Koheesiopolitiikan investoinneilla luotiin vuosina 2007–2013 miljoona uutta työpaikkaa

Komissio julkisti 7.10.2016 riippumattoman arvioinnin vuosina 2007–2013 tehtyjen EU-investointien tuloksista. Arvioinnin mukaan vuosien 2007–2013 investoinneilla luotiin miljoona uutta työpaikkaa, jotka vastasivat kolmasosaa työpaikkojen nettokasvusta tuona aikana. Uusien työpaikkojen myötä BKT nousi 2,74 euroa jokaista investoitua koheesiopolitiikan euroa kohti, ja tämä tarkoittaa ennakoitua 1 biljoonan euron BKT:n kasvua vuoteen 2023 mennessä. Koheesiopolitiikan investointeja on tehty lähes 400 000 pk-yritykseen ja startup-yritykseen ja se on hyödyttänyt ja tukenut kaikkien EU-maiden talouksia. Vuosien 2007–2013 koheesiopolitiikan ohjelmissa investoitiin kokonaisuudessaan 346,5 miljardia euroa.

Arvioitaessa koheesiopolitiikan täytäntöönpanoa kaudella 2007–2013 havaittiin kuitenkin aloja, joilla politiikassa on vielä parantamisen varaa. Positiivisista tuloksista huolimatta, koheesiopolitiikan tulee olla tulossuuntautuneempaa ja sen suorituskykyä on lujitettava EU-rahastojen toimintaa yksinkertaistamalla ja synergioita lisäämällä. Toiseksi, rahoitusvälineiden kautta käytettävien varojen käyttö lisääntyi arvioitavana aikavälinä 11,5 miljardiin euroon vuosien 2000–2006 rahoituskehyksen 1 miljardista eurosta. Koheesiopolitiikan haasteena on nykyisellä sekä tulevalla kaudella laajentaa näiden finanssi- ja luottokriisin aikoina pk-yritysten rahoittamisessa keskeisessä asemassa olleiden välineiden soveltamisalaa ja yksinkertaistaa niiden soveltamisääntöjä. Kolmanneksi, kestävän kaupunkikehityksen alalla tulee jatkossa ottaa paikallisia sidosryhmiä ja tuensaajia enemmän mukaan ja alan investointien maksimoimiseksi tulee laatia yhdennetyt strategiat kaupunkialueiden elvytykselle ja sosiaalisille hankkeille.

Lisätietoa

Komissio julkaisi kaksi uutta verkkoportaalia sekä raportin EU:n kaupunkiagendaan liittyen

Komissio julkaisi 12.10.2016 uuden kaupungeille suunnatun verkkoportaalin EU:n kaupunkiagendaan (Urban Agenda) liittyen. Uusi ”yhden pysähdyksen portaali” tarjoaa uusinta tietoa kaupunkeihin ja kaupunkialueisiin suoraan vaikuttavasta EU:n politiikasta liittyen muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, liikkuvuuteen ja kiertotalouteen.

Portaali tarjoaa lisäksi kaupunkialueiden sidosryhmille selkeällä tavalla informaatiota liittyen rahoitusmahdollisuuksiin EU:n eri rahoitusvälineiden kautta sekä tietoa kaupunkikehitykseen liittyvistä tapahtumista. Lisäksi komissio julkaisi uuden Urban Data Platform -alustan, joka tarjoaa pääsyn Euroopan yli 800 kaupunkialueen väestöön, taloudelliseen kehitykseen ja palveluiden tarjontaan liittyvään tietoon.

Alusta mahdollistaa kaupunkiviranomaisten ja muiden sidosryhmien tiedon vertailun ja kehityksen seurannan sekä antaa mahdollisuuden verrata oman alueensa kehitystä muiden alueiden kehitykseen, EU:n kaupunkiagendan tavoitteiden mukaisesti.

Kahden uuden verkkoportaalin lisäksi komissio julkaisi yhteistyössä YK:n kestävän kaupunkikehityksen ohjelman (UN Habitat) kanssa State of European Cities Report -raportin. Raportti tukee EU:n kaupunkiagendaa arvioimalla eurooppalaisten kaupunkien suoriutumista työpaikkojen ja taitojen, köyhyyden torjumisen ja vähähiilisen talouden aloilla ja tarjoaa kaupungeille mahdollisuuden arvioida kaupunkiensa suoriutumista kaupunkikehityksessä ja kannustaa vertaisoppimiseen. EU:n kaupunkiagenda esitellään YK:n kestävän kaupunkikehityksen Habitat III -konferenssissa Quitossa, Ecuadorissa 17–20.10.2016 ja se antaa panoksensa konferenssissa hyväksyttävään uuteen globaaliin kaupunkiagendaan (New Urban Agenda).

