Vieraskynä: Euroopan parlamentin jäsen Hannu Takkula – älykäs erikoistuminen avaa ovia alueelliselle menestymiselle

Jokaisella alueella on omat vahvuutensa, ja näin myös mahdollisuutensa päästä huipulle omilla vahvuusalueillaan. Tämän tosiasian tiedostamisen lisäksi tarvitaan ymmärrystä siitä, kuinka investoida oikein ja riittävän tehokkaasti niin, että panostukset eivät vain jakaudu niukasti monille eri aloille, vaan vahvistavat alueen ydinosaamista ja synnyttävät uutta osaamista ja työtä.

Pyrittäessä saavuttamaan parempaa taloudellista ja sosiaalista kehitystä alueillaan, tulisi maiden olla valmiita ennakkoluulottomasti yhdistä

mään paikallisasiantuntemuksensa ja tuotantokykynsä uudella ja innovatiivisella tavalla. Tällaista toimintamallia kutsutaan älykkääksi erikoistumiseksi. Se on uuden sukupolven alueellisen innovaatiopolitiikan konsepti, jonka käsitteen on kehittänyt Knowledge of Growth -tutkijaryhmä vuonna 2009. Älykäs erikoistuminen ottaa huomioon entistä kattavammin tutkimus- ja osaamiskysymysten lisäksi mm. maantieteellisen sijainnin, väestörakenteen, ilmaston ja luonnonvarat, kartoittaessa innovaatioihin liittyviä mahdollisuuksia.

Myönteisten ja kestävien vaikutuksien aikaansaamiseksi alueiden tulisi tunnistaa omien jo olemassa olevien vahvuuksiensa lisäksi myös mahdolliset tulevaisuuden vahvuudet. Tarkastelussa tulisi olla mukana myös kansainvälinen näkökulma. Tällainen laajempi lähestymistapa on omiaan parantamaan kestävää talouskasvua ja samalla huolehtimaan siitä, että investointeihin ohjautuvat julkiset varat tulevat järkevästi käytetyksi. Parhaimmillaan älykkään erikoistuminen kautta voidaan saavuttaa korkeampi taso työllisyydessä, tuottavuudessa ja siten myös parantaa alueiden sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Tämä edellyttää ymmärrystä alueen vahvuuksista ja heikkouksista, mutta myös innovaatioalan sidosryhmien yhteistä visiota.

Alueiden asiantuntemus olisi tärkeää kohdentaa valikoituihin osaamisalueisiin ja parhaan kilpailupotentiaalin antaviin markkinarakoihin. Näin yksityisten investointien ja kansainvälisten sijoittajien olisi helpompi nähdä myös se, mitä alueella konkreettisesti tapahtuu. Tällaisen, oikeanlaisen älykkään erikoistumisen kautta alueet voivat myös luontevammin suuntautua ulospäin ja olla osana maailmanlaajuisia arvoketjuja, joiden kautta on mahdollisuus edelleen rakentaa uusia verkostoja ja laajempia yhteistyökumppanuuksia.

Hiljattain Euroopan parlamentissa hyväksytyssä europarlamentaarikko Ramón Luis Valcárcel Sisonin mietinnössä nostettiin esille älykkään erikoistumisen vaikutuksia EU:n jäsenmaihin. Mietintö mukaan älykkään erikoistumisen mahdollistavan alueellinen innovaatiokonsepti parantaisi alueiden taloudellisten mahdollisuuksien paremman hyödyntämisen lisäksi myös unionia innovaatiovajeen korjaamisessa, mikä näkyisi myös EU:n maailmanlaajuisen kilpailukyvyn parantumisena.

Jotta alueet saisivat edistettyä omaa kasvuaan parhaalla mahdollisella tavalla, olisi niiden hyvä monipuolistaa teknologiaansa, tuotteitansa sekä palvelujaan oman jo olemassa olevan osaamispohjansa perusteella. Huomionarvoista on myös se, että muutkin kuin puhtaasti teknologiaan liittyvät innovaatiot pitää asettaa samalle tasolle tukija myönnettäessä. Erilainen yhteistyön lisääminen toisiinsa liittyvien samankaltaisten alojen välillä on toivottavaa, samoin myös parhaiden käytäntöjen jakaminen ja niiden jatkojalostaminen.

Monista mahdollisuuksista ja lupaavista tulevaisuuden näkymistä huolimatta, haastavinta tällä hetkellä on saada alueet ja yritykset hylkäämään vanhat totutut toimintamallit, jotka ehkä ovat pitäneet alueen hengissä, vaikka eivät olekaan synnyttäneet toivottua kestävää taloudellista kasvua. Muutosvastarinta elää, vaikka älykkään erikoistumisen tuomia hyötyjä ei varsinaisesti kukaan kiistä. Se, että uusi kasvu voi viedä jotain mikä ei ole enää elinvoimaista olisi hyväksyttävä. Erikoistumalla älykkäästi voisimme parhaiten turvata kestävän kasvun lisäksi paikkamme alueiden Euroopassa sekä nopeasti globalisoituvassa maailmassa.

