EUSEW -seminaarin aiheena älykäs erikoistuminen energiasektorilla

Brysselissä järjestettiin 16.6.2016 osana Euroopan kestävän energian viikon konferenssia (EUSEW) älykkään erikoistumisen energiastrategioita käsittelevä seminaari. Tilaisuuden avasi Colin Wolfe Euroopan komission aluepolitiikan pääosastolta, joka totesi älykkään ja kestävän kasvun olevan kärkiteemoja aluepolitiikassa. Hän painotti, että nykyään aluepolitiikka voidaan nähdä suurena investointina muiden EU-politiikkasektorien tavoitteisiin. Aluepolitiikka on noussut hyvin tärkeäksi osa-alueeksi esimerkiksi EU:n energiapolitiikassa. Energiahankkeisiin kohdennettava rahoitus on kasvanut viime vuosina paljon esimerkiksi energiatehokkuuden alalla, johon kohdistettu EU-rahoitus on kolminkertaistunut edelliseen rahoituskauteen verrattuna. Wolfe painotti, että energiaturvallisuus ja energian kestävä tarjonta ovat olennaisia tekijöitä talouden kehityksessä.

Lue koko teksti

Vaikuttavuus Horisontti2020 -hankkeissa – Mitä komissio tarkoittaa vaikuttavuudella ja miten parantaa sitä omassa hakemuksessa?

Helsinki EU Office osallistui Brysselissä toimivan yliopistojen, yritysten ja kansallisten virastojen muodostaman Science Business –innovaatioverkoston järjestämään koulutukseen, jonka aiheena oli Horisontti2020 –hankkeiden vaikuttavuus. Tapahtumalla oli kaksi perimmäistä tarkoitusta. Ensimmäinen oli tarkastella, mitä komissio ylipäätään tarkoittaa puhuessaan vaikuttavuudesta sekä toiseksi, miten hakija voi tehdä parantaakseen oman H2020-projektinsa vaikuttavuusosiota.

Tilaisuuden vetäjä, Science Businessin johtajan Roy Penningsin mukaan komissio ei määrittele tarkkaan mitä se tarkoittaa vaikuttavuudella siksi, että se haluaa jättää hankkeille tilaa löytää uusia, innovatiivisia muotoja, joilla määritellään mitä hankkeella saadaan aikaiseksi ja miten sen tuloksia mitataan. Lisäksi komissio jättää vaikuttavuus-termin auki siksi, ettei se joutuisi itse ohjelmakauden jälkeen tilivelvolliseksi vaikuttavuuden onnistumisesta. Hankkeiden pisteytyksen kannalta vaikuttavuusosio on todella merkittävä, sillä kolmasosa kokonaispisteistä tulee ko. osasta (jossain tapauksissa vieläkin enemmän).

Lue koko teksti

Klusteripolitiikan älykäs opas tarjoaa käytännön esimerkkejä klustereista ja klusteripolitiikasta

Euroopan komissio julkaisi kesäkuun alussa älykkään oppaan klusteripolitiikasta, ”The Smart Guide to Cluster Policy”. Opas on tarkoitettu päätöksentekijöille, alueviranomaisille ja muille sidosryhmille, jotka toimivat teollisuuden modernisaation, pk-yritysten kasvun ja älykkään erikoistumisen parissa. Se pyrkii avaamaan, miten klustereita voidaan hyödyntää tehokkaammin näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja edistämiseksi. Opas selventää, mitä klusterit ja klusteripolitiikka ovat, mikä tekee niistä menestyksekkäitä ja miksi ne ovat tärkeitä. Oppaasta löytyy esimerkkejä älykkäistä klustereista, klusteriohjelmista sekä alueiden käyttämistä instrumenteista osana modernia klusteripolitiikkaa.

Opas julkaistiin Smart Regions -konferenssissa 2.6.2016 ja sen ovat laatineet yhteistyössä Euroopan komission DG GROW, DG REGIO ja European Cluster Observatory. Opas on toistaiseksi julkaistu ainoastaan englanniksi, mutta se tullaan kääntämään lähes kaikille EU-kielille.