Lisätietoa

Julkinen kuuleminen: Horisontti2020 väliarviointi

Euroopan komissio on avannut julkisen kuulemisen EU:n tutkimuksen- ja puiteohjelman Horisontti2020 väliarvioinnista. Kuuleminen on avoinna vuoden 2017 tammikuuhun asti. Komission tutkimuksen pääosaston politiikan kehittäminen ja koordinointi -yksikön varapääjohtajan Kurt Vandenberghen mukaan komissio toivoo laadullisten vastausten lisäksi myös määrällisesti laajaa osallistujajoukkoa, jolla voitaisiin osaksi osoittaa puiteohjelman merkitys  mahdollisimman monille eri sidosryhmille.

Vandenberghen mukaan 400 € milj. vahvistunut lisärahoitus viimeisille vuosille on osoitus Horisontti2020-ohjelman toimivuudesta ja tuloksellisuudesta (lisäpotti jakautuu seuraavanlaisesti; EIC 100 milj. ERC 100 milj. pilvipalvelu 100 milj. ja huippuosaamisen levittäminen 100 milj.). Vandenberghen puhui 21.10. Lerun väliarviointi-kannanottopaperin julkistamistilaisuudessa, josta raportoimme laajemmin ensi viikolla.

Linkki julkiseen kuulemiseen

Additive Manufacturing European Forum -tapahtuma Brysselissä – ilmoittautuminen avoinna

3D-tulostukseen eli materiaalia lisäävään valmistukseen keskittyvä (AM-teknologian) Additive Manufacturing European Forum -tapahtuma järjestetään Brysselissä 9.11.2016. Ilmoittautuminen tapahtumaan on avoinna. Tapahtuma tuo yhteen päätöksentekijöitä, alan huippuosaajia, pk-yrityksiä, korkeakouluja, tutkimus -ja teknologiakeskuksia ja muita sidosryhmiä. Tilaisuudessa pyritään löytämään ratkaisuja sellaisiin taloudellisiin, sosiaalisiin ja teknisiin haasteisiin, jotka edesauttavat AM-teknologian markkinoille saattamisen nopeuttamista.

AM European Forum 2016 -tapahtuma sai alkunsa kahdesta Horisontti 2020 -ohjelman CSA (koordinointi- ja tukitoimet) -projektista – ”AM-Motion: A strategic approach to increasing Europe’s value proposition for Additive Manufacturing technologies and capabilities” ja ”FoFAM: Industrial and Regional Valorization of FoFAM projects”. Yhteistyöverkosto ERRIN on partnerina molemmissa projekteissa.

Lisätietoja

RegioStars Awards 2016 -kilpailussa palkittiin Euroopan innovatiivisimpia alueita

Euroopan komission vuosittaisen RegioStars Awards -kilpailun palkinnot jaettiin 11.10.2016 Brysselissä European Week of Regions and Cities -teemaviikon yhteydessä. EU:n laajuinen kilpailu nostaa valokeilaan kaikista innovatiivisimpia ja inspiroivimpia EU-rahoitteisia projekteja ja näyttää konkreettisten esimerkkien kautta, kuinka koheesiopolitiikka tukee talouskasvun ja työpaikkojen syntymistä. Tänä vuonna projektit kilpailivat viidessä kategoriassa: tuki globaalissa taloudessa toimiville yrityksille, sosiaalisen osallistavuuden strategiat, kiertotalous, kestävä kaupunkikehitys sekä uusi kategoria projekteille, jotka etsivät innovatiivisia ratkaisuja EU:n tukien tehokkaampaan hallinnoimiseen. Ensimmäisen kategorian – Smart Growth – voittajaksi valittiin Kööpenhaminan alue ja Copenhagen Cleantech Cluster. Muiden kategorioiden voittajat löydät täältä.

