COSME -pk-yritysten eurooppalaisen rahoitusohjelman väliarvioinnin julkinen kuuleminen on auki

Euroopan komissio on avannut yrityksille ja julkisille organisaatioille avoimen verkkopohjaisen julkisen kuulemisen osana pk-yrityksille suunnattua eurooppalaisen rahoitusohjelma COSME:n väliarviointia. Julkinen kuuleminen on auki 31. elokuuta 2017 asti.

Väliarvioinnin tarkoitus on tarkastella nykyisen ohjelmakauden aikana saatuja tuloksia, vaikuttavuutta sekä auttaa komissiota tekemään tietoon pohjautuvia aloitteita ja toimenpiteitä tulevaisuudessa.

COSME (Programme for the Competitiveness of Entreprises and SME’s) -ohjelma tukee pk-yrityksiä rahoituksen saamisessa, kansainvälistymisessä, markkinoille pääsyssä sekä kilpailukyvylle suotuisan toimintaympäristön luomisessa. Ohjelmaan voivat osallistua pk-yritykset sekä kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset.

Linkki julkiseen kuulemiseen

Lisätietoja COSME -ohjelmasta

Brexitin myötä FP9-valmistelut myöhästyvät aikataulustaan noin puoli vuotta

Euroopan komission tutkimuspääosaston pääjohtaja Robert Jan-Smits sekä FP9-valmisteluista vastaava johtaja Kurt Vandenberghe ovat molemmat esittäneet uusia aikataulutuksia yhdeksännen puiteohjelman valmisteluihin liittyen. Komissio tekee ehdotuksensa tulevasta puiteohjelmasta vasta vuoden 2018 kesällä eikä tämän vuoden lopulla, kuten aiemmin on ilmoitettu. Aikataulujen osalta ollaan myöhässä noin 4-6kk, joka tarkoittaa myös julkisen sidosryhmäkuulemisen lykkääntymistä ensi vuoden alkuun sekä vaikutusten arvioinnin siirtymistä ensi kevääseen. Smits eikä Vanderberge kumpikaan esittäneet erityisiä perusteluita aikataulujen myöhästymisille, mutta selvää on, että lykkääntymiset ovat Brexitistä johtuvia. Ongelman keskiössä on ennen kaikkea EU:n monivuotisten rahoituskehysesityksen myöhästyminen, sillä EU:n budjetti ja jäsenmaksut on neuvoteltava uusiksi brittien lähdön myötä. Budjettineuvottelut eivät koske pelkästään tulevaa ohjelmakautta vaan käytännössä EU-budjetti on tarkasteltava ja myös kohdennettava uudelleen vielä kuluvan ohjelmakauden aikana.

Pahimmassa tapauksessa koko seuraava ohjelmakausi pääse käynnistymään myöhässä ja niin myös tutkimuksen puiteohjelmakin. Smitsin mukaan vuoden aukko puiteohjelmien välillä tarkoittaisi noin 10 mrd. euron menetystä tutkijoille. Toisen tilannetta spekuloivan analyysin mukaan Horisontti2020-ohjelmaa voitaisiin mahdollisesti jatkaa lisävuodella, noin 15% pienemmällä budjetilla tosin. FP9:n budjetista Smits on todennut, että hän toistaa puheissan europarlamentaarikkojen Christian Ehlerin ja Jerzy Buzekin esitystä 100 mrd. eurosta ja toivoo, että tästä tulisi itseään toteuttava ennustus.

Smitsin mukaan ERC:n tulisi saada rahoitusta tulevassa puiteohjelmassa enemmän kuin aiemin (nykyinen ohjelmakausibudjetti on 13 mrd €) ja kutsui Euroopan tutkimusneuvostoa EU:n tutkimuksen päämenestystarinaksi. Smitsin mukaan ensimmäisen pilarin ekselenssipohjaiset kilpailut tulevat pysymään tulevassakin puiteohjelmassa. Myös Vandenberge korosti puheessaan huippututkimuksen ja ERC.n merkitystä. Vandenbergenin mukaan komissioon kohdistuu kahdenlaista painetta; toisaalta tutkimusorganisaatiot haluavat laajalti pitää puiteohjelman sellaisenaan tulevallakin ohjelmakaudella ja toisaalta komissiolta pyydetään suuria muutoksia, jotta puiteohjelmalla saavutettaisiin suurempaa vaikuttavuutta.

Lue lisää

European Week of Regions and Cities 2017 – Ilmoittautumiset jälleen heinäkuussa

Vuosittainen Brysselissä järjestettävä alue- ja kaupunkipolitiikan avaintapahtuma “European Week of Regions and Cities” järjestetään tänä vuonna 9.-12.10. Tapahtuman kattoteemaksi on valittu “Alueet ja kaupungit parempaa tulevaisuutta rakentamassa” ja kolmeksi alateemaksi: elinvoimaiset ja aktiiviset alueet ja kaupungit, alueiden entistä vahvempi dialogi osana uuden EU-rahoituskauden valmistelua sekä tuloksellisten EU-hankkeiden esittäytyminen ja hyvien kokemusten jakaminen.

