Horisontti2020-ohjelman 200 milj. lisärahoitus sai Euroopan parlamentin hyväksynnän

Euroopan parlamentti hyväksyi viimeisessä täysistunnossaan 200 milj. euron täydentävän rahoituksen Horisontti2020-puiteohjelmalle. Lopullinen summa oli hienoinen pettymys, sillä se jäi aiemmista arvioista puoleen. Lisärahoitus jaetaan neljän osa-alueen kesken ja sillä pyritään vastaamaan ennen kaikkea digikuilun ja siirtolaiskysymysten synnyttämiin haasteisiin sekä vahvistamaan EU:n talouskasvua ja kilpailukykyä. Lisärahoitus tultaneen hyväksymään neuvostossa lähiviikkoina.

  • Euroopan tutkimusneuvosto – 50 milj.
  • Euroopan innovaationeuvosto – 50 milj.
  • Huippuosaamisen levittäminen ja osallistujapohjan laajentaminen – 55 milj.
  • Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa; suurtehotietokoneet –  45 milj.

BioBase4SME järjestää Innovation Biocamp -tapahtumaviikon bioyrityksille Englannissa 23.-28.7.

Start-up ja pk-yrityksille suunnattu innovaatio-, rahoitus- ja verkostoitumistapahtuma Innovation Biocamp järjestetään 23.-28. heinäkuuta North Yorkshiressä, Englannissa. Tapahtuman hakuaika päättyy toukokuun 19. päivänä.  Innovation Biocamp on osa Interreg North-West Europe
-rahoitteisen BioBase4SME-verkoston toimintaa.

Tapahtuman aikana osallistujat pääsevät keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa rahoitukseen, riskienhallintaan ja investointeihin liittyvistä kysymyksistä, tapaavat bioalaan erikoistuneita rahoittajia sekä saavat vertaistukea ja vaihtavat kokemuksiaan muiden bioalan yrittäjien kanssa. Intensiivisen, viikon mittaisen Innovation Biocampin tavoitteena on antaa bioalan yrityksille parempia työkaluja yritystoiminta-ajatuksensa kaupallistamiseen sekä liiketoiminnan kasvattamiseen.

Lisätietoa, valintakriteerit ja hakuohjeet Innovation Biocamp -tapahtumaan

Tietoa BioBase4SME-verkostosta

Lahti valittu European Green Capital 2019 -kilpailun finalistiksi

Euroopan komissio järjestää vuosittain European Green Capital -kilpailun, jossa annetaan tunnustusta ympäristöasioissa erityisen ansioituneille kaupungeille. Kilpailussa menestyvän kaupungin on oltava ympäristötoiminnan edelläkävijä ja sitoutunut kestävän kehityksen tavoitteisiin tulevaisuudessa. Kesäkuussa huipentuvassa Euroopan vihreä pääkaupunki -kilpailussa valitaan vuoden 2019 voittajakaupunki. Kilpailuun osallistui yhteensä neljätoista eurooppalaista kaupunkia. Näiden joukosta tuomaristo on valinnut viisi finalistia, joista yksi on Lahti. Lahden vahvuuksia ympäristöasioissa ovat muun muassa kiertotalousosaaminen sekä uusiutuvaan energiaan liittyvät investoinnit ja vesistöjen pitkäjänteinen kunnostustyö. Lahden lisäksi finaaliin valittiin Gent (Belgia), Lissabon (Portugali), Oslo (Norja) sekä Tallinna (Viro).

Kilpailun voittaja julkistetaan 2. kesäkuuta Saksan Essenissä, joka valittiin vuoden 2017 Euroopan vihreäksi pääkaupungiksi.