Lisätietoja

Helsinki EU Officen sopimuskumppaneille lisää viestinnällistä näkyvyyttä

Helsinki EU Office on julkaissut uuden, Brysselin EU-sidosryhmille kohdistetun uutiskirjeen. Englanninkielinen sähköinen uutiskirje Helsinki EU Office Newsletter lähetetään kolme kertaa vuodessa miltei 2000 henkilölle Brysselissä. Jakelu kattaa avainhenkilöt EU-toimielimistä, EU-järjestöistä, muilta eurooppalaisilta alueilta, EU-edustustoista ja -lähetystöistä jne.

Kaikki Helsinki EU Officen taustatahot ovat tuottaneet uutiskirjeeseen artikkelin sellaisesta itse valitsemastaan aiheesta, josta ne haluavat levittää tietoa Brysselin sidosryhmissä. Kyseessä on uusi toimintatapa ja Helsinki EU Office onkin suomalaisista Brysselin aluetoimistoista ensimmäinen, joka on lanseerannut tällaisen uutiskirjeen. Vaikka uutiskirje on kohdistettu EU-sidosryhmille, voivat kiinnostuneet tilata uutiskirjeen lähettämällä sähköpostia osoitteeseen helsinki.euoffice@helsinki.eu

Lue kirje täällä!

Science Business -konferenssi herätti keskustelua EU:n tulevasta tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta

Science Business on yritysmaailmaa, tutkimustoimijoita ja julkishallinnon edustajia yhdistävä verkosto, joka tutkii tutkimus- ja innovaatioalan tulevaisuutta Euroopassa. Science Business järjesti 12.10.2016 Brysselissä seminaarin, jonka tarkoituksena oli herättää keskustelua EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman tulevaisuudesta vuoden 2020 päättyvän rahoituskauden jälkeen. Tilaisuuden alussa Euroopan komission tutkimus- ja innovaatiopääosaston pääjohtaja Robert-Jan Smits kertoi laajasti uuden puiteohjelman valmistelusta painottaen, että sen sisältöjä tullaan työstämään co-design metodia hyödyntäen yhteistyössä tiedeyhteisön, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa tulevien puolentoista vuoden aikana.

Smitsin mukaan uuden puiteohjelman lähtökohtana tulee olemaan avoimen datan hyödyntäminen, johon liittyvä sääntelyllinen viitekehys tullaan ottamaan ohjelman valmistelussa vahvasti huomioon. Lisäksi tutkimus- ja innovaatiohankkeiden vaikuttavuuden merkitys tulee korostumaan yhä vahvemmin rahoituksen myöntämisen keskeisimpänä kriteerinä. Tavoitteena on kiinnittää yhä enemmän huomiota puiteohjelman rooliin EU:n kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamisessa. Smits painotti, että parhaillaan väliarvioitavana oleva Horisontti 2020 -puiteohjelma on komission näkemyksen mukaan huipputason ohjelma, jonka hallinnointi on onnistunut hyvin. Komission suunnitelmissa on kasvattaa käynnissä olevan puiteohjelman viimeisten vuosien budjettia 400 miljoonalla eurolla.

Lue koko raportti

Helsinki EU Officen ylläpitäjät vahvasti esillä alueiden ja kaupunkien suurtapahtumassa Brysselissä

Perinteinen alueiden ja kaupunkien suurtapahtuma European Week of Regions and Cities (EWRC) järjestettiin Brysselissä 10.-13.10.2016. Euroopan unionin komission ja alueiden komitean virallisen ohjelman ohella Helsinki EU Office järjesti erillisen, pelkästään ylläpitäjilleen kohdennetun ohjelman, jonka tavoitteena oli saada tietoa ajankohtaisista EU-asioista sekä tuoda keskeisiä ylläpitäjätahojen edunvalvonnallisia teemoja esille seminaarien, ajankohtaiskatsausten sekä tapaamisten muodossa.

railbaltica

Edunvalvontaa, näkyvyyttä ja verkostoitumista

Helsinki EU Officen laatima kolmipäiväinen ohjelma alkoi ajankohtaiskatsauksella EU:n tulevaan rakennerahastokauteen 2020+, älykkään erikoistumisen toimeenpanemiseen ja jatkotoimiin sekä EU:n kaupunkiagendaan, joista alustivat EU:n komission aluepääosaston yksikön apulaispäällikkö Elina Hakonen-Meddings sekä Suomen pysyvän edustuston aluepolitiikasta vastaava erityisasiantuntija Pasi Rantahalvari.

