EU:n Itämeren Blue Growth -toimeenpanostrategian suunnittelu käyntiin – sidosryhmille suunnattu verkkokysely auki 2.12. asti

Euroopan komissio on avannut kaikille Itämeren alueen sidosryhmille tarkoitetun verkkokyselyn, jonka tavoitteena on selvittää, mitkä Itämeren alueen yhteistyön ja taloudellisen toiminnan osa-alueet ovat sidosryhmien näkökulmasta tärkeimpiä. Vuonna 2014 lanseeratun EU:n Itämeren Blue Growth -agendan mukaan meret ja valtameret ovat tärkeitä Euroopan talouden moottoreita, ja niihin liittyy huomattava innovaatio- ja kasvupotentiaali. Nyt komissio on käynnistänyt Itämeren Blue Growth -agendan toimeenpanostrategian suunnittelun. Toimeenpanostrategia keskittyy erityisesti ns. kehitteillä oleviin ja korkean potentiaalin aloihin, joihin lukeutuvat muun muassa meribiotalous, meriliikenne, ympäristö- ja monitorointiteknologia sekä merialueiden turismi. Toimeenpanostrategialla komissio tavoittelee sekä rajat ylittävän alueellisen että klustereiden välisen yhteistyön syventämistä ja investointitoiminnan kasvua Itämeren alueella. Verkkokysely on avoinna 2.12.2016 asti.

Verkkokyselyn ohella komissio järjestää 2016–2017 neljä interaktiivista sidosryhmille suunnattua työpajaa kartoittamaan Itämeren-alueen toimijoiden näkemyksiä keskeisistä yhteistyömahdollisuuksista, rahoitustarpeista ja haasteista. Ensimmäinen työpajoista järjestettiin 9.11. EU:n Itämeri-strategian vuosifoorumin yhteydessä Tukholmassa. Itse toimeenpanostrategia julkaistaan kesällä 2017.

Linkki verkkokyselyyn

Lisätietoa

Euroopan meripäivä 2017 järjestetään toukokuussa Isossa-Britanniassa – työpajajärjestäjien haku käynnissä

Euroopan meripäivä -konferenssi järjestetään 18–19.5.2017 Poolessa, Isossa-Britanniassa, teemalla The Future of our Seas. Vuoden 2017 meripäivän keskeisiä aihealueita ovat merialan turvallisuus, ihmiset ja taidot, innovaatiot ja kasvu sekä kestävä kehitys ja hallinto. Euroopan meripäivä on EU:n meripolitiikan suurin vuosittainen sidosryhmätapahtuma, jonka tarkoituksena on virittää keskustelua, suunnitella tulevaa toimintaa ja toimia verkostoitumisfoorumina merialan sidosryhmille. Meripäivä-konferenssin aikana järjestetään korkean tason puheiden ja paneelikeskustelujen lisäksi myös aiempaa enemmän mahdollisuuksia sidosryhmien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Vuoden 2017 meripäivä pyrkii edistämään erityisesti nuorten ja merialan yrittäjien osallistumista verkostoitumistapahtumiin.

Meripäivä tarjoaa merialan toimijoille mahdollisuuden järjestää konferenssin yhteydessä lyhyitä projektiesittelyjä ja yhteensä noin 18 temaattista 1,5 tunnin työpajaa konferenssin teemoihin liittyen. Työpajan järjestämisestä kiinnostuneiden tulee toimittaa hakemus verkkolomakkeella 19.12.2016 mennessä. Sidosryhmät voivat hakea konferenssista myös näytteilleasettajan paikkaa esitelläkseen merialan toimintaa, projekteja ja palveluita.

Vuosittaisen meripäivän tavoitteena on korostaa meriympäristön ja merellisen taloudellisen toiminnan suurta merkitystä Euroopalle. Vuoden 2016 meripäivä järjestettiin Turussa.

Linkki työpajajärjestäjien hakuun

Lisätietoa

Komission ensi vuoden työohjelma keskittyy suuriin kokonaisuuksiin

Euroopan komission vuoden 2017 työohjelma jatkaa puheenjohtaja Junckerin vuonna 2014 asettaman kymmenen poliittisen painopistealueen toteuttamista 21 uudella aloitteella, joilla komissio pyrkii vastaamaan Euroopan suurimpiin tämänhetkisiin haasteisiin. Työohjelma pyrkii pitämään uusien aloitteiden määrän niukkana ja painottaa myös tarpeettomiksi käyneiden ehdotusten pois vetämistä ja vanhentuneiden säädösten kumoamista eli myötäilee komission REFIT-ohjelmaa. Suurimmassa osassa työohjelman uusista aloitteista ei ole kuitenkaan kyse varsinaisista uusista avauksista vaan jo aiemmin komission eri strategioissa alustavasti ilmoitetuista toimista.