Linkki oppaaseen

Komissiolta 6,7 miljardin euron investointi liikenneverkkoihin EU:n investointivajeen kattamiseksi

Euroopan investointiohjelman ohella Verkkojen Eurooppa -rahoitusväline (Connecting Europe Facility, CEF) on yksi keskeisistä välineistä, joilla komissio pyrkii kattamaan investointivajetta EU:ssa. Komissio julkaisi 17.6. luettelon 195 liikennehankkeesta, jotka saavat 6,7 miljardin euron rahoituksen Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta. Tämän investoinnin avulla on tarkoitus kerätä hankkeille lisäksi yhteensä 9,6 miljardia euroa julkista ja yksityistä yhteisrahoitusta. EU:n eri alueiden välillä vallitsevien liikenneverkkojen kehityserojen kaventamiseksi lähes 85 prosenttia rahoituksesta myönnetään koheesiorahaston tukeen oikeutettuihin maihin. Valitut hankkeet tähtäävät erityisesti liikenteen digitalisointiin ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, komission poliittisen ohjelman mukaisesti. Tukikelpoisia hanke-ehdotuksia vastaanotettiin vuoden 2015 toisessa rahoitushaussa yhteensä 406 ja rahoitusta saavat hankkeet sijaitsevat pääasiassa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) keskeisissä osissa.

Verkkojen Eurooppa -välineen kautta EU:n vuosien 2014–2020 talousarviosta osoitetaan 24,05 miljardia euroa Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin liittyvien hankkeiden yhteisrahoitukseen. Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineen prioriteetit sekä kullekin prioriteetille osoitettava rahoitustuen kokonaismäärä määritellään vuotuisissa ja monivuotisissa työohjelmissa. Vuosi 2014 oli Verkkojen Eurooppa -välineen ensimmäinen ohjelmavuosi, ja parhaillaan on käynnissä vuoden 2016 toinen rahoitushaku.

Lisätietoja

Alueiden älykkään erikoistumisen suurkonferenssi Brysselissä

Euroopan komission kaupunki- ja aluepolitiikan pääosasto järjesti alueelliseen älykkääseen erikoistumiseen liittyvän suurkonferenssin 1-2. kesäkuuta 2016 Brysselissä. Konferenssiin osallistui noin 700 henkilöä eri puolilta Eurooppaa. Älykäs erikoistuminen on alueellisen innovaatiopolitiikan konsepti, jonka mukaan maiden ja alueiden tulisi tunnistaa ja valita omat vahvuusalueensa, joihin tulevaisuuden panostukset ja investoinnit kohdennetaan.  Käsitteen kehitti vuonna 2009 “Knowledge for Growth” -tutkijaryhmä ja erityisesti sveitsiläinen taloustieteilijä Dominique Foray.

EU:n rakennerahasto-ohjelmat vuosille 2014–2020 pohjautuvat älykkään erikoistumisen konseptille ja älykästä erikoistumista korostetaan myös EU:n Horisontti -tutkimusohjelmassa. Suurin osa näistä strategioista on tällä hetkellä täytäntöönpanovaiheessa. Myös suomalaiset maakunnat ovat laatineet älykkään erikoistumisen suunnitelmia. Tilaisuuden pääteemana oli eurooppalaisten alueiden älykkään erikoistumisen strategioiden (S3) toteuttamiseen liittyvät kysymykset. EU:n alueella on tällä hetkellä 121 alueellisen erikoistumisen strategiaa, jotka on kirjattu komission älykkään erikoistumisen RIS 3-sivustolle.

Lue koko teksti

Vaikuttavuus Horisontti2020 -hankkeissa – Mitä komissio tarkoittaa vaikuttavuudella ja miten parantaa sitä omassa hakemuksessa?

Helsinki EU Office osallistui Brysselissä toimivan yliopistojen, yritysten ja kansallisten virastojen muodostaman Science Business –innovaatioverkoston järjestämään koulutukseen, jonka aiheena oli Horisontti2020 –hankkeiden vaikuttavuus. Tapahtumalla oli kaksi perimmäistä tarkoitusta. Ensimmäinen oli tarkastella, mitä komissio ylipäätään tarkoittaa puhuessaan vaikuttavuudesta sekä toiseksi, miten hakija voi tehdä parantaakseen oman H2020-projektinsa vaikuttavuusosiota.

Tilaisuuden vetäjä, Science Businessin johtajan Roy Penningsin mukaan komissio ei määrittele tarkkaan mitä se tarkoittaa vaikuttavuudella siksi, että se haluaa jättää hankkeille tilaa löytää uusia, innovatiivisia muotoja, joilla määritellään mitä hankkeella saadaan aikaiseksi ja miten sen tuloksia mitataan. Lisäksi komissio jättää vaikuttavuus-termin auki siksi, ettei se joutuisi itse ohjelmakauden jälkeen tilivelvolliseksi vaikuttavuuden onnistumisesta. Hankkeiden pisteytyksen kannalta vaikuttavuusosio on todella merkittävä, sillä kolmasosa kokonaispisteistä tulee ko. osasta (jossain tapauksissa vieläkin enemmän).

