Horisontti 2020 -ohjelman Yhteiskunnallinen haaste 6 ”Eurooppa muuttuvassa maailmassa – osallistavat, innovatiiviset ja pohtivat yhteiskunnat” infopäivä Brysselissä 11.10.2016

Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteiskunnalliset haasteet -osion teeman 6, ”Eurooppa muuttuvassa maailmassa – osallistavat, innovatiiviset ja pohtivat yhteiskunnat”, vuoden 2017 työohjelmaa sekä tulevia hakuja koskeva infopäivä järjestetään Brysselissä 11.10.2016. Infopäivän rekisteröityminen on avoinna 5.9. saakka. Vuoden 2017 työohjelman yksi painopisteistä on siirtolaisuuden tutkimus.

Yhteiskunnallinen haaste 6:n tavoitteena on tuottaa tietoa ja ymmärrystä Euroopasta ja tukea eurooppalaisten yhteiskuntien kehitystä. Ohjelma pyrkii tarjoamaan ratkaisuja ja tukea osallistaville, innovatiivisille ja pohtiville eurooppalaisille yhteiskunnille ennennäkemättömien muutosten ja kasvavan globaalin keskinäisriippuvuuden maailmassa.  Yhteiskunnalliset haasteet -osio muodostaa Horisontti 2020 -puiteohjelman kolmannen pilarin, jossa etsitään ratkaisuja Eurooppaa kohtaaviin haasteisiin.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen

Blogikirjoitus: Vesa Vanhanen Euroopan komissiosta: Jakamistalouden parempi toimintaympäristö

13.6.2016

BerlaymontKomissio julkisti 2. kesäkuuta näkemyksensä jakamistalouden tasapainoisesta kehittämisestä. Se sisältää jäsenmaille suunnattua ohjeistusta ja suosituksia, tavoitteena lisätä oikeusvarmuutta ja kuluttajien luottamusta jotta jakamistalousyritykset voisivat toimia ja kasvaa suotuisassa ympäristössä.

Jakamistaloudella tarkoitetaan yleensä yksityishenkilöiden verkkoalustan kautta muille kuluttajille tarjoamia palveluita tai hyödykkeitä (esim. Airbnb). Tällaiset yritykset ovat viime aikoina kasvaneet nopeasti monilla aloilla ja jäsenmaat sekä niiden paikallisviranomaiset ovat reagoineet hyvin eri tavoin. Tuloksena oleva pirstaleinen säädösympäristö vaikeuttaa uusien ja vanhojen yritysten toimintaa, vähentää kuluttajien luottamusta sekä haittaa innovointia, työpaikkojen luontia ja kasvua. Tästä syystä komissio pyrkii yhtenäistämään EU-säädösten tulkintoja ja suosittelee että jäsenmaat arvioisivat myös omia säädöksiään toimintaympäristön parantamiseksi.

Esimerkkinä pirstaleisuudesta on että joissakin tapauksissa jakamistalousyritysten pääsyä markkinoille on rajoitettu. Komissio toteaa että jäsenmaat voivat asettaa esteitä yritysten markkinoille tulolle vain kun ne ovat perusteltuja ja suhteessa tavoiteltuun politiikkapäämäärään – yksiselitteiset kiellot eivät ole juurikaan mahdollisia. Jäsenmaiden tulisi ottaa huomioon jakamistalouden yritysten erityispiirteet suosimatta siitä huolimatta mitään liiketoimintamallia.

Toinen kysymys liittyy vastuisiin. EU-lainsäädännön mukaan verkossa toimivat alustat eivät ole vastuussa sisällöstä jota ne itse eivät ole tuottaneet. Komissio kuitenkin edellyttää yritysten jatkossakin poistavan laittoman sisällön verkosta.

Kuluttajansuojalainsäädäntöä sovelletaan tietysti myös jakamistalouteen, mutta komission tulkinnan mukaan näitä velvoitteita tulisi soveltaa suhteutetusti palveluntarjoajiin jotka ovat yksityishenkilöitä. Työlainsäädäntö on pääosin jäsenvaltioiden toimivaltaa mutta EU:n lainsäädännöstä ja oikeuskäytännöstä löytyy kriteereitä sille, milloin työntekijä on työsuhteessa tai milloin kyseessä on itsenäinen yrittäjä. Verotuksen suhteen komissio kannustaa jäsenmaita yksinkertaistamaan ja helpottamaan jakamistalouden alustojen verojen maksua, ja lisäämään yhteistyötä näiden kanssa.