Työllisyyttä, kasvua ja investointeja pyritään edistämään muun muassa kiertotalouden toimintasuunnitelman toimeenpanolla esim. muovien ja veden uudelleenkäyttöön liittyen, sekä jatkamalla EU:n vuoden 2020 jälkeisen rahoituskehyksen valmistelua. Aloitteiden joukossa esitellään lisäksi digitaalisten sisämarkkinoiden strategian täytäntöönpano, joka sisältää myös julkisten sähköisten palveluiden kehittämisen, tietosuojan lainsäädäntöpaketin sekä digitaalisten sisämarkkinoiden väliarvioinnin. Lisäksi komissio pyrkii toteuttamaan energiaunionistrategiaa erityisesti vähäpäästöisen liikenteen ja liikkuvuuden osalta. Komissio tulee muun muassa tekemään aloitteita, joilla edistetään vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöönottoa ja alan tuotannon kilpailukykyä.

Komission pyrkii myös toteuttamaan Euroopan muuttoliikeagendaa ja syventämään sisämarkkinoita mm. parempaan verohallintoon tähtäävillä ja veronkierron vastaisilla toimilla sekä pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelman täytäntöönpanolla. Agendalla on myös talous- ja rahaliiton syventäminen, TTIP-sopimuksen edistäminen sekä EU:n roolin vahvistaminen globaalina toimijana.

Lisätietoa

Bohemia-tutkimushanke selvittämään Horisontti 2020 -jälkeistä tutkimus- ja innovaatiorahoitusta

Euroopan komissio on aloittanut keskustelun EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman tulevaisuudesta vuoden 2020 päättyvän rahoituskauden jälkeen. Tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston asettaman työryhmän tavoitteena on selvittää Horisontti 2020 -ohjelman jälkeisen, yhdeksännen puiteohjelman (FP9) sisältöä ja toimintaympäristöä. Tätä varten komissio on käynnistänyt Bohemia-tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on varmistaa, että seuraava EU:n tutkimuksen puiteohjelma vastaa aktiivisesti post-2020 haasteisiin. Työryhmä tulee konsultoimaan tutkimukseensa myös sidosryhmiä.

Tutkimushankkeessa on kyse tulevaisuuden skenaarioiden ja olennaisten muutosten hahmottamisesta yhteiskunnassa, tieteessä ja teknologiassa. Hanke erittelee kaksi tulevaisuuskuvaa, positiivisen ja pessimistisen, hahmottamaan EU-alueen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä, kuten väestönkasvun, taloudellisten muutosten ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia Euroopassa. Näiden tulevaisuusskenaarioiden ohella työryhmä hahmottelee eurooppalaisen terveydenhuollon, liikkuvuuden, energiapolitiikan sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vuoteen 2030 asti ulottuvia muutossuuntia. Hankkeen lopputuloksena tutkimusryhmä tulee antamaan suosituksia politiikanteon tueksi ja vaikuttamaan näin osaltaan puiteohjelman sisältöön määrittelemällä, millaisiin haasteisiin tutkimus- ja innovaatiorahoituksen on tarpeen seuraavilla vuosikymmenillä vastata. Tutkimus valmistuu vuoden 2017 loppupuolella. Komission odotetaan julkistavan ehdotuksensa yhdeksännestä puiteohjelmasta vuoden 2018 alkupuolella.

Lisätietoa

Komission ensi vuoden työohjelma keskittyy suuriin kokonaisuuksiin

Euroopan komission vuoden 2017 työohjelma jatkaa puheenjohtaja Junckerin vuonna 2014 asettaman kymmenen poliittisen painopistealueen toteuttamista 21 uudella aloitteella, joilla komissio pyrkii vastaamaan Euroopan suurimpiin tämänhetkisiin haasteisiin. Työohjelma pyrkii pitämään uusien aloitteiden määrän niukkana ja painottaa myös tarpeettomiksi käyneiden ehdotusten pois vetämistä ja vanhentuneiden säädösten kumoamista eli myötäilee komission REFIT-ohjelmaa. Suurimmassa osassa työohjelman uusista aloitteista ei ole kuitenkaan kyse varsinaisista uusista avauksista vaan jo aiemmin komission eri strategioissa alustavasti ilmoitetuista toimista.