Ilmoittautuminen EWRC-tapahtumiin avataan aiempien vuosien tapaan heinäkuussa.

Lisätietoa

Komissio julkaisi viimeinkin tulevaisuustarkastelunsa eli ”Bohemia-raporttinsa”

Komission eilen julkaistu Bohemia-tutkimushanke New Horizons: Future Scenarios for Research & Innovation Policies in Europe” kartoittaa tulevaisuuden skenaarioiden ja olennaisten muutosten hahmottamisesta yhteiskunnassa, tieteessä ja teknologiassa. Kyseisen hankkeen valmistellut tutkimusryhmä antaa raportissaan konkreettisia suosituksia politiikanteon tueksi ja suuntaviivoja yhdeksännen puiteohjelman rakentamiseksi.

Raportissa esitetyt skenaariot eivät ole tieteellisiä tai tieteellisiin malleihin perustuvia ennusteita vaan ennen kaikkea kuvauksia ja olettamuksia tulevasta ja niistä muuttuvista haasteista, joiden ratkaisemisessa tulevalle puiteohjelmalla on keskeinen rooli. Raportin ja siinä esitettyjen väittämien on tarkoitus herättää keskustelua ja reaktioita, joiden pohjalta tulevan yhdeksännen puiteohjelman valmistelua voidaan viedä eteenpäin.

Raportissa maalataan kaksi tulevaisuuskuvaa, jonka pohjalta eri megatrendejä ja politiikkasektoreiden kehitystä tarkastellaan. Positiivinen skenaario, joka pohjautuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja niihin vastaamiseen t&i -toiminnalla, perustuu oikeanmukaisuuteen sekä oikeanlaiseen poliittiseen päätöksentekoon. Negatiivisen olettamuksen lähtökohtana on puolestaan eriarvoisuuden jatkuva kasvaminen ja poliittisen päätöksenteon kyvyttömyys vastata tähän ongelmaan.  Eriarvoisuus ja sen lieveilmiöt voivat johtaa globaaliin turbulenssiin. Teknologia on valjastettu suuryritysten tarpeisiin ja digitalisaatio johtaa massatyöttömyyteen.

Sektorikohtaisesti raportissa tarkastellaan seuraavia aloja: terveys, energia ja ympäristö, puolustus- ja turvallisuusala sekä kaupungistumisen haasteet ja mahdollisuudet. Helsinki EU Office laatii raportista ensi viikolla yksityiskohtaisemman raportin.

Lue raportti täältä

Komission Horisontti2020-puiteohjelman väliarviointiraportti ottaa kantaa tutkimusohjelman alirahoitukseen

Komissio on julkaissut tällä viikolla Horisontti2020 -puiteohjelman väliarviointiraportin. Väliarvioinnissa tarkastellaan puiteohjelman eri osien edistymistä, muun muassa tavoitteiden ja vaikutuksen saavuttamista, ohjelman toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta, sen synnyttämää eurooppalaista lisäarvoa, tehokkuutta, merkityksellisyyttä sekä johdonmukaisuutta. Väliarvioinnissa tarkastellaan myös mahdollisuuksia yksinkertaistaa menettelyjä entisestään sekä eri alueiden osallistujien ja yksityisen sektorin, erityisesti pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta sekä mahdollisuuksia tasapuolista sukupuolijakaumaa edistäviin toimiin. Siinä otetaan lisäksi huomioon toimenpiteiden vaikutus Eurooppa 2020-strategian tavoitteiden kannalta, tulokset aiempien toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutuksista sekä synergia ja vuorovaikutus muiden unionin rahoitusohjelmien kanssa, mukaan lukien Euroopan rakenne- ja investointirahastot.

Raportin tulokset osoittavat, että puiteohjelma lisää kasvua ja luo uusia työpaikkoja Euroopassa. Horisontti2020 vastaa Eurooppaa ja koko maailmaa kohtaaviin yhteiskunnallisiin haasteisiin sekä parantaa kansalaisten elämänlaatua. Horisontin suurin ongelma on lisääntyneestä kilpailusta johtuva hakemusten ylitarjonta. Puiteohjelma tarvitsisi arviolta noin 60 mrd. euroa lisärahoitusta, jotta kaikki erinomaiseksi luokitellut hakemukset voitaisiin rahoittaa. Ylitarjonnan lisäksi muita parantamista kaipaavia osa-alueita ovat: läpimurtojen edistäminen ja lisääminen, markkinoita luovien innovaatioiden lisääminen (etenkin pk-sektorin puolella) sekä yleisön tietoisuuden vahvistaminen ja sen osallistaminen tutkimusohjelman laatimisessa.

Horisontti2020 -puiteohjelman tulokset toimivat seuraavan puiteohjelman suunnittelun pohjana.

Väliarviointiraportti