Yrittävä Eurooppa -kilpailu etsii jälleen yrittäjyyteen liittyviä huippuhankkeita

Euroopan komission järjestämä eurooppalaisen yrittäjyyden edistämiskilpailu Yrittävä Eurooppa (European Enterprise Promotion Awards) on taas avattu. Kilpailussa palkitaan vuosittain yrittämistä tukevia huippualoitteita ja sen tarkoituksena on antaa tunnustusta menestyksekkäimmille yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistämishankkeille eri puolilla Eurooppaa. Kilpailun tavoitteena on palkita julkisia tahoja sekä julkisen ja yksityisen kumppanuuksia, jotka ovat toimillaan edistäneet yrittäjyyttä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

Kilpailussa on kuusi sarjaa: yrittäjyyden edistäminen, investointi yritystaitoihin, liiketoimintaympäristön parantaminen, yritysten kansainvälistymisen tukeminen, vihreiden markkinoiden ja resurssien tukeminen sekä vastuullinen ja osallistuva yrittäjyys.

Kilpailu huipentuu 23.11. EU:n vuosittaiseen suurimpaan yritystapahtumaa SME Assemblyyn, joka järjestetään tänä vuonna Tallinnassa. Pääpalkinto myönnetään hankkeelle, jonka katsotaan olevan luovin ja inspiroivin yrittäjyysaloite Euroopassa. Myös jokaisen sarjan voittaja palkitaan. Valintamenettely on kaksivaiheinen ja vain kansallisen karsintavaiheen selvittäneet kilpailijat etenevät kilpailuun Euroopan laajuisista palkinnoista.

Lisätietoa

Kilpailu Euroopan innovaatiopääkaupungista käynnistyy jälleen

Euroopan komission järjestämä Euroopan iCapital -kilpailu käydään tänä vuonna kolmannen kerran. Innovaatiopääkaupunkikilpailun tavoitteena on antaa tunnustusta eurooppalaisille kaupungeille, jotka toiminnallaan edistävät innovaatioita ja parantavat asukkaittensa elämänlaatua. Kilpailussa palkitaan kolme parasta kaupunkia, jotka ovat rakentaneet kehittyneen, monipuolisen ja toimivan innovaatioekosysteemin, joka tuo yhteen kansalaisia, julkishallinnon organisaatioita, korkeakouluja ja yrityksiä. Erityispainotuksena arvioidaan kaupunkilaisten mahdollisuutta toteuttaa kokeilukulttuuria ja luoda uusia ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Osallistumiskelpoisia ovat yli 100 000 asukkaan eurooppalaiset kaupungit. Itsenäisen asiantuntijapaneelin valitsemalle voittajalle jaetaan 1 000 000 euron palkinto. Palkinnon tarkoituksena on auttaa kyseistä kaupunkia tehostamaan innovointitoimiaan. Euroopan innovaatiopääkaupunki -statuksen ovat aiemmilla hakukierroksilla voittaneet Barcelona ja Amsterdam.

Lisätietoa

Suomalaisyliopistojen näkemykset tutkimuksen, innovaatioiden ja korkeakoulutuksen tulevaisuudesta vahvasti näkyvillä Brysselissä

Helsinki EU Office järjesti yhteistyössä Suomen yliopistot UNIFI ry:n ja muiden suomalaisten Brysselin aluetoimistojen kanssa suomalaista ja eurooppalaista tutkimus- ja innovaatio-osaamista sekä koulutusympäristöjen tilaa ja tulevaisuutta käsitelleen korkean tason seminaarin ” Open, excellent and attractive research, innovation and education – The Finnish model” Brysselissä 28.2.2017. Seminaari kokosi Suomen pysyvään EU-edustustoon suomalaisten yliopistojen akateemisia avainhenkilöitä, keskeisiä EU-instituutioiden toimijoita ja muita kiinnostuneita tahoja. Seminaari järjestettiin osana Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa ja sen suojelijana toimi Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Tilaisuuden 90 kutsuvieraalle puhunut Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen muistutti, että koulutuksen ja tutkimuksen merkitys on ollut keskeinen tekijä Suomen kehitykselle koko sen 100-vuotisen itsenäisyyden ajan. ”Koulutus on yksi tärkeimmistä tekijöistä yhteiskuntien kehitykselle, kun valmistaudumme kohtaamaan tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet entistä epävarmempien tulevaisuudennäkymien kynnyksellä,” Katainen totesi kansainväliselle kuulijakunnalle Brysselissä.

