuakin kritiikkiä. Erityisesti keskustelua herätti junaoperaattoreiden ja infrastruktuurin hallinnon eriyttäminen sekä matkustajaliikenteen avaaminen vapaalle kilpailulle. Kilpailun avaamisen uhkakuvina nähtiin  erityisesti matkustamisen sujuvuuden ja tiedonsaannin heikkeneminen, julkisen palvelun velvoitteen unohtaminen sekä rautatiealan työntekijöiden aseman heikkeneminen. Toisaalta taas vapaan kilpailun uskottiin lisäävän investointeja rautateihin sekä parantavan läpinäkyvyyttä.

Puheenvuoroissa heräsi myös kysymys siitä, pitäisikö rautatiepaketista jättää kokonaan pois sen hallinnollinen puoli, ja käsitellä paketti puhtaasti teknisenä. Euroopan liikkuvuusverkoston johtaja Jean-Eric Paquet kuitenkin tyrmäsi ajatuksen, sillä kyseessä on nimenomaan kokonaisvaltainen ratkaisu Euroopan rautateille, ja se on tarkoituksella monipuolinen ja kunnianhimoinen. Hänen mukaansa myöskään toimenpiteiden sosiaalista puolta ei ole unohdettu, vaan parantaessaan rautateiden houkuttelevuutta paketti myös luo alalle työpaikkoja ja kasvua.

Neljäs rautatiepaketti on Euroopan komission 30.1.2013 hyväksymä, kuudesta lainsäädäntöehdotuksesta koostuva esitys, jonka tarkoituksena on parantaa rautatiepalveluiden laatua sekä edistää EU:n rautatiealan innovointia avaamalla jäsenvaltioiden matkustajaliikennemarkkinat kilpailulle. Paketista päästäneen sopuun parlamentin ja komission välillä kesäkuuhun 2013 mennessä.

Lisätietoja:

Euroopan komission muistio neljännestä rautatiepaketista

Seminaarin ohjelma ja puhujat

Rail Baltic – luotijunalla Helsingistä Berliiniin vuonna 2020

Helsinki EU-toimisto järjesti Euroopan parlamentissa 9.4.2013 yhdessä MEP Petri Sarvamaan ja Rail Baltica Growth Corridor -hankkeen kanssa seminaarin ”Towards Corridor Platforms: Case Rail Baltic”. Tilaisuus antoi poliitikoille ja kuljetusalan asiantuntijoille tilaisuuden keskustella Helsingin, Tallinnan, Varsovan ja Berliinin yhdistävästä Rail Baltic -suurnopeusjunaratahankkeesta. Tilaisuuteen osallistui yli 120 kuulijaa.

Asiantuntijat ja MEP:it olivat yksimielisiä siitä, että Rail Baltic – hanke on nyt saatu parempaan vauhtiin kuin koskaan aiemmin ja useat puhujat vakuuttivat myös poliittista tahtoa löytyvän hankkeen toteuttamiselle. Hankkeen katsottiin täyttävän käytännössä kaikki EU-liikenneprojektille asetetut ehdot ja siten EU-hankerahoituksen olevan erittäin hyvissä kantimissa. Jäsenmaiden tulisi siis nyt tarttua toimeen ja omasta puolestaan varmistaa tarvittavan rahoituksen ja infrastruktuurin saatavuus, jotta hanke saadaan toteutettua. Seminaarissa puhunut liikenneasioista vastaavan Euroopan komission varapuheenjohtajan Siim Kallaksen kabinettipäällikkö Henrik Hololei sanoi puheenvuorossaan: ”Ei ole epäillystäkään, että poliittinen tuki Rail Balticalle on olemassa – se on todettu kaikkien jäsenmaiden taholta. Projektin toteutuminen riippuu nyt siitä, kuinka poliittinen tuki saadaan siirrettyä konkreettisiksi toimenpiteiksi. Työryhmän perustaminen on ollut hyvä alku, mutta on mentävä vielä pidemmälle. Nyt olisi oleellista perustaa yhteisyritys, joka voi viedä projektia eteenpäin kaupalliselta pohjalta.”

Itämeren itäisellä alueella ei tällä hetkellä ole yhtenäisiä ja sujuvia etelä-pohjoissuuntaisia rautatieyhteyksiä, jotka liittäisivät alueen Keski- ja Länsi-Eurooppaan. Rail Baltic tarjoaisi keinon yhdistää kaupunkeja ja alueita, edistää ihmisten liikkuvuutta ja luoda uusia mahdollisuuksia yrityksille. Puolalaisen MEP:in Bogusław Liberadzkin mukaan lähtökohdaksi ei pitäisi enää ottaa hankkeen tiellä olevia monia esteitä, vaan nyt tulisi keskittyä sen Euroopalle tuomien todellisten etujen antamaan lisäarvoon. Hankkeen toteutumisen myötä esimerkiksi Tallinna ja Riika olisivat jatkossa reilusti alle kahden tunnin matkan päässä toisistaan ja muodostaisivat siten yhtenäisen työssäkäyntialueen, joka puolestaan vilkastuttaisi molempien alueiden elinkeinoelämää.

Hanke on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2020 mennessä ja se on yksi Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanoviraston (TEN-T EA) asettamasta 30 ensisijaisesta hankkeesta. Radan kokonaispituus Tallinnasta Varsovaan olisi noin 1200 kilometriä ja Helsinki on tarkoitus liittää rautatieverkkoon aluksi lauttayhteyden kautta ja jatkossa mahdollisesti rautatietunnelilla.