Jakamistalous on uusi ja nopeasti muuttuva ilmiö ja komissio tarkkailee sen kehitystä pyrkien myös tulevaisuudessa puuttumaan ongelmiin joita voi syntyä kansallisten säädösten erilaisuudesta tai säädöspuutteista.

Lisätietoja

Vesa Vanhanen

Apulaisyksikön päällikkö

Euroopan komissio

Blogikirjoitus: Sirpa Pietikäinen: Kiertotalous – mullistava muutos parempaan

30.5.2016

sirpaPariisissa viime joulukuussa syntynyt ilmastosopimus on monella tapaa historiallinen. Toteutuakseen sopimukseen kirjattu 1.5 asteen tavoite vaatii kuitenkin tuotanto- ja kulutustapojemme täydellistä mullistusta: muutosta lineaarisesta talousmallista kiertotalouteen.

Kysymys ei ole vain ympäristö- ja ilmastopolitiikasta – ajattelun taustalla on kylmä taloudellinen järki. Maailman talousfoorumi nosti tänä vuonna ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksen suurimmaksi yksittäiseksi maailman taloutta uhkaavaksi ilmiöksi. Ilmastonmuutoksen ohella planeettamme fyysiset rajat määrittelevät muutoksen tarpeen. Tällä hetkellä kulutamme 1,5 maapallon verran resursseja joka ikinen vuosi. Saman tahdin jatkuessa kuluttaisimme vuoteen 2050 tultaessa reilun neljän maapallon verran luonnonresursseja. Kestävyyshaaste on sekä mittava että kiireellinen.

Tuotannon ja toiminnan mallimme sekä niitä määrittävä lainsäädäntö ja toimintakulttuuri ovat syntyneet lineaarisen mallin tarpeisiin. Muutos ei tapahdu itsestään, se tarvitsee tuekseen uudenlaiset pelisäännöt. Uusien sääntöjen tulee tukea kiertotaloutta, jossa jätettä ei synny, vaan vanhat tuotteet ovat tuunattavissa, korjattavissa ja kierrätettävissä.

Valtaosaltaan resurssien tehokkaampi käyttö on kysymys tuotesuunnittelusta ja materiaalivalinnoista. Avainroolissa onkin näitä koskevien sääntöjen muuttaminen. Tuotteen uudelleenkäyttämistä helpottamaan voitaisiin suunnitella esimerkiksi niin kutsuttu tuotepassi, josta löytyisi tiedot tuotteen sisältämistä eri materiaaleista ja mahdollisista vaarallisista aineista. Yksi keskeisistä tuotesuunnittelua koskevista lainsäädännöistä on EU:n ekosuunnitteludirektiivi, joka tulisi päivittää koskemaan kierrätettävyyteen liittyviä kriteereitä sekä laajentaa koskemaan suurinta osaa tuotteista.

Konkreettisesti kiertotalouden yhtä osa-aluetta – jätettä ja kierrätystä – koskevan lainsäädännön käsittely on juuri alkamassa Euroopan parlamentissa. Jätepakettiin kuuluu muiden muassa ehdotukset yhteiskuntajätteen ja pakkausjätteen kierrätysasteiden nostamisesta, kaatopaikalle rahdattavan ja polttolaitoksiin päätyvän jätteen rajoittamisesta sekä tuottajavastuun tehostamisesta. Uudistuskohteitakin komission esittämästä paketista löytyy: esimerkiksi kierrätettävälle jätteelle tulisi asettaa mielestäni täydellinen kaatopaikkakielto. Vaatimus löytyy jo parlamentin viime vuonna hyväksymästä, kiertotaloutta koskevasta mietinnöstä, josta vastasin parlamentin neuvottelijana.

Tuotesuunnittelua ja jätteiden kierrätystä koskevien sääntöjen muutoksen lisäksi keskeisiä ovat myös selkeät mittarit kehityksen seuraamiseksi, ympäristölle haitallisten tukien karsiminen, tutkimus- ja tuotekehityspanostus sekä resurssitehokkaiden ratkaisujen suosiminen julkisissa hankinnoissa.

Itse asiassa meillä suomalaisilla on hyvät mahdollisuudet luoda kiertotalouden mukaista uutta kasvua – ja sitä kautta työpaikkoja ja verotuloja. Jo nyt meillä on äärimmäisen hyvää ja kilpailukykyistä osaamista juuri cleantechin ja biotalouden saralla. Tämä vaatii kuitenkin tietoisen poliittisen panostuksen – erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen puolella.

Työskentelen tiiviisti kiertotalouden parissa ja minuun saa olla yhteydessä aihetta koskevin kommentein, kysymyksin ja ehdotuksin!

 

Sirpa Pietikäinen

Europarlamentaarikko

(lisää tietoa kiertotalouspaketista: www.sirpapietikainen.net)

Blogikirjoitus: Tekesin Brysselin toimiston johtaja Matti Hiltunen: Innovaatiokaislikossa suhisee

29.4.2016

Tekesin näkökulmasta Brysselin kevät on sisältänyt paitsi vaarallisia tilanteita myös vauhtia. Lukuisia aloitteita ja käänteitä on liikkeellä ja valotan niistä keskeisiä tässä kirjoituksessa.

Kaikki puhuvat EIC:stä

Euroopan innovaationeuvosto (European Innovation Council, EIC) on tutkimus- ja innovaatiokomissaari Carlos Moedasin lempilapsi ja perinnökseen tarkoittama luomus. Aloitteen taustalla on havainto, että siinä missä perustutkimusta tekevät ryhmät arvostavat Horisontti-ohjelman  tarjontaa erityisesti European Research Councilin osalta, yritysten antama palaute on nihkeämpää. Tässä tarkoituksessa komissio kartoittaa hyviä kansallisia innovaatiorahoituskäytäntöjä ja pohtii vastinetta niille eurooppalaisella tasolla. Brysselin tutkimus- ja innovaatioseurapiireissä kaikki puhuvat EIC:stä ja lukuisat organisaatiot ja verkostot laativat omia idea- ja kannanottopapereitaan aiheesta. Pilotti-EIC on tarkoitus saada liikkeelle jo vuonna 2018, mikä tarkoittaa, että kiire on aivan hirvittävä, koska komission olisi tultava ulos ehdotuksen kanssa jo tulevan kesälomakauden jälkeen. Pilotti on lisäksi toteutettava nykyisillä Horisontti-säännöksillä ja -budjetilla. Yhtälön mahdollistamiseksi Tekesin kannanotto on tässä vaiheessa hyvin fokusoitu. Autamme eurooppalaista virkakuntaa työssä myös kahdenvälisin keskusteluin sekä yhdessä samanmielisten innovaatiorahoittajien kanssa.

Apua, yhdeksäs tulee nyt jo!

Hädin tuskin on Horisontti päässyt liikkeelle, kun komission tutkimus- ja innovaatiopääosaston pääjohtaja Robert-Jan Smits jo ilmoitti helmikuussa, että tulevan puiteohjelman, hieman mielikuvituksettomalta työnimeltään FP9 joka meillä Suomeksi kääntyy 9PO, valmistelu käynnistetään saman tien ja ensimmäinen laaja konsultaatio aiheesta järjestetään ensi syksynä. Nyt olisi siis hyvä pistää aivonystyrät liikkeelle ja alkaa ajatella raikkaasti. Mikään pakko ei ole ottaa Horisonttia lähtökohdaksi vaan voihan uudessa ohjelmassa olla pilarien sijaan vaikka kuoppia. Tässä työssä myös EIC:tä on mahdollista pohtia pilottia laajemmin.

Rahavirroista

Ensimmäiset Horisontti-vuodet näyttävät jo suuntaa Suomenkin onnistumisesta ohjelmassa. Rahaa on tullut ihan mukavasti eli 23.2. julkaistujen varmistuneiden lukujen perusteella 243 milj. euroa. Erityisen ilahduttavaa on pk-yritysten menestyminen. Niiden osuus Suomen kokonaissaannosta on 23 %, kun edellisessä puiteohjelmassa se jäi 11 %:iin. Miettimään puolestaan pistävät keskimääräistä heikompi läpimenoprosenttimme sekä se, että muutamat verrokkimaamme eli ainakin Tanska ja Irlanti ovat parantaneet todella hienosti menestystään. Opittavaa?

Horisontissa siintää myös huolia. Unionin budjetti on tiukoilla ja erityisesti pakolaiskriisin hoitaminen vaatii lisää rahaa. Pelkona on, että verotuksen kohteeksi joutuu jälleen tutkimus- ja innovaatiorahoitus, koska sitä ei ole etukäteen allokoitu niin kuin maatalous- ja aluetukia. Lisäksi uusien EU-jäsenmaiden hyvin vaatimaton menestys saa koheesiomörön taas kurkkimaan luolastaan. Tarvitaan vaikuttamista ja mieluiten kumppaneiden kanssa!