Työllisyyttä, kasvua ja investointeja pyritään edistämään muun muassa kiertotalouden toimintasuunnitelman toimeenpanolla esim. muovien ja veden uudelleenkäyttöön liittyen, sekä jatkamalla EU:n vuoden 2020 jälkeisen rahoituskehyksen valmistelua. Aloitteiden joukossa esitellään lisäksi digitaalisten sisämarkkinoiden strategian täytäntöönpano, joka sisältää myös julkisten sähköisten palveluiden kehittämisen, tietosuojan lainsäädäntöpaketin sekä digitaalisten sisämarkkinoiden väliarvioinnin. Lisäksi komissio pyrkii toteuttamaan energiaunionistrategiaa erityisesti vähäpäästöisen liikenteen ja liikkuvuuden osalta. Komissio tulee muun muassa tekemään aloitteita, joilla edistetään vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöönottoa ja alan tuotannon kilpailukykyä.

Komission pyrkii myös toteuttamaan Euroopan muuttoliikeagendaa ja syventämään sisämarkkinoita mm. parempaan verohallintoon tähtäävillä ja veronkierron vastaisilla toimilla sekä pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelman täytäntöönpanolla. Agendalla on myös talous- ja rahaliiton syventäminen, TTIP-sopimuksen edistäminen sekä EU:n roolin vahvistaminen globaalina toimijana.

Lisätietoa

Bohemia-tutkimushanke selvittämään Horisontti 2020 -jälkeistä tutkimus- ja innovaatiorahoitusta

Euroopan komissio on aloittanut keskustelun EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman tulevaisuudesta vuoden 2020 päättyvän rahoituskauden jälkeen. Tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston asettaman työryhmän tavoitteena on selvittää Horisontti 2020 -ohjelman jälkeisen, yhdeksännen puiteohjelman (FP9) sisältöä ja toimintaympäristöä. Tätä varten komissio on käynnistänyt Bohemia-tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on varmistaa, että seuraava EU:n tutkimuksen puiteohjelma vastaa aktiivisesti post-2020 haasteisiin. Työryhmä tulee konsultoimaan tutkimukseensa myös sidosryhmiä.

Tutkimushankkeessa on kyse tulevaisuuden skenaarioiden ja olennaisten muutosten hahmottamisesta yhteiskunnassa, tieteessä ja teknologiassa. Hanke erittelee kaksi tulevaisuuskuvaa, positiivisen ja pessimistisen, hahmottamaan EU-alueen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä, kuten väestönkasvun, taloudellisten muutosten ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia Euroopassa. Näiden tulevaisuusskenaarioiden ohella työryhmä hahmottelee eurooppalaisen terveydenhuollon, liikkuvuuden, energiapolitiikan sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vuoteen 2030 asti ulottuvia muutossuuntia. Hankkeen lopputuloksena tutkimusryhmä tulee antamaan suosituksia politiikanteon tueksi ja vaikuttamaan näin osaltaan puiteohjelman sisältöön määrittelemällä, millaisiin haasteisiin tutkimus- ja innovaatiorahoituksen on tarpeen seuraavilla vuosikymmenillä vastata. Tutkimus valmistuu vuoden 2017 loppupuolella. Komission odotetaan julkistavan ehdotuksensa yhdeksännestä puiteohjelmasta vuoden 2018 alkupuolella.

Lisätietoa

Osallistu ja vaikuta: Julkinen kuuleminen Horisontti 2020 -ohjelman väliarvioinnista avoinna

Euroopan komissio on avannut julkisen kuulemisen EU:n tutkimuksen- ja innovaation puiteohjelman Horisontti 2020 -väliarviointiin liittyen. Väliarvioinnilla pyritään parantamaan Horisontti 2020 -ohjelman toimeenpanoa ja sillä on vaikutuksensa myös Horisontti 2020 kauden 2018–2020 työohjelman muotoiluun sekä vuonna 2021 alkavan seuraavan puiteohjelman suunnittelussa. Vastauksia toivotaan erityisesti tutkijoilta, yrittäjiltä, innovaattoreilta ja kaikilta Horisontti 2020-puiteohjelmaan osallistuneilta tahoilta. Komission tutkimuksen pääosaston politiikan kehittäminen ja koordinointi -yksikön varapääjohtajan Kurt Vandenberghen mukaan komissio toivoo laadullisten vastausten lisäksi myös määrällisesti laajaa osallistujajoukkoa, jolla voitaisiin osaksi osoittaa puiteohjelman merkitys mahdollisimman monille eri sidosryhmille. Kuuleminen on avoinna 15.1.2017 saakka.

Komissio julkaisee kuulemisen tulokset vuoden 2017 puolivälissä. Itsenäisistä asiantuntijoista kootun korkean tason työryhmän loppuraportti ja komission tiedonanto Horisontti 2020 -ohjelman väliarvioinnista valmistuvat vuoden 2017 loppuun mennessä.