”Monet seikat viittaavat siihen, että olisi pitkällä aikavälillä järkevää yhdistää Helsinki rautatietunnelilla Rail Balticiin. Meidän ei pitäisi rajoittua olemassa olevaan malliin, vaan tutkailla rohkeasti tätä ajatusta”, totesi Rail Baltic – seminaaria isännöinyt MEP Petri Sarvamaa. Sarvamaan mukaan nopean rautatieyhteyden saaminen Helsinki-Berliini välille onkin yksi tämän hetken kiinnostavimmista ajatuksista liikennepolitiikan saralla.

Lisätietoja:

Tietoa hankkeesta TEN-T EA:n sivuilla

Rail Baltica Growth Corridor -hanke

Suomalaisilla vahva rooli alueiden komitean sadannessa täysistunnossa

Alueiden komitea (AK) piti järjestyksessään sadannen täysistunnon 11.-12.4.2013 Euroopan parlamentin istuntosalissa Brysselissä. Täysistunnossa käsiteltiin muun muassa EU:n talouslinjauksia parlamentin puhemiehen Martin Schulzin puheenvuoron johdolla. AK:n suomalaisten jäsenten esittäminä hyväksyttiin Markku Markkulan lausunto AK:n linjauksista kansainvälisen tutkimus- ja innovaatioyhteistyön vahvistamiseksi sekä Ossi Martikaisen lausunto vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta. Suomalaisten roolin vahvistumista ilmensi myös Pauliina Haijasen valinta AK:n Itämeriryhmän puheenjohtajaksi.

Alueiden komitean toimintaa päästään seuraamaan ensi viikolla myös Espoossa 25.–26.4.2013 järjestettävän Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja tutkimusasioiden valiokunnan kokouksen ansiosta. Kongressikeskus Dipolissa pidettävän kokouksen yhteydessä järjestetään myös kansainvälinen konferenssi, jonka aiheena on Eurooppa 2020-strategian älykkäät alueet -aloitteen edelläkävijyys.

Älykäs erikoistuminen olennaista tutkimus- ja innovaatioympäristöjen kehittämisessä

Täysistunnossa yksimielisesti hyväksytyssä, Markku Markkulan esittelemässä lausunnossa pureuduttiin kansainvälisen tutkimus- ja innovaatioympäristöjen vahvistamiseen. Lausunnon pääkohtia olivat innovatiivisten tutkimusympäristöjen lujittamisen lisäksi tarve erikoistumiselle myös maailmanlaajuisten arvoverkostojen osalta sekä eurooppalaisten verkostojen ja kumppanuuksien merkitys kriittisen keskustelun areenoina.

“Komission on investoitava etenkin suuriin edelläkävijähankkeisiin, jotka toimivat perustana ja katalyyttina kansallisille ja alueellisille tutkimus- ja innovaatiotoiminnoille. EU:lla on valtavasti tutkimusohjelmia ja kumppanuusverkostoja sekä moninaisia siemenhankkeita, joita me suomalaiset emme osaa käyttää oman toimintamme tukena ja rahoituksena. Jätämme vuosittain käyttämättä kymmeniä miljoonia euroja, kun suomalaiset yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset ja julkishallinnon monet toimijat eivät kohdenna toimintaansa näiden rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseen”, korostaa Markku Markkula.

Eurooppalaisen teollisuuden kehittämiseen kaivataan ripeitä muutoksia

AK:n täysistunnossa käsiteltiin myös eurooppalaisen teollisuuden tilaa kuntien ja alueiden näkökulmasta katsottuna. Euroopan unioni rakennettiin aikoinaan Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ympärille, ja teollisuudella on yhä vahva heijastusvaikutus koko talouteen erityisesti työllisyyden kannalta.  AK:n mielestä teollisuuden kohtaamat ongelmat liittyvät rakenteellisiin syihin, joiden vuoksi on nopeutettava tarvittavia muutoksia teollisuuspolitiikassa.

Viime aikoina Euroopan teollisuuden tilanteesta on tullut vakava, sillä tuotantokapasiteetti on heikentynyt ja unionin sisäiset erot ovat kasvaneet.”Tarvitaan kipeästi muutoksia teollisuuden inhimilliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen toimintaan sekä alueellistettua älykkään erikoistumisen strategiaa”, komitean jäsen Anne Karjalainen korostaa.

Taidot ovat uuden vuosisadan valuuttaa

Täysistunnossa esiteltiin myös lausunto koulutuksen uudelleenajattelusta. Lausunnossa korostettiin kansakunnan vaurauden suhdetta sen nuorison koulutustasoon, minkä vuoksi on huolestuttavaa, että monet valtiot ovat pienentäneet koulutukseen varattua budjettia. Alueiden komitean mielestä koulutuksen alalla pitäisi painopistettä siirtää enemmän oppimistuloksien, eli tietojen ja taitojen omaksumisen kehittämiseen.

AK:n jäsen Sirpa Hertell painottaa, että yhteiskunnalliset muutokset ja haasteet olisi otettava paremmin huomioon koulutuksen kehittämisessä. “Me suomalaiset tiedämme, että olemme koulutuksen huippumaa ja tässäkin lausunnossa korostetaan, että parhaat koulutusjärjestelmät ovat sellaisia, joissa koulutuksen laatu ja tasa-arvo kohtaavat. Olemme varmasti yksimielisiä siitä, että ilmastonmuutos, vanheneminen ja maahanmuutto vaativat meiltä uusia kansalaistaitoja, jotka usein kuitenkin opetuksessa unohdetaan. On siis luotava edellytykset jatkuvalle oppimisille ja luovalle ajattelulle.”

Lisätietoja

Alueiden komitean jäsenet:

Anne Karjalainen  (+358 50 5390744)

Sirpa Hertell (+358 50 5666818)

Markku Markkula (+358 50 4642455)