 

Lisätietoja

Baltic Fundig -rahoitusportaali kokoaa yhteen Itämeren alueen hankerahoitusmahdollisuuksia

Uusi internetpohjainen tietokanta Baltic Funding kokoaa yhteen tietoa Itämeren alueen hankerahoitusmahdollisuuksista. Tietokanta sisältää yli 300 rahoitusinstrumenttia kaikista Itämeren alueen maista mukaan lukien myös koko EU:n laajuiset rahoitusmahdollisuudet. Rahoitusportaali sisältää lisäksi tietoa myös Norjan ja Venäjän tarjoamista rahoitusohjelmista. Tietokannasta voi hakea temaattisten aihepiirien perusteella ja hakusanoilla kiinnostavia rahoitusmahdollisuuksia aina paikallistason projekteista suuriin, rajat ylittäviin yhteistyöhankkeisiin. Tietokanta on kehitetty EU:n Interact -ohjelman ja Ruotsin instituutin yhteistyönä.

Lisätietoa

Komission huippuosaamismerkinnän ”Seal Of Excellencen” hyödyntäminen hakee vielä muotoaan suuressa osassa EU-maista

Euroopan komission tutkimuspääosasto sekä alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto perustivat puolitoista vuotta sitten yhteisaloitteena “Seal of Excellence” -huippuosaamismerkkijärjestelmän, jonka tavoitteena on Horisontti 2020 -ohjelmasta kielteisen päätöksen saaneiden hanke-ehdotuksien vaihtoehtoisten rahoitusmahdollisuuksien lisääminen. Toisin sanoen ne hankkeet, jotka komissio on arvioinut omien vaativien arviointikriteeriensä mukaisesti (huippuosaaminen, vaikutukset ja laatu sekä toteutuksen tehokkuus), mutta jotka ovat jääneet ilman lopullista rahoituspäätöstä saavat komissiolta huippuosaamismerkin, joka toimii laaduntakaajana vaihtoehtoista rahoitusta etsiessä.

Lue koko raportti

Euroopan parlamentti käsittelemään Horisontti2020-ohjelman väliarviointia sekä tutkimuksen ja innovaatioiden yhdeksättä puiteohjelmaa

Euroopan parlamentin teollisuuden, tutkimuksen ja energian valiokunta (ITRE) on aloittanut Horisontti2020-ohjelman väliarvioinnin sekä tutkimuksen ja innovaation tulevan yhdeksännen puiteohjelman käsittelyn. Valiokunta käsitteli 23.3. kokouksessaan Soledad Cabezón Ruizin (S&D) mietintöluonnosta ”Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanon arviointi sen väliarvioinnin ja yhdeksättä puiteohjelmaa koskevan ehdotuksen perusteella” ja keskusteli mietinnön sisällöstä. Ruiz esittää luonnoksessaan mm. maantieteellisen tasapuolisuuden huomioimista rahoituksen kohdentamisessa, samoin kuin erillistä kiintiötä humanistiselle ja yhteiskunnalliselle tutkimukselle sekä mahdollisuutta käyttää sukupuolta alakriteerinä hankearviointivaiheessa. Odotettavissa on, että näihin kohtiin kohdistuu muutospaineita.

Valiokunta äänestää mietinnöstä 29.–30.5 ja mietintö etenee täysistunnon äänestykseen kesä-heinäkuussa. Euroopan komission tiedonantoa aiheesta odotetaan lokakuussa 2017 ja komission ehdotusta yhdeksänneksi puiteohjelmaksi keväällä 2018.

Valiokunnan mietintö

Baltic Fundig -rahoitusportaali kokoaa yhteen Itämeren alueen hankerahoitusmahdollisuuksia

Uusi internetpohjainen tietokanta Baltic Funding kokoaa yhteen tietoa Itämeren alueen hankerahoitusmahdollisuuksista. Tietokanta sisältää yli 300 rahoitusinstrumenttia kaikista Itämeren alueen maista mukaan lukien myös koko EU:n laajuiset rahoitusmahdollisuudet. Rahoitusportaali sisältää lisäksi tietoa myös Norjan ja Venäjän tarjoamista rahoitusohjelmista. Tietokannasta voi hakea temaattisten aihepiirien perusteella ja hakusanoilla kiinnostavia rahoitusmahdollisuuksia aina paikallistason projekteista suuriin, rajat ylittäviin yhteistyöhankkeisiin. Tietokanta on kehitetty EU:n Interact -ohjelman ja Ruotsin instituutin yhteistyönä.