Linkki julkiseen kuulemiseen

EU-komissio julkaissut EU:n liikennettä koskevan vuoden 2016 tulostaulun

Euroopan komission julkaisemassa EU:n liikennettä koskevassa vuoden 2016 tulostaulussa vertaillaan jäsenvaltioiden suoriutumista 30 luokassa, jotka kattavat kaikki liikenteen osa-alueet. Tulostaulun tavoitteena on auttaa jäsenvaltioita tunnistamaan ensisijaisia investointikohteita ja -toimia, ja siitä ilmenee myös Junckerin komission tavoite syventää liikenteen sisämarkkinoita ja edistää siirtymistä kohti vähäpäästöistä liikkuvuutta.

Tulostaulu on koottu julkisista lähteistä, ja siihen voi tutustua joko maittain tai aiheittain (sisämarkkinat, investoinnit ja infrastruktuuri, energiaunioni, innovointi, ihmiset). Tulostaulun kärjessä on kolmatta vuotta peräkkäin Alankomaat. Suomi on vertailussa viidentenä. Tulostaulun pohjaa pitävät Unkari ja Romania. Vertailun kärjessä olevilla mailla on erilaiset vahvuudet, mutta niitä yhdistää vakaat puitteet investoinneille ja hyvät pisteet liikenneturvallisuudesta. Nämä maat ovat myös edenneet hyvin EU:n lainsäädännön täytäntöönpanossa.

Lisätietoa

EU:n Itämeren Blue Growth -toimeenpanostrategian suunnittelu käyntiin – sidosryhmille tarkoitettu verkkokysely avoinna 2.12.2016 asti

Euroopan komissio on avannut kaikille Itämeren alueen sidosryhmille tarkoitetun verkkokyselyn, jonka tavoitteena on selvittää, mitkä Itämeren alueen yhteistyön ja taloudellisen toiminnan osa-alueet ovat sidosryhmien näkökulmasta tärkeimpiä. Vuonna 2014 lanseeratun EU:n Itämeren Blue Growth -agendan mukaan meret ja valtameret ovat tärkeitä Euroopan talouden moottoreita, ja niihin liittyy huomattava innovaatio- ja kasvupotentiaali. Nyt komissio on käynnistänyt Itämeren Blue Growth -agendan toimeenpanostrategian suunnittelun. Toimeenpanostrategia keskittyy erityisesti ns. kehitteillä oleviin ja korkean potentiaalin aloihin, joihin lukeutuvat muun muassa meribiotalous, meriliikenne, ympäristö- ja monitorointiteknologia sekä merialueiden turismi. Toimeenpanostrategialla komissio tavoittelee sekä rajat ylittävän alueellisen että klustereiden välisen yhteistyön syventämistä ja investointitoiminnan kasvua Itämeren alueella. Verkkokysely on avoinna 2.12.2016 asti.

Verkkokyselyn ohella komissio järjestää 2016–2017 neljä interaktiivista sidosryhmille suunnattua työpajaa kartoittamaan Itämeren-alueen toimijoiden näkemyksiä keskeisistä yhteistyömahdollisuuksista, rahoitustarpeista ja haasteista. Ensimmäinen työpajoista järjestettiin 9.11. EU:n Itämeri-strategian vuosifoorumin yhteydessä Tukholmassa. Itse toimeenpanostrategia julkaistaan kesällä 2017.

Linkki verkkokyselyyn

Lisätietoa

Urban Innovative Actions -rahoitusohjelman toinen haku käynnistyy pian

Erityisesti EU-alueen kaupungeille tarkoitetun Urban Innovative Actions (UIA) -rahoitusohjelman seuraava haku on avautumassa marraskuun aikana ja sulkeutuu maaliskuussa 2017. Urban Innovative Actionsin tarkoitus on auttaa kaupunkitoimijoita testaamaan uusia ratkaisuja kohtaamiinsa haasteisiin. Haun teemoina ovat kaupunkiliikenne, kiertotalous sekä maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden integrointi. Tähän ehdotuspyyntöön liittyen järjestetään hankehakemusten laatijoille viisi informaatioseminaaria: 1.12 2016 Lille, Ranska; 7.12 2016 in Porto, Portugali; 19.1.2017 Thessaloniki, Kreikka ja 26.1.2017, Budapest, Unkari. UIA hakee myös asiantuntijoita arvioimaan maaliskuussa 2016 päättyneessä haussa hyväksytyn 18 projektin edistymistä. Asiantuntijahaku on avoinna 13.12.2016 asti.

Lisätietoa

Linkki asiantuntijahakuun