Invitation to a high-level dinner and seminar: Forest-based economy – benefits for climate, jobs and growth 7-8 November 2017

INVITATION TO A HIGH-LEVEL DINNER AND SEMINAR: 

FOREST-BASED BIOECONOMY – benefits for climate, jobs and growth

7-8 November 2017

Please see the programme here.

Forest-based bioeconomy responds to European-level challenges such as creating jobs, supporting innovations, mitigating and adapting to climate change, and helping the development of rural areas and managing natural resources sustainably. The University of Eastern Finland (UEF) and LUKE Natural Resources Institute Finland will organize two exciting events on 7-8 November in Brussels, to discuss:

  • How forest – based bioeconomy will create new jobs and offer solutions for rural areas?
  • What is/should be the role of sustainable forestry for EUs bioeconomy?
  • How can sustainable forest-based materials substitute non-renewable materials?
  • What is the potential of research and bioeconomy when it comes to new innovations and SMEs?
  • Can we combine sustainable forest management, multiple use of forests and new businesses in the forest based sector?
  • Will climate, energy or health concerns shift research priorities?

 

The two events will tackle these complex questions in a multidisciplinary approach, speakers varying from representatives of the EU institutions, forest law researchers to scientists and other experts whose specialisation are new wood-based products and business opportunities. A draft program of the seminar taking place on 8 November is attached to this e-mail invitation. The dinner reception will take place at the Sofitel Brussels Europe hotel. Please note that this invitation is personal.

We look forward to seeing you in November!

Registrations for High-Level dinner reception 7 November, please click here

Registrations for Seminar 8 November, please click here

 

For more information:

Ilkka Myllymäki

ilkka.myllymaki@helsinki.eu

 

 

Helsinki EU Officen ylläpitäjät laajasti esillä alueiden ja kaupunkien suurtapahtumassa Brysselissä

Helsinki EU Office osallistui aluepolitiikan vuosittaiseen European Week of Regions and Cities (EWRC) -avaintapahtumaan jälleen monimuotoisella ohjelmatarjonnalla 9.–11.10.2017.

Helsinki EU Office järjesti EWRC-viikolla ylläpitäjilleen useita kiinnostavia tapaamisia ja ajankohtaiskatsauksia EU-aiheisiin. Vierailuohjelma alkoi maanantai-iltana edunvalvontaillallisella, jonka teemana oli älykäs kaupunkikehittäminen sekä tulevaan rakennerahastonkauteen valmistautuminen. Alustajina paikalla olivat Euroopan alueiden tutkimus- ja innovaatioverkosto ERRINin uusi johtaja Pirita Lindholm sekä komission aluepolitiikan pääyksiköstä varayksikönpäällikkö Elina Hakonen-Meddings.

EU:n tulevaisuus, budjetti ja painopisteet keskusteluiden ytimessä

Tiistai alkoi vierailulla Euroopan komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen kabinettiin.  Kabinettipäällikkö Juho Romakkaniemi puhui Euroopan tämän hetken taloudellisista ja sosiaalisista haasteista sekä tarjosi läpileikkaavan analyysin globaalin talouden tilaan. Haasteiden lisäksi Romakkaniemi korosti EU:n talousalueen kokoa, kasvun trendiä sekä poliittista vakautta.

Romakkaniemen kanssa keskusteltiin lisäksi EU:n monivuotisen rahoituskehyksen painopisteistä. Euroopan komissio antaa rahoituskehysesityksenä vuoden 2018 toukokuussa, ja toistaiseksi on vielä epäselvää, onko seuraava ohjelmakausi seitsen- vai viisivuotinen.

Tulevalla ohjelmakaudella EU:n rahoitusinstrumenttien yksinkertaistaminen tulee olemaan keskeistä.  Älykkään erikoistumisen konseptia tullaan jatkamaan.  Euