Eurostatin uusi julkaisu tarjoaa tietoa Euroopan energiasektorista ja energiaunionista uudella, käyttäjäystävällisellä tavalla

Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston Eurostatin uusi digitaalinen julkaisu ”Shedding light on energy in the EU – A guided tour of energy statistics” esittelee tilastotietoa uudella, käyttäjäystävällisellä tavalla. Julkaisun tavoite on tehdä Euroopan energiasektoria ja energiaan liittyviä prosesseja ymmärrettävimmiksi ja pohjustaa EU:n oman energiaunionin tarvetta, jonka luomiseksi Euroopan komissio julkaisi strategian vuonna 2015. Energiaunionin tavoite on tuottaa kuluttajille EU:ssa – kotitalouksille sekä yrityksille – turvallista, kestävää, kilpailukykyistä ja edullista energiaa.  Tämä digitaalinen ja interaktiivinen tietopaketti vastaa yksinkertaisella tilastotiedolla kysymyksiin EU:ssa käytettävästä energiasta, sen alkuperästä, EU:n tuontienergiariippuvuudesta, energian muodoista, tehokkaasta käytöstä sekä ympäristövaikutuksista.

Linkki julkaisuun

Mietintö älykkääseen erikoistumiseen tähtäävistä tutkimus- ja innovointistrategioista (RIS3) hyväksyttiin Euroopan parlamentissa

Europarlamentaarikko Ramón Luis Valcárcel Sison esittelemä mietintö koheesiopolitiikasta ja älykkääseen erikoistumiseen tähtäävistä tutkimus- ja innovointistrategioista (RIS3) hyväksyttiin Euroopan parlamentissa Strasbourgissa 13.9.2016. Mietinnössä todetaan, että ”RIS3-strategioilla edistetään EU:n varojen tehokasta käyttöä, vaikutetaan kaikkiin Euroopan unionin jäsenvaltioihin ja alueisiin ja vapautetaan kaikkien unionin alueiden potentiaali ja tuetaan siten unionin pyrkimyksiä puuttua innovaatiovajeisiinsa niin unionin sisällä kuin sen ulkopuolella maailmanlaajuisen kilpailukykynsä parantamiseksi”.

Mietinnössä nostetaan esiin RIS3:n keskeinen rooli osana koheesiopolitiikkaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi, strategioiden monitasohallinnan tarve, sekä miten saavutetaan kasvun ja työpaikkojen luomisen parempia synergiaetuja. Lisäksi mietintö nostaa älykkäät kaupungit RIS3-strategioiden vauhdittajiksi ja muistuttaa, että ”EU:n kaupunkialueilla on keskeinen rooli unionin taloudellisessa ja sosiaalisessa kehityksessä, sillä ne ovat erilaisten toimijoiden ja alojen risteyspaikkoja, joissa yhdistyvät älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun haasteet ja mahdollisuudet –”.

Mietintö ottaa kantaa myös RIS3-strategioiden seurantaan ja arviointiin ja näiden ajoittaiseen puutteellisuuteen. RIS3-strategioiden tulevaisuudesta mietintö korostaa muiden kuin ainoastaan teknologia-alojen tunnustuksen tarvetta. Mietintö ”pitää valitettavana, että RIS3-strategioissa tunnustetaan usein yritysten tarve kaikenlaisten innovaatioiden hyödyntämiseen, mutta tukea myönnetään ainoastaan teknologiseen osaamiseen perustuville innovaatioille.” Mietinnössä ehdotetaan tässä yhteydessä, että RIS3-strategioissa otetaan huomioon innovointi myös muilla aloilla, kuten palvelualoilla ja luovilla aloilla, ja muistutetaan, että kaikenlaiset innovointijärjestelmät ja -instituutiot ovat tärkeitä riippumatta niiden koosta ja niiden yhteydestä paikallisiin ja alueellisiin klustereihin”.