Vierailu komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen kabinettiin tapahtui kabinettipäällikkö Juho Romakkaniemen isännöimänä. Romakkaniemi alusti Euroopan talousnäkymistä ja kertoi mm. Suomen hallituksen tehneen sopimuksen EIP-ryhmän ja Euroopan komission kanssa pk-yritysten tukemista koskevan aloitteen täytäntöönpanosta. Aloitteen myötä Suomeen odotetaan tarjottavan 400 miljoonaa euroa uutta rahoitusta pk-yrityksille ja sillä vauhditetaan yksityisiä investointeja ja autetaan pk-yrityksiä luomaan työpaikkoja.

Komission ohella Helsinki EU Officen ylläpitäjätahot kuulivat myös suomalaisten europarlamentaarikkojen ajankohtaiset valiokuntatervehdykset. Vilkkaan keskustelun myötä myös   Helsinki EU Officen taustatahojen terveiset välittyivät parlamentaarikoille. Pysyvän EU-edustajan sijainen Minna Kivimäki emännöi puolestaan jo perinteeksi muodostuneen iltavastaantoton Suomen pysyvässä edustustossa, joka tarjosi monelle osallistujalle hyvän verkostoitumismahdollisuuden yli alue- ja kaupunkirajojen.

Suomen pysyvän EU-edustuston opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntija Johanna Koponen esitteli Helsinki EU Officen tiloissa järjestetyssä aamutilaisuudessa Euroopan uutta osaamisohjelmaa. Osaamisohjelma ja sen aloitteet ovat erittäin tarpeellinen avaus osaamisen ja taitojen kehittämiseksi sekä työllistyvyyden edistämiseksi.

EU-komission sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosaston yksikön apulaispäällikkö Vesa Vanhanen puhui ylläpitäjille vastuualueestaan, sisämarkkinoiden digitalisoinnista. sekä jakamistaloudesta. Komissio julkisti vastikään näkemyksensä jakamistalouden tasapainoisesta kehittämisestä. Näkemys sisältää jäsenmaille suunnattua ohjeistusta ja suosituksia, tavoitteena lisätä oikeusvarmuutta ja kuluttajien luottamusta jotta jakamistalousyritykset voisivat toimia ja kasvaa suotuisassa ympäristössä.

Älykästä erikoistumista, biotaloutta ja Rail Baltica -liikennehanketta

Seminaarien ja tilaisuuksien osalta, Helsinki EU Office oli mukana toteuttamassa kolmen ylläpitäjätahon eri teemaista tapahtumaa. Uudenmaan liitto järjesti korkean profiilin miniseminaari aiheesta: ” Smart, Smarter, Helsinki Region. Implementation of RIS3-strategies – Case Helsinki Region”. Tilaisuudessa esiteltiin Helsinki Smart Region – verkkosivustoa, joka kokoaa älykkään Uudenmaan teemoja ja toimijoita yhdelle sivustolle. Älykäs Uusimaa -brändi kokoaa yhteen kaikki ne vahvuusalueet, joihin maakunnan tutkimus- ja innovaatiotyössä juuri nyt panostetaan.

Kymenlaakson liitto osallistui puolestaan European Week of Regions and Cities – tapahtumaviikolle omalla biotalous- iltatilaisuudellaan, jossa pureuduttiin biotalousalan tulevaisuuden haasteisiin sekä esitetiin Kymenlaakson RIS3-strategian biotalousprioriteettia. Helsinki EU Officen tiloissa järjestetyt Kymenlaakson ja Uudenmaan liiton seminaarit keräsivät osallistujia EU:n instituutioista kuin alue- ja paikallistasoiltakin sekä toimivat oivallisina verkostoitumistapahtumina.

Helsinki EU Officella oli koordinaatiovastuu European Week of Regions and Cities 2016 –tapahtuman viralliseen ohjelmaan kuuluvassa Rail Baltica – Driving growth to the Regions and Cities –workshopissa, joka keräsi salin täyteen osallistujia Liettuan pysyvään edustustoon. Ylläpitäjistä Uudenmaan liitto toimi tilaisuuden konsortion vetäjänä ja Helsingin kaupunki partnerina. Muut workshop-partnerit olivat; Tallinna, Riika, Jonava ja Kaunas. Tilaisuuden avauspuheenvuorosta vastasi alueiden komitean puheenjohtaja Markku Markkula.