Lue koko teksti

Klusteripolitiikan älykäs opas tarjoaa käytännön esimerkkejä klustereista ja klusteripolitiikasta

Euroopan komissio julkaisi kesäkuun alussa älykkään oppaan klusteripolitiikasta, ”The Smart Guide to Cluster Policy”. Opas on tarkoitettu päätöksentekijöille, alueviranomaisille ja muille sidosryhmille, jotka toimivat teollisuuden modernisaation, pk-yritysten kasvun ja älykkään erikoistumisen parissa. Se pyrkii avaamaan, miten klustereita voidaan hyödyntää tehokkaammin näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja edistämiseksi. Opas selventää, mitä klusterit ja klusteripolitiikka ovat, mikä tekee niistä menestyksekkäitä ja miksi ne ovat tärkeitä. Oppaasta löytyy esimerkkejä älykkäistä klustereista, klusteriohjelmista sekä alueiden käyttämistä instrumenteista osana modernia klusteripolitiikkaa.

Opas julkaistiin Smart Regions -konferenssissa 2.6.2016 ja sen ovat laatineet yhteistyössä Euroopan komission DG GROW, DG REGIO ja European Cluster Observatory. Opas on toistaiseksi julkaistu ainoastaan englanniksi, mutta se tullaan kääntämään lähes kaikille EU-kielille.

Linkki oppaaseen

Helsinki EU Office – 20 vuotta EU-vaikuttamista Brysselissä

Jyrki_Katainen_BrysselissaTänä vuonna 20-vuotisjuhliaan viettävä Helsinki EU Office järjesti juhlavastaanoton 14. kesäkuuta Brysselissä. Tilaisuus herätti suurta kiinnostusta, ja sitä kunnioittivat läsnäolollaan Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, alueiden komitean puheenjohtaja Markku Markkula sekä pysyvä edustaja Pilvi-Sisko Vierros Villeneuve. Myös tärkeimmät eurooppalaiset yhteistyö- ja edunvalvontaverkostot Brysselissä –  CPMR, Eurocities ja ERRIN esittivät tilaisuudessa tervehdyksen.

Jyrki Katainen onnitteli Helsinki EU toimistoa 20-vuotismerkkipaalun johdosta ja korosti puheessaan Brysselissä sijaitsevien aluetoimistojen olennaista roolia yhteyksien luomisessa EU-instituutioiden ja kansalaisten välille: ”Päätöksentekomme ei voi tapahtua norsunluutornissa tai perustua ainoastaan EU:n ja hallitusten väliseen suhteeseen. Kaupungit ja alueet ovat hallituksia parempia kumppaneita EU-instituutioille, sillä ne ovat lähempänä kansalaisia. Aluetoimistojen rooli on merkittävä, sillä ne toimivat myös linkkinä EU-instituutioiden ja alueellisten päätöksentekijöiden välillä”.

Helsinki EU Office edustaa Suomen kilpailukyvyn, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kärkitoimijoita ja maakuntia. Toimisto on Uudenmaan, Hämeen, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen liittojen sekä Helsingin kaupungin, Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, Hankenin sekä Metropolia- ja Laurea-ammattikorkeakoulujen yhteinen näköalapaikka Brysselissä. Sen päällikkönä toimii Krista Taipale.

Toimiston erityisosaamista ovat EU-vaikuttamisen ja EU-rahoitusohjelmien hyödyntämisen asiantuntijapalvelut. Tärkeä osa työstä on myös omistajatahojen kansainvälisen näkyvyyden ja tunnettuuden edistäminen.

Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen kiitti puheessaan henkilökuntaa toimiston kahdenkymmenen vuoden taipaleesta: ”Entiset ja nykyiset päälliköt, EU-erityisasiantuntijat ja monet harjoittelijat – erityiskiitos teille kovasta työstänne, vahvasta sitoutumisesta ja tärkeästä panoksestanne”.

Helsinki EU Office – 20 vuotta EU-vaikuttamista Brysselissä

Tänä vuonna 20-vuotisjuhliaan viettävä Helsinki EU Office järjesti juhlavastaanoton 14. kesäkuuta Brysselissä. Tilaisuus herätti suurta kiinnostusta, ja sitä kunnioittivat läsnäolollaan Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, alueiden komitean puheenjohtaja Markku Markkula sekä pysyvä edustaja Pilvi-Sisko Vierros Villeneuve. Myös tärkeimmät eurooppalaiset yhteistyö- ja edunvalvontaverkostot Brysselissä –  CPMR, Eurocities ja ERRIN esittivät tilaisuudessa tervehdyksen.