 

Matti Hiltunen

Tekesin Brysselin toimiston johtaja

Blogikirjoitus: Markku Markkula: Alueet ja kaupungit EU:n tulevaisuuden vetureiksi

15.3.2016

Kaupungeissa toteutettavan ja samalla globaalisti verkottuneen toiminnan merkitys Euroopan unionin päätöksenteossa on kasvanut tasaisesti viimeisten vuosien aikana. Euroopan kohdatessa yhä suurempia kriisejä asioista sovitaan usein Brysselissä käytännön toteutuksen riippuessa ruohonjuuritasosta – samanaikaisesti kasvu ja uudet ratkaisut syntyvät entistä useammin kaupunkien ja alueiden verkostoissa jäsenvaltioiden sijaan. Tämä kehitys heijastuu myös Euroopan alueiden komitean merkityksessä, vaikutamme aktiivisesti EU:n kärkihankkeiden muotoilemisessa ja annamme palautetta lainsäädännön vaikutuksista kentällä.

Puheenjohtajakaudellani alueiden komitean toiminta kehittyy selvästi enemmän kokeilukulttuurin sekä edelläkävijyyden korostamisen avulla. Tässä alueilla ja kaupungeilla on selvä etulyöntiasema, erityisesti niiden verkostoituessa yritysten, tutkimuksen sekä kansalaisten kanssa. Helsingillä ja Uudellamaalla on ainutlaatuinen rooli Suomen kasvun veturina, lähes 40 % valtakunnallisesta arvonlisäyksestä tuotetaan alueella. Ja alueen ytimessä Otaniemen – Keilaniemen – Tapiolan ekosysteemi on koko Itämeren alueen suurin innovaatiotoiminnan keskittymä. EU-asioiden seuraaminen ei riitä, meidän on tartuttava unionin luomiin mahdollisuuksiin ja aktivoiduttava selvästi.

Yksi keskeinen paikka, missä alueilla ja kaupungeilla on vahvaa tietoa ja osaamista on EU:n kaupunkiagenda. Parin vuosikymmenen jahkailun jälkeen aihe on vahvasti esillä päivän politiikassa ja yksi Hollannin EU-puheenjohtajakauden kärkiteemoja. Tämän hetken yksi kuumimpia aiheita on älykäs kaupunkikehitys – mutta mitä se tarkoittaa käytännössä?

Innovatiivisuus ei tarkoita vain kännykkäsovelluksia tai teknologian kehittymistä. Meidän täytyy edistää henkisen kulttuurin muutosta koskien sitä tapaa, miten kaupunkimme ja muut kuntamme toimivat. Tarvitsemme uudenlaista yrittäjähenkisyyttä sekä uskallusta tehdä asioita eri lailla. Ennen kaikkea meidän täytyy tuoda sosiaalinen vuorovaikutus, siis kansalaiset, toimintamme keskiöön ja ottaa heidät mukaan kehittämään yhdessä tulevaisuuden kaupunkeja sekä alueita. Kasvun on oltava älykkään lisäksi sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää sekä osallistavaa.

Uudellamaalla on mahdollisuus tuoda EU:n kaupunkiagendan rakentamiseen parhaat käytäntönsä ja esimerkkinsä älykkään erikoistumisen strategiastaan, erityisesti arjen hyvinvointikaupungin mallista. Kaupungin näkeminen palvelualustana sekä toiminnan mahdollistajana yhdistäen palveluja, teknologiaa ja prosesseja yksinkertaistaa, elävöittää ja tehostaa kaupunkilaisten elämää. Tällaisia esimerkkejä meidän pitäisi vahvasti ajaa ympäri Eurooppaa, tarjoten samalla myös yritysmahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle. Viestini on selvä – tilaisuuteen tulee tarttua nyt ja ajaa Suomi jälleen maailmankartalle!

Markku Markkula

Puheenjohtaja

Euroopan alueiden komitea

Blogikirjoitus: Varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen tervehdys Helsinki EU Officen yhteistyökumppaneille

26.2.2016

Vuosi 2016 on alkanut Euroopan kannalta monella tavalla haastavana mutta uskon, että työllisyyden, kasvun investointien ja kilpailukyvyn suhteen vuodesta 2016 tulee Euroopassa mahdollisuuksien vuosi. Kaupunkien rooli näiden mahdollisuuksien luomisessa on suuri ja tulee tulevaisuudessa vain kasvamaan.jyrkikatainen

Ennusteiden mukaan tulevaisuuden suuret muutokset tullaan tekemään kasvukeskuksissa, lähellä ihmisiä. Kaupungeissa tehdyt päätökset ja innovaatiot tulevat olemaan keskeisiä niin talouskasvun kuin ympäristönkin kannalta.