Tuhansia osallistujia ja satoja eri tapahtumia

European Week of Regions and Cities -tapahtumaan ilmoittautui tänä vuonna yli 5000 osallistujaa ympäri Eurooppaa sekä yli 800 eri alojen puhujaa. Neljän päivän aikana järjestettiin paitsi 130 viralliseen ohjelmaan kuuluvaa workshoppia, mutta myös lukematon määrä ohjelman ulkopuolisia tapahtumia, vastaanottoja sekä tapaamisia.

Science Business -konferenssi herätti keskustelua EU:n tulevasta tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta

Science Business on yritysmaailmaa, tutkimustoimijoita ja julkishallinnon edustajia yhdistävä verkosto, joka tutkii tutkimus- ja innovaatioalan tulevaisuutta Euroopassa. Science Business järjesti 12.10.2016 Brysselissä seminaarin, jonka tarkoituksena oli herättää keskustelua EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman tulevaisuudesta vuoden 2020 päättyvän rahoituskauden jälkeen. Tilaisuuden alussa Euroopan komission tutkimus- ja innovaatiopääosaston pääjohtaja Robert-Jan Smits kertoi laajasti uuden puiteohjelman valmistelusta painottaen, että sen sisältöjä tullaan työstämään co-design metodia hyödyntäen yhteistyössä tiedeyhteisön, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa tulevien puolentoista vuoden aikana.

Smitsin mukaan uuden puiteohjelman lähtökohtana tulee olemaan avoimen datan hyödyntäminen, johon liittyvä sääntelyllinen viitekehys tullaan ottamaan ohjelman valmistelussa vahvasti huomioon. Lisäksi tutkimus- ja innovaatiohankkeiden vaikuttavuuden merkitys tulee korostumaan yhä vahvemmin rahoituksen myöntämisen keskeisimpänä kriteerinä. Tavoitteena on kiinnittää yhä enemmän huomiota puiteohjelman rooliin EU:n kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamisessa. Smits painotti, että parhaillaan väliarvioitavana oleva Horisontti 2020 -puiteohjelma on komission näkemyksen mukaan huipputason ohjelma, jonka hallinnointi on onnistunut hyvin. Komission suunnitelmissa on kasvattaa käynnissä olevan puiteohjelman viimeisten vuosien budjettia 400 miljoonalla eurolla.

Lue koko raportti

EU:n alueiden sosiaalisen edistyksen indeksi tuo taloudellisen näkökulman rinnalle uuden ulottuvuuden sosiaalisen hyvinvoinnin mittaamiseen

EU:n alueiden sosiaalisen edistyksen indeksistä (Social Progress Index) julkaistiin 11.10.2016 lopullinen versio. Alueiden sosiaalisen edistyksen indeksi mittaa 272 eurooppalaisen alueen sosiaalista edistystä ja näin täydentää perinteisiä talouskehityksen mittareita. Indeksi sisältää kolme ulottuvuutta – ihmisen perustarpeet, hyvinvoinnin perustat ja mahdollisuudet – ja nämä perustuvat 50 sosiaaliseen ja ympäristölliseen mittariin. Taloudelliset indikaattorit on jätetty tarkoituksellisesti pois, jotta indeksi mittaa sosiaalista edistystä suoraan eikä hyödynnä taloudellisia oletuksia. Vaikka alueen BKT per asukas suhteutuu alueen sosiaalisen edistyksen indeksin kanssa, alueet joilla on samankaltainen BTK voivat olla hyvin erilaisia sosiaalisen edistyksen tasolla. Taloudellisen kehityksen taso ei siis suoraan määrää sosiaalisen edistyksen tasoa.

Sosiaalista edistystä mittaamalla saadaan tietoa EU:n alueiden kehittämisstrategioiden laatimista varten. Indeksin tarkoituksena on auttaa alueita tunnistamaan kaikilta talouskehityksen tasoilta vertaisalueita, joista ne voisivat ottaa oppia, ja priorisoimaan asioita, joita ne haluavat käsitellä koheesiopolitiikan ohjelmassaan. Indeksi toimii myös apuna komissiolle, jotta se osaa arvioida onko EU:n rahoitusohjelmissa keskitytty oikeisiin asioihin. Indeksi antaa komission aluepolitiikan pääosastolle mahdollisuuden ottaa osaa BKT:tä ja sen käyttöä tulevaisuudessa koskevaan keskusteluun.

Lisätietoja

Linkki alueiden sosiaalisen edistyksen indeksin sivuille