Jyrki Katainen onnitteli Helsinki EU toimistoa 20-vuotismerkkipaalun johdosta ja korosti puheessaan Brysselissä sijaitsevien aluetoimistojen olennaista roolia yhteyksien luomisessa EU-instituutioiden ja kansalaisten välille: ”Päätöksentekomme ei voi tapahtua norsunluutornissa tai perustua ainoastaan EU:n ja hallitusten väliseen suhteeseen. Kaupungit ja alueet ovat hallituksia parempia kumppaneita EU-instituutioille, sillä ne ovat lähempänä kansalaisia. Aluetoimistojen rooli on merkittävä, sillä ne toimivat myös linkkinä EU-instituutioiden ja alueellisten päätöksentekijöiden välillä”.

Helsinki EU Office edustaa Suomen kilpailukyvyn, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kärkitoimijoita ja maakuntia. Toimisto on Uudenmaan, Hämeen, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen liittojen sekä Helsingin kaupungin, Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, Hankenin sekä Metropolia- ja Laurea-ammattikorkeakoulujen yhteinen näköalapaikka Brysselissä. Sen päällikkönä toimii Krista Taipale.

Brysselin_juhlat

Toimiston erityisosaamista ovat EU-vaikuttamisen ja EU-rahoitusohjelmien hyödyntämisen asiantuntijapalvelut. Tärkeä osa työstä on myös omistajatahojen kansainvälisen näkyvyyden ja tunnettuuden edistäminen.

Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen kiitti puheessaan henkilökuntaa toimiston kahdenkymmenen vuoden taipaleesta: ”Entiset ja nykyiset päälliköt, EU-erityisasiantuntijat ja monet harjoittelijat – erityiskiitos teille kovasta työstänne, vahvasta sitoutumisesta ja tärkeästä panoksestanne”.

Innovation Deals -aloite tukee kiertotalouden innovaattoreita neuvomalla sääntelyn esteiden ylittämisessä

Euroopan komissio julkaisi 26.5.2016 Innovation Deals -pilottiohjelman, jonka tarkoituksena on tukea ympäristöongelmiin ratkaisuja kehittävien innovaattoreiden navigoimista EU-sääntelyn keskellä ja auttaa heitä saamaan innovaationsa markkinoille. Komissio etsii projekteja, joilla on vahva potentiaali myötävaikuttaa EU:n kiertotaloutta koskevaan toimintasuunnitelmaan. Valitut projektit hyötyvät pääsystä yhteistyökehykseen, joka tuo yhteen kansallisia, paikallisia ja EU-tason sääntelystä vastaavia tahoja ja näin saavat apua säännöksellisiin vaatimuksiin liittyen. Pilottiohjelman tavoitteena on tukea kiertotaloutta tukevia innovatiivisia ideoita, jotta tuotteiden, materiaalien ja resurssien arvo saadaan säilytettyä taloudessa. Haku on auki 15.9.2016 saakka. Innovaattori tai innovaattorien ryhmä, jonka tavoitteena on tuoda markkinoille kiertotalouteen myötävaikuttava tuote tai palvelu, voi hakea Innovation Deals -pilottiohjelmaan määrittämällä itselleen haasteita aiheuttavat sääntelyn luomat esteet. Komissio käyttää valintaprosessissa tarkoin määriteltyjä kriteerejä ja valitsee viisi projektia, joista tulee Innovation Deals-projekteja.

Komissio ei rahoita Innovation Deals -projektien toimeenpanoa, vaan projektien toimeenpano perustuu käytännöllisen yhteistyön malliin, jossa innovaattorit, sidosryhmät, sääntelyviranomaiset ja komissio jakavat vapaaehtoisesti neuvoja ja tekevät yhteistyötä projektin tavoitteiden toteuttamiseksi. Jäsenvaltioilta saadun tiedon perusteella melkein kaksi kolmasosaa siitä sääntelystä, jonka innovaattorit näkevät esteenä ideansa markkinoille tuomisessa, on tosiasiassa sellaista, joka pystyttäisiin ratkaisemaan sääntelyn paremmalla selittämisellä tai selkeämmällä tulkinnalla julkisten viranomaisten taholta. Komission tavoitteena on konkreettisten tapauksien kautta selvittää, mitkä ovat tarkoituksettomia esteitä jotka ovat syntyneet joko EU-lainsäädännön tai sen kansallisen tason soveltamisen kautta. Innovation Deals -aloite on osa komission joulukuussa 2015 hyväksymää kiertotalouspakettia Kiertotalouspaketti sisältää kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman, jossa koko tuotteen kiertokulku tuotannosta ja kulutuksesta jätteenkäsittelyyn ja uusioraaka-aineiden markkinoihin on otettu huomioon.

Lisätietoja