Rahoitusportaaliin

Euroopan komissiolta lisäpanostusta kiertotalouteen ja veden uudelleenkäyttöön

Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, maatalouskomissaari Phil Hogan ja ympäristö- ja meriasioiden komissaari Karmenu Vella antoivat maailman vesipäivänä 22.3. yhteisen kannanoton innovatiivisen jäteveden uudelleenkäytön lisäämisestä kiertotalouden ja ympäristön hyvinvoinnin edistämiseksi. Euroopan komissio aikoo vuoden 2017 aikana muun muassa tarkistaa juomavesidirektiiviä, tehdä uuden ehdotuksen liittyen kaupunkien jätevesien uudelleenkäytön lisäämiseen maanviljelystoiminnassa sekä edistää toimia pohjavesivarantojen tilan parantamiseksi. Komissio tavoittelee toimillaan kiertotalouspolitiikan tavoitteiden valjastamista koko yhteiskuntaa hyödyttäväksi käytännön taloudelliseksi toiminnaksi.

Lisätietoa

Uudet EU-laajuiset tutkimuseettiset käytännesäännöt käyttöön myös Horisontti2020-ohjelmassa

Euroopan komissio ja All European Academies -järjestö ovat julkistaneet uudet eurooppalaiset tutkimuseettiset toimintasäännöt (European Code of Conduct for Research Integrity). Uusien pelisääntöjen tarkoituksena on edistää tieteen vastuullisuutta, laatua ja luotettavuutta. Uudet periaatteet on suunniteltu yhdessä tutkimusalan ja yksityisen sektorin sidosryhmien kanssa varmistaen näin periaatteiden mahdollisimman laajan käyttöönoton EU-alueella. Uudet käytännesäännöt ottavat ensimmäistä kertaa huomioon myös avoimen tieteen alalla tapahtuneen kehityksen, mukaan lukien avoimen datan laadun ja datan hallinnoinnin tärkeyden.

Euroopan komissio tulee asettamaan uusien tutkimuseettisten käytännesäännöt vaatimukseksi Horisontti2020-rahoituksen myöntämiselle.

Lisätietoa

Eurooppalaisen tutkimusalueen toimivuudessa edelleen suuri eroja jäsenmaiden välillä

Euroopan komissio on julkaissut kolmannen tilannekatsauksen eurooppalaisesta tutkimusalueesta (European Research Area, ERA). Raportissa analysoidaan tutkimusalueen toimeenpanoa vuosina 2014–2016 sekä mitataan ensimmäistä kertaa eurooppalaiseen tutkimusalueeseen liittyvää edistymistä jokaisen maan kohdalla jokaisen painopisteen osalta ERA-seurantajärjestelmän perusteella. Järjestelmä koostuu 24 keskeisestä indikaattorista, jotka jäsenvaltiot, tutkimusalan sidosryhmät ja komissio ovat yhdessä määritelleet.

Raportista käy ilmi edistystä tapahtuneen kaikkien ERA-painopisteiden kohdalla, vaikka suuria eroavaisuuksia yhä esiintyy EU:n jäsenmaiden välillä. Raportin mukaan kansalliset tutkimus- ja innovaatiostrategiat ovat viime vuosina laajentaneet käsitystään innovaatioista saavuttaakseen lisää tehokkuutta. Jotta tätä strategista ja holistista lähestymistapaa voitaisiin vahvistaa, jäsenvaltioissa on raportin mukaan kuitenkin tarvetta nykyistä vakaammalle julkiselle innovaatiorahoitukselle.

Eurooppalainen tutkimusalue on perustettu helpottamaan tutkijoiden, tutkimusinstituutioiden ja yritysten liikkuvuutta, kansainvälistymistä ja rajat ylittävää yhteistyötä, joilla pyritään vahvistamaan EU:n jäsenvaltioiden tutkimusjärjestelmiä.

Lisätietoa