Lue lisää

Osallistu ja vaikuta: alueiden älykäs erikoistuminen

Alueiden älykäs erikoistuminen on ajankohtainen teema Brysselissä. Osana valmistautumista  tulevaan rakennerahastokauteen EU-komissio etsii parhaillaan älykkääseen alueelliseen erikoistumiseen liittyviä kokemuksia, näkemyksiä ja hyviä esimerkkejä Euroopan alueilta monien eri kanavien kautta. Komissio valmistelee parhaillaan myös tiedonantoa älykkäästä erikoistumisesta. Tiedonanto julkaistaneen toukokuussa. Osana tiedon keräämistä komissio on avannut älykkäästä erikoistumisesta online-kyselyn, johon voi vastata 24.3.2017 asti. Helsinki EU Office kannustaa sopimuskumppaneitaan vaikuttamiseen ja osallistumiseen tähän kyselyyn.

Brysselissä järjestetään kevään aikana erilaisia tapahtumia – seminaareja, konferensseja ja kuulemistilaisuuksia, joiden aiheena on alueiden älykäs erikoistuminen.  Helsinki EU Office raportoi tilaisuuksista.

Älykkään erikoistumisen julkinen kuuleminen

Osallistu ja vaikuta: julkiset kuulemiset avoinna Luova Eurooppa- ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien väliarviointeihin liittyen

Euroopan komissio valmistelee Luova Eurooppa- ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien väliarviointeja ja niihin liittyen komissio on avannut julkiset kuulemiset kummastakin ohjelmasta. Julkisten kuulemisten tavoitteena on kerätä sidosryhmien näkemyksiä ohjelmien tuloksista ja vaikuttavuudesta sekä niiden tuottamasta EU-tason lisäarvosta.

Luova Eurooppa -ohjelma tukee audiovisuaalisen alan, kulttuurialan ja luovien alojen eurooppalaista yhteistyötä. Julkisessa kuulemisessa pyydetään näkemyksiä ohjelman kolmeen alaohjelmaan liittyen (kulttuuri-, media- ja monialainen alaohjelma). Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta rahoitetaan hankkeita, jotka tukevat aktiivista kansalaisuutta ja rohkaisevat kansalaisia osallistumaan päätöksentekoon. Ohjelman tavoitteena on edistää suvaitsevaisuutta ja rakentaa monimuotoista ja monikulttuurista Eurooppaa sekä rohkaista eurooppalaisia toimielimiä ja osallistujamaiden kansalaisia, kuntia ja kansalaisjärjestöjä keskinäiseen vuorovaikutukseen. Vastauksia kuulemisiin toivotaan kaikilta kiinnostuneilta sidosryhmiltä.

Luova Eurooppa -ohjelman julkinen kuuleminen auki 16.4. saakka

Kansalaisten Eurooppa -ohjelman julkinen kuuleminen auki 10.4. saakka

Kolmas eurooppalaisten alueiden kilpailukykyindeksi julkaistu – Etelä-Suomen vahvuuksina innovaatiot, koulutus ja vakaat instituutiot

Euroopan komissio on julkaissut sarjassaan kolmannen 263 eurooppalaisen alueen kilpailukykyä mittaavan indeksin, jonka avulla seurataan ja arvioidaan alueiden kehitystä sekä ajallisesti että suhteessa muihin eurooppalaisiin alueisiin. Indeksin tarkoituksena on avustaa alueita arvioimaan omia vahvuuksiaan, heikkouksiaan ja investointitarpeitaan aluekehityssuunnitelmia laadittaessa. Perinteisten taloudellisten mittareiden lisäksi indeksissä huomioidaan mm. alueen innovaatiokyky sekä sosiaalisia elementtejä, kuten koulutus ja terveys.

Indeksistä käy ilmi, että pääkaupunki ja metropolialueet toimivat Euroopassa edelleen kilpailukyvyn vetävinä voimina. Maiden sisäisesti alueelliset erot metropolien ja syrjäisempien alueiden välillä voivat olla erittäin suuret. Indeksin perusteella Etelä-Suomen vahvuuksiin muihin eurooppalaisiin alueisiin verrattuna kuuluvat etenkin perus- ja korkeakoulutus, vakaat instituutionaaliset rakenteet sekä innovaatiotoiminnan kehittyneisyys. Etelä-Suomi pärjää myös selvästi eurooppalaista keskiarvoa paremmin kaikissa muissa indeksin verrantoyksiköissä paitsi markkinoiden koossa.

