Tekesin Brysselin toimiston johtaja Matti Hiltunen: Innovaatiokaislikossa suhisee

Tekesin näkökulmasta Brysselin kevät on sisältänyt paitsi vaarallisia tilanteita myös vauhtia. Lukuisia aloitteita ja käänteitä on liikkeellä ja valotan niistä keskeisiä tässä kirjoituksessa.

Kaikki puhuvat EIC:stä

Euroopan innovaationeuvosto (European Innovation Council, EIC) on tutkimus- ja innovaatiokomissaari Carlos Moedasin lempilapsi ja perinnökseen tarkoittama luomus. Aloitteen taustalla on havainto, että siinä missä perustutkimusta tekevät ryhmät arvostavat Horisontti-ohjelman  tarjontaa erityisesti European Research Councilin osalta, yritysten antama palaute on nihkeämpää. Tässä tarkoituksessa komissio kartoittaa hyviä kansallisia innovaatiorahoituskäytäntöjä ja pohtii vastinetta niille eurooppalaisella tasolla. Brysselin tutkimus- ja innovaatioseurapiireissä kaikki puhuvat EIC:stä ja lukuisat organisaatiot ja verkostot laativat omia idea- ja kannanottopapereitaan aiheesta. Pilotti-EIC on tarkoitus saada liikkeelle jo vuonna 2018, mikä tarkoittaa, että kiire on aivan hirvittävä, koska komission olisi tultava ulos ehdotuksen kanssa jo tulevan kesälomakauden jälkeen. Pilotti on lisäksi toteutettava nykyisillä Horisontti-säännöksillä ja -budjetilla. Yhtälön mahdollistamiseksi Tekesin kannanotto on tässä vaiheessa hyvin fokusoitu. Autamme eurooppalaista virkakuntaa työssä myös kahdenvälisin keskusteluin sekä yhdessä samanmielisten innovaatiorahoittajien kanssa.

Apua, yhdeksäs tulee nyt jo!

Hädin tuskin on Horisontti päässyt liikkeelle, kun komission tutkimus- ja innovaatiopääosaston pääjohtaja Robert-Jan Smits jo ilmoitti helmikuussa, että tulevan puiteohjelman, hieman mielikuvituksettomalta työnimeltään FP9 joka meillä Suomeksi kääntyy 9PO, valmistelu käynnistetään saman tien ja ensimmäinen laaja konsultaatio aiheesta järjestetään ensi syksynä. Nyt olisi siis hyvä pistää aivonystyrät liikkeelle ja alkaa ajatella raikkaasti. Mikään pakko ei ole ottaa Horisonttia lähtökohdaksi vaan voihan uudessa ohjelmassa olla pilarien sijaan vaikka kuoppia. Tässä työssä myös EIC:tä on mahdollista pohtia pilottia laajemmin.

Rahavirroista

Ensimmäiset Horisontti-vuodet näyttävät jo suuntaa Suomenkin onnistumisesta ohjelmassa. Rahaa on tullut ihan mukavasti eli 23.2. julkaistujen varmistuneiden lukujen perusteella 243 milj. euroa. Erityisen ilahduttavaa on pk-yritysten menestyminen. Niiden osuus Suomen kokonaissaannosta on 23 %, kun edellisessä puiteohjelmassa se jäi 11 %:iin. Miettimään puolestaan pistävät keskimääräistä heikompi läpimenoprosenttimme sekä se, että muutamat verrokkimaamme eli ainakin Tanska ja Irlanti ovat parantaneet todella hienosti menestystään. Opittavaa?

Horisontissa siintää myös huolia. Unionin budjetti on tiukoilla ja erityisesti pakolaiskriisin hoitaminen vaatii lisää rahaa. Pelkona on, että verotuksen kohteeksi joutuu jälleen tutkimus- ja innovaatiorahoitus, koska sitä ei ole etukäteen allokoitu niin kuin maatalous- ja aluetukia. Lisäksi uusien EU-jäsenmaiden hyvin vaatimaton menestys saa koheesiomörön taas kurkkimaan luolastaan. Tarvitaan vaikuttamista ja mieluiten kumppaneiden kanssa!

Matti Hiltunen

Tekesin Brysselin toimiston johtaja