Linkki mietintöön

Komissio julkisti tulevien vuosien budjettipainopisteet

Komissio on esitellyt odotetun EU:n monivuotisen talousarvion (2014–2020) väliarvioinnin. Väliarvio antaa tietoa nykyisen komission viimeisen puolivuotiskauden budjetin ja toiminnan painopisteistä. Komissio ehdotti 6,3 miljardin euron lisärahoitusta vuoteen 2020 asti toteutettavaksi siten, että EU:n sovittuja menokattoja ei jouduta muuttamaan. Lisärahoitus kohdistuu työpaikkojen luomisen edistämiseen, investointeihin ja talouskasvuun sekä muuttoliikkeen ja sen perimmäisten syiden käsittelemiseen. Paketin mukaan rahoitus jakautuu seuraavasti: 2,4 miljardia kasvuun ja työpaikkoihin muun muassa Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) kautta, 2,5 miljardia euroa muuttoliikkeen, turvallisuuden ja ulkorajojen valvonnan aloille ja 1,4 miljardia euroa ulkoisen investointiohjelman alaiseen Euroopan kestävän kehityksen rahastoon, jolla tuetaan investointeja EU:n ulkopuolisilla alueilla.

Lisäksi komissio ehdotti, että EU-rahoituksen jakamissääntöjä yksinkertaistetaan. Yksinkertaistamisen odotetaan helpottavan EU-rahoituksen saamista, yhteistyötä, kannustavan kansalaisten osallistumista ja varainhoitosäännösten lukemisen helpottumista. Talousarvion reagointikykyyn ja -aikaan liittyen komissio ehdotti, että sitä parannetaan ennakoimattomien tilanteiden varalta, kuten pakolaiskriisi. Tähän pyritään perustamalla Euroopan unionin kriisivaraus, kaksinkertaistetaan joustovälineen sekä hätäapuvarauksen varat, otetaan käyttöön sisäinen joustovara sekä mahdollistetaan erityisrahastot EU:ssa toteutettavia hätä- tai erityistoimia varten. Ehdotetuille säädösehdotuksille tarvitaan seuraavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyntä.

Lisätietoja

 

Naisinnovaattorikilpailulla lisätään tietoutta naisten konribuutioista Euroopan tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa

Euroopan komissio järjestää kilpailun, jossa palkitaan naisinnovaattoreita menestyksestä innovaatioiden tuomisessa markkinoille. Kilpailu on nyt avoinna ja sulkeutuu 3.11.2016. Prize for Women Innovators -palkinnolla on tarkoitus lisätä tietoisuutta naisinnovaattoreista ja heidän saavutuksistaan ja kannustaa naisia hyödyntämään kaupallisia ja liiketoimintamahdollisuuksia ja ryhtymään yrittäjiksi. Palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2011. Tänä vuonna jaossa on kolme naisinnovaattori-palkintoa (100 000, 50 000 ja 30 000 euroa) sekä yksi nouseva innovaattori -palkinto (20 000 euroa). Palkinnot jaetaan naisille, jotka ovat perustaneet yrityksen tai olleet yksi yrityksen perustajista ja ovat itse tai yrityksen kautta hyötyneet tutkimus- tai innovaatio-rahoituksesta. Palkinnoilla ei palkita tulevaisuuden t&i -toimintaa vaan jo olemassa olevia saavutuksia.

Vaikka naiset ovat yhä aktiivisempia tutkimuksen alalla, on innovatiivisia yrityksiä perustavia naisia edelleen liian vähän. Tämä edustaa käyttämätöntä potentiaalia Euroopassa, jossa tarvitaan kaikki resurssit kilpailukyvyn säilyttämiseen ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkomiseen. Palkinnoilla pyritään lisäämään tietoisuutta naistutkijoiden merkityksestä, kontribuutiosta ja potentiaalista yrittäjyydelle ja rohkaisemaan yrittäjähenkisiä naisia innovoimaan. Tämä kehitys tukee Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita.

Lisätietoja

 

Alueiden komitean kaikille avoin verkkokurssi EU:n budjetista ja rahoitusmahdollisuuksista alueille ja kaupungeille alkaa 30.10.2016

Alueiden komitea tarjoaa kaikille alue- ja paikallistason EU-asioista kiinnostuneille MOOC -verkkokurssin EU:n budjetista ja rahoitusmahdollisuuksista alueille ja kaupungeille. Tämä alueiden komitean järjestämä verkkokurssi on suunnattu erityisesti alueellisten ja paikallisten viranomaisten EU-osaamisen parantamiseksi keskittyen EU:n budjettiin ja rahoitusmahdollisuuksiin. Kurssin tavoite on täydentää viranomaisten tietämystä siitä, miten EU:n budjetti toimii ja millaisia rahoitusmahdollisuuksia EU tarjoaa alueille ja kaupungeille. Videoita, tietoiskuja, infokaavioita ja webinaari-muotoisia live-lähetyksiä sisältävä kurssi kestää kuusi viikkoa. Kurssi alkaa 30.10 ja loppuu 3.12.2016. Opintotunteja kertyy noin 2h/viikko ja kurssin opiskelukieli on englanti. Kurssimateriaali löytyy verkosta heinäkuun 2017 loppuun saakka. MOOC-kurssin on rakentanut Euroopan investointipankki yhteistyössä Euroopan komission aluepolitiikan pääosaston sekä budjettipääosaston kanssa.

Lisätietoja

Pk-yritysaloite helpottaa suomalaisten pk-yritysten rahoituksen saamista

Suomi on ottanut ensimmäisen askeleen EU:n uuden rahoitusvälineen, pk-yritysaloitteen täytäntöönpanossa tehdessään sopimuksen EIP-ryhmän (Euroopan investointipankki ja Euroopan investointirahasto) ja Euroopan komission kanssa. Aloitteen odotetaan tuottavan 400 miljoonaa euroa uutta lainarahoitusta suomalaisille pk-yrityksille ja näin vauhdittavan talouskasvua ja luovan uusia työpaikkoja. Suomi osallistuu aloitteeseen 40 miljoonalla eurolla, josta puolet on EU:n rakennerahastorahaa ja puolet kansallista osarahoitusta. Suomi on ensimmäinen Pohjoismaa, joka aloittaa ohjelman täytäntöönpanon.

Pk-yritysaloite yhdistää Euroopan rakenne- ja investointirahaston, Horisontti 2020 -ohjelman ja Euroopan investointipankin varoja ja antaa mahdollisuuden Euroopan investointirahastolle (EIP) mahdollisuuden tarjota rahoituksen välittäjille riskinjakoa ja vakavaraisuusvaatimusten kevennystä pk-yritysten hyväksi. EIP:n keskeisenä tehtävänä on tukea Euroopan mikro- ja pk-yrityksiä auttamalla niitä saamaan rahoitusta. Pk-yritysaloite on osa Euroopan komission ja EIP-ryhmän aloitetta, jossa jäsenvaltioita kannustetaan kaksinkertaistamaan Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttö rahoitusvälineiden kautta kaudella 2014–2020.

Lisätietoja

Mietintö älykkääseen erikoistumiseen tähtäävistä tutkimus- ja innovointistrategioista (RIS3) hyväksyttiin Euroopan parlamentissa

Europarlamentaarikko Ramón Luis Valcárcel Sison esittelemä mietintö koheesiopolitiikasta ja älykkääseen erikoistumiseen tähtäävistä tutkimus- ja innovointistrategioista (RIS3) hyväksyttiin Euroopan parlamentissa Strasbourgissa 13.9.2016. Mietinnössä todetaan, että ”RIS3-strategioilla edistetään EU:n varojen tehokasta käyttöä, vaikutetaan kaikkiin Euroopan unionin jäsenvaltioihin ja alueisiin ja vapautetaan kaikkien unionin alueiden potentiaali ja tuetaan siten unionin pyrkimyksiä puuttua innovaatiovajeisiinsa niin unionin sisällä kuin sen ulkopuolella maailmanlaajuisen kilpailukykynsä parantamiseksi”.

Mietinnössä nostetaan esiin RIS3:n keskeinen rooli osana koheesiopolitiikkaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi, strategioiden monitasohallinnan tarve, sekä miten saavutetaan kasvun ja työpaikkojen luomisen parempia synergiaetuja. Lisäksi mietintö nostaa älykkäät kaupungit RIS3-strategioiden vauhdittajiksi ja muistuttaa, että ”EU:n kaupunkialueilla on keskeinen rooli unionin taloudellisessa ja sosiaalisessa kehityksessä, sillä ne ovat erilaisten toimijoiden ja alojen risteyspaikkoja, joissa yhdistyvät älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun haasteet ja mahdollisuudet –”.

Mietintö ottaa kantaa myös RIS3-strategioiden seurantaan ja arviointiin ja näiden ajoittaiseen puutteellisuuteen. RIS3-strategioiden tulevaisuudesta mietintö korostaa muiden kuin ainoastaan teknologia-alojen tunnustuksen tarvetta. Mietintö ”pitää valitettavana, että RIS3-strategioissa tunnustetaan usein yritysten tarve kaikenlaisten innovaatioiden hyödyntämiseen, mutta tukea myönnetään ainoastaan teknologiseen osaamiseen perustuville innovaatioille.” Mietinnössä ehdotetaan tässä yhteydessä, että RIS3-strategioissa otetaan huomioon innovointi myös muilla aloilla, kuten palvelualoilla ja luovilla aloilla, ja muistutetaan, että kaikenlaiset innovointijärjestelmät ja -instituutiot ovat tärkeitä riippumatta niiden koosta ja niiden yhteydestä paikallisiin ja alueellisiin klustereihin”.

Lisätietoja

Aluepolitiikan komissaari Corina Cretu: EU:n koheesiopolitiikka tarvitsee muutoksia

Aluepolitiikan komissaari Corina Cretun tunnusti koheesiopolitiikan tulevaisuutta koskevassa puheessaan Bratislavassa 15.9.2016, että koheesiopolitiikan toimeenpano ei ole ollut riittävän nopeaa.   Hän esitti huolensa tilanteen mahdollisista vaikutuksista nyt, kun keskustelut koheesiopolitiikan tulevaisuudesta seuraavalla rakennerahastokaudella ovat alkamassa. Komissaari viestitti puheessaan, että EU:n koheesiopolitiikka tulee olemaan kritiikin kohteena muun muassa siksi, että operationaalisten ohjelmien täytäntöönpano on alkanut liian hitaasti.  Tämä saattaa asettaa koheesiopolitiikan maineen vaakalaudalle aikana, jolloin tehdään vaikeita päätöksiä EU:n talousarvion tulevaisuudesta.

Komissaari toi myös puheessaan esiin, että koheesiopolitiikka tarvitsee radikaaleja muutoksia ja tähän liittyen nosti esiin, että kansallisten, alueellisten ja paikallisten sääntöjen tilalla voisi tulevaisuudessa olla yksi sääntökokonaisuus, jolla rahoitusta hallinnoidaan. Lisäksi Cretu toi esille idean tarkastus- ja monitorointijärjestelmästä, joka heijastelisi kunkin jäsenmaan omia hallinnollisia ja institutionaalisia järjestelmiä. Komissio voisi tulevaisuudessa jopa ottaa käyttöön niin sanotun kädet irti -lähestymistavan silloin kun jäsenmaan ohjelmaa hallinnoiva taho voi osoittaa, että käytössä on luotettavat tarkastusjärjestelmät. Seuraavia askelia koheesiopolitiikan alalta on lokakuussa esiteltävä koheesiopolitiikan väliarviointi. Tämän jälkeen vuorossa ovat vaikutusarvioinnin käynnistäminen tulevaisuuden politiikan valmisteluun liittyen vuonna 2017 ja koheesiofoorumi kesäkuussa 2017.

Lisätietoja

Komissio julkisti tulevien vuosien budjettipainopisteet

Komissio on esitellyt odotetun EU:n monivuotisen talousarvion (2014–2020) väliarvioinnin. Väliarvio antaa tietoa nykyisen komission viimeisen puolivuotiskauden budjetin ja toiminnan painopisteistä.

Komissio ehdotti 6,3 miljardin euron lisärahoitusta vuoteen 2020 asti toteutettavaksi siten, että EU:n sovittuja menokattoja ei jouduta muuttamaan. Lisärahoitus kohdistuu työpaikkojen luomisen edistämiseen, investointeihin ja talouskasvuun sekä muuttoliikkeen ja sen perimmäisten syiden käsittelemiseen. Paketin mukaan rahoitus jakautuu seuraavasti: 2,4 miljardia kasvuun ja työpaikkoihin muun muassa Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) kautta, 2,5 miljardia euroa muuttoliikkeen, turvallisuuden ja ulkorajojen valvonnan aloille ja 1,4 miljardia euroa ulkoisen investointiohjelman alaiseen Euroopan kestävän kehityksen rahastoon, jolla tuetaan investointeja EU:n ulkopuolisilla alueilla.

Lisäksi komissio ehdotti, että EU-rahoituksen jakamissääntöjä yksinkertaistetaan. Yksinkertaistamisen odotetaan helpottavan EU-rahoituksen saamista, yhteistyötä, kannustavan kansalaisten osallistumista ja varainhoitosäännösten lukemisen helpottumista. Talousarvion reagointikykyyn ja -aikaan liittyen komissio ehdotti, että sitä parannetaan ennakoimattomien tilanteiden varalta, kuten pakolaiskriisi. Tähän pyritään perustamalla Euroopan unionin kriisivaraus, kaksinkertaistetaan joustovälineen sekä hätäapuvarauksen varat, otetaan käyttöön sisäinen joustovara sekä mahdollistetaan erityisrahastot EU:ssa toteutettavia hätä- tai erityistoimia varten. Ehdotetuille säädösehdotuksille tarvitaan seuraavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyntä.

Lisätietoja

 

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker nosti esiin digitalisaation ja ESIR-rahaston Unionin tila -puheessaan

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker piti 14.9.2016 jokavuotisen puheen unionin tilasta – Puhe unionin tilasta 2016: Kohti parempaa Eurooppaa, joka suojelee, tarjoaa mahdollisuuksia ja puolustaa – Euroopan parlamentissa Strasbourgissa tänään 14.9.2016. Unionin tila -puheessa komission puheenjohtaja käy läpi menneen vuoden kehitystä ja esittää komissionsa poliittiset prioriteetit tulevalle vuodelle.

Junckerin puheen läpikantavana sanomana oli tarve eurooppalaisesta solidaarisuudesta paremman Euroopan mahdollistamiseksi. Komission puheenjohtaja puhui unionin olemassaoloakin koettelevista kriiseistä ja korosti puheessaan, että viimeistään nyt on aika ottaa vastuuta yhteisestä Euroopastamme. Puheessaan Juncker painotti yhteisiä eurooppalaisia arvoja, kuten vapautta, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta ja muistutti, että ylitse kaiken Euroopan integraatio on rauhanprojekti. Juncker esitti puheessaan useita konkreettisia ehdotuksia muun muassa investointien tehostamiseksi, Euroopan pääomamarkkinaunionin perustamiseksi, EU:n sotilaallisen puolustuskyvyn nostamiseksi uudelle tasolle sekä digitaalisten sisämarkkinoiden realisoimiseksi.

Yksi puheen pääteemoista oli Euroopan turvallisuustilanteen ja toimintaympäristön muutos ja tästä johtuva tarve vahvistaa eurooppalaista puolustusyhteistyötä täydentämään Natoa. Junckerin mukaan jäsenmaiden sotilaallisia voimavaroja tulisi yhdistää siten, että ne olisivat osaksi EU:n omistuksessa.  Vahva sotilaallinen puolustuskyky Euroopassa vaatii Junckerin mukaan, että varoja resursoidaan puolustusteollisuuden tutkimus- ja innovaatiotoimintaan Euroopan puolustusrahaston muodossa. Turvallisuus-teema kytkeytyi puheessa sotilaallisen puolustusyhteistyön lisäksi niin rajavalvontaan ja Euroopan rajaturvallisuusviraston Frontexin toimintaan ja sen vahvistamiseen, terrorismin vastaiseen työhön sekä tarpeeseen muodostaa tulevaisuudessa todellinen EU:n ulkopolitiikka ja sen myötä Euroopan yhteinen Syyria-strategia. Puhuessaan Euroopan tulevaisuudesta ja kaikkien tässä jakamasta vastuusta, Juncker nosti esiin Pariisin ilmastosopimuksen ratifiointien alhaisen määrän EU-jäsenmaiden keskuudessa ja kehotti jäsenmaita ratifioimaan sopimuksen mitä pikimmiten.

Oletetusti siirtolaiskriisi ja viimeistään kriisin pahennettua ongelmalliseksi osoittautunut EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka saivat puheessa osansa. Komission puheenjohtaja viittasi kriisiin kuitenkin keskittyen pakolaisten integroimiseen eurooppalaisiin yhteiskuntiin ja EU:n rooliin kriisin juurisyiden käsittelemisessä. Juncker nosti pakolaisten integroimisen niin yhdeksi EU:n suurimmista haasteista mutta käytti sitä myös esimerkkinä päätään nostavasta solidaarisuudesta jäsenmaiden välillä. Pakolaiskriisin juurisyihin ja EU:n kehityspolitiikkaan liittyen Juncker esitteli Afrikkaan ja EU:n naapurimaihin kohdistetun investointisuunnitelman, jonka odotetaan synnyttävän 44 miljardia euroa alueen kehittämiseen.

Talouskasvun ja työllisyyden alalta Juncker peräänkuulutti nuoriin, työnhakijoihin ja startup-yrityksiin investoimista ja ehdotti Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) kauden sekä varojen kaksinkertaistamista. Digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseksi, investointien lisäämiseksi ja työpaikkojen luomiseksi komission puheenjohtaja ehdotti tietoliikennemarkkinoiden uudistuksia ja korosti nopean internetyhteyden olevan niin kansalaisten kuin yritystenkin perustarve. Ehdotukset koskivat muun muassa 5G verkon levittämistä koko Eurooppaan vuoteen 2025 mennessä ja ilmaisen internetyhteyden luomista eurooppalaisiin kaupunkeihin ja niiden keskustoihin vuoteen 2020 mennessä. Juncker peräänkuulutti myös kuluttajansuojaa, yksilön tietosuojaa sekä tekijänoikeuksia osana eurooppalaista yhteiskuntaa ja arvopohjaa.

Komission puheenjohtaja pitää Unionin tila -puheen joka vuosi syyskuussa Euroopan parlamentissa ja sitä seuraa europarlamentaarikkojen täysistuntokeskustelu. Puhe aloittaa dialogin parlamentin ja neuvoston kanssa komission seuraavan vuoden työohjelman valmistelemiseksi. Tämän vuoden puhe toimii lisäksi komission kontribuutiona 27 jäsenmaan johtajien epäviralliseen huippukokoukseen 16.9.2016 neuvoston puheenjohtajamaan Slovakian pääkaupungissa Bratislavassa.

Lisätietoja