Lisätietoa

Euroopan komission digitaalitalouden ja -yhteiskunnan kehitystä mittaava indeksi julkaistu

Euroopan komission digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi DESI 2017 mittaa jäsenmaiden suorituskykyä ja edistymistä usealla digitalisaation indikaattorilla, kuten siirtoyhteyksien, digitaalisen osaamisen sekä yritysten ja julkisten palveluiden digitalisoinnin alalla. Indeksin tavoitteena on auttaa jäsenvaltioita tunnistamaan kehitys- ja investointitarpeita eurooppalaisten digitaalisten sisämarkkinoiden edistämiseksi ja täysimittaiseksi hyödyntämiseksi.

Indeksi osoittaa, että EU on onnistunut kaventamaan digitaalista kuilua, mutta erot hyvin menestyvien ja huonommin suoriutuvien maiden välillä ovat yhä suuria. Tanska, Suomi ja Ruotsi ovat indeksissä kärkipaikalla digitalisaatiossa parhaimmin menestyneinä maina niin Euroopassa kuin myös globaalilla mittakaavalla mitattuna. Vaikka eurooppalaiset käyttävät yhä kasvavissa määrin internetiä ja myös julkisten sähköisten palveluiden määrä kasvaa, digitaalinen osaamisvaje on kuitenkin yhä merkittävä ongelma.

Komissio julkistaa digitaalisten sisämarkkinoiden puoliväliarvioinnin tulokset toukokuussa 2017. Raportissa komissio arvioi, mitkä lisäinvestoinnit tai lainsäädännölliset ehdotukset ovat tarpeen, jotta jäsenvaltioiden digitaalista suorituskykyä voitaisiin parantaa.

Lisätietoa

Kilpailu Euroopan innovaatiopääkaupungista käynnistyy jälleen maaliskuussa

Euroopan komission järjestämä Euroopan iCapital -kilpailu käydään tänä vuonna kolmannen kerran. Innovaatiopääkaupunkikilpailun tavoitteena on antaa tunnustusta eurooppalaisille kaupungeille, jotka toiminnallaan edistävät innovaatioita ja parantavat asukkaittensa elämänlaatua. Kilpailussa palkitaan kolme parasta kaupunkia, jotka ovat rakentaneet kehittyneen, monipuolisen ja toimivan innovaatioekosysteemin, joka tuo yhteen kansalaisia, julkishallinnon organisaatioita, korkeakouluja ja yrityksiä. Erityispainotuksena arvioidaan kaupunkilaisten mahdollisuutta toteuttaa kokeilukulttuuria ja luoda uusia ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Osallistumiskelpoisia ovat yli 100 000 asukkaan eurooppalaiset kaupungit. Itsenäisen asiantuntijapaneelin valitsemalle voittajalle jaetaan 1 000 000 euron palkinto. Palkinnon tarkoituksena on auttaa kyseistä kaupunkia tehostamaan innovointitoimiaan. Euroopan innovaatiopääkaupunki -statuksen ovat aiemmilla hakukierroksilla voittaneet Barcelona ja Amsterdam.

Lisätietoa

Yrittävä Eurooppa -kilpailu etsii jälleen yrittäjyyteen liittyviä huippuhankkeita

Euroopan komission järjestämä eurooppalaisen yrittäjyyden edistämiskilpailu Yrittävä Eurooppa (European Enterprise Promotion Awards) on taas avattu. Kilpailussa palkitaan vuosittain yrittämistä tukevia huippualoitteita ja sen tarkoituksena on antaa tunnustusta menestyksekkäimmille yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistämishankkeille eri puolilla Eurooppaa. Kilpailun tavoitteena on palkita julkisia tahoja sekä julkisen ja yksityisen kumppanuuksia, jotka ovat toimillaan edistäneet yrittäjyyttä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Kilpailussa on kuusi sarjaa: yrittäjyyden edistäminen, investointi yritystaitoihin, liiketoimintaympäristön parantaminen, yritysten kansainvälistymisen tukeminen, vihreiden markkinoiden ja resurssien tukeminen sekä vastuullinen ja osallistuva yrittäjyys.

Kilpailu huipentuu 23.11. EU:n vuosittaiseen suurimpaan yritystapahtumaa SME Assemblyyn, joka järjestetään tänä vuonna Tallinnassa. Pääpalkinto myönnetään hankkeelle, jonka katsotaan olevan luovin ja inspiroivin yrittäjyysaloite Euroopassa. Myös jokaisen sarjan voittaja palkitaan. Valintamenettely on kaksivaiheinen ja vain kansallisen karsintavaiheen selvittäneet kilpailijat etenevät kilpailuun Euroopan laajuisista palkinnoista.

Lisätietoa