Monet rohkaisevat esimerkit niin sanotuista älykkäistä kaupungeista kertovat siitä, miten kaupungit ovat hedelmällistä maaperää uusille innovaatiolle ja miten valtava kasvupotentiaali niihin liittyy. Älykäs erikoistuminen tarjoaa paljon uusia mahdollisuuksia ja suuri osa uusista investointimahdollisuuksista ja yrityksistä sijaitseekin juuri kaupungeissa. Meidän tavoitteemme Euroopan komissiossa tukea työpaikkojen luomista ja edesauttaa kestävää kasvua. Vastuualueeseeni kuuluvan EU:n Investointipaketin ja sen rahoitusinstrumentin Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) tavoitteena on rahoitusmahdollisuuksien tarjoaminen erityisesti niille projekteille, joiden riski, ja näin ollen myös kasvua ja työtä luova potentiaali, on tavallista suurempi. Rahoitusmahdollisuuksia on niin suurille infrastruktuuriprojekteille kuin pienyrityksillekin. Kannustan kaupunkeja olemaan aktiivisia tässä suhteessa.

Myös ympäristön suhteen kaupungit ovat avainasemassa. Vuoden 2015 lopussa komissio hyväksyi kunnianhimoisen kiertotalouspaketin, joka kattaa tuotteiden elinkaaren kaikki vaiheet. Ensimmäinen lainsäädäntökokonaisuus koskee jätettä, mutta kiertotalous on paljon laajempi kokonaisuus. Seuraava askel on julkistetun toimintasuunnitelman toimeenpaneminen ja työ on tässä suhteessa vasta alussa. Mielenkiintoinen osa kiertotaloutta on myös jakamistalouden tuomat uudet mahdollisuudet palveluiden tarjontaan laajalti eri aloilla. Kiertotalouden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkän aikavälin investointeja ja uskon, että suomalaiset kaupungit ovat korkean teknologian ja osaamisen vuoksi tässä hyvässä asemassa. Näen, että kiertotalous on selkeästi talouden seuraava megatrendi, jonka edelläkävijät tulevat lunastamaan aitiopaikan ja korjaamaan parhaat tulokset kestävän kasvun rakentamisessa.

Jyrki Katainen

Komission varapuheenjohtaja

Komissio päivitti Horisontti 2020 vuosien 2016-2017 työohjelmaa – avoin tutkimusdata oletukseksi ja rahoitusta siirtolaisuuden tutkimukselle

Euroopan komissio julkaisi heinäkuun lopussa päivityksiä tutkimuksen ja innovaation Horisontti 2020 -puiteohjelman vuosien 2016–2017 työohjelmaan. Päivitykset vaikuttavat vuoden 2017 rahoitusmahdollisuuksiin. Työohjelman päivitettyjen rahoitushakujen sekä muiden toimien kokonaisbudjetti on 8,5 miljardia euroa ja päivitykset tuovat mukanaan tärkeitä uudistuksia ensi vuodelle.

Horisontti 2020 -puiteohjelman kaikissa uusissa rahoitushauissa otetaan käyttöön avoimen tutkimusdatan käytäntö, jolloin tutkimusdata on oletusarvoisesti avointa. Vastauksena siirtolaiskriisin esille tuomiin haasteisiin, rahoitusta on tarjolla tutkimusyhteisöjen koordinoinnille ja politiikkaehdotusten muodostamiselle, jotta siirtolaisten integroitumista työmarkkinoille saadaan helpotettua. Tulevaisuuteen katsova ilmastopolitiikka osana energiaunionia on myös yksi vuoden 2017 työohjelman prioriteeteista. Lisäksi päivitykset sisältävät sisämarkkinoiden vahvistamista ja digitaalisten sisämarkkinoiden edelleen kehittämistä.

Työohjelma päivityksineen on linjassa komission politiikan kanssa ja se tukee komission investointipakettia vahvistamalla Euroopan kilpailukykyä uusien ja kestävien työpaikkojen innovoinnin ja talouskasvun tukemisen kautta. Horisontti 2020 -puiteohjelma on EU:n suurin tutkimukseen ja innovaatioon keskittyvä ohjelma koskaan ja sen kokonaisbudjetti on 77 miljardia euroa.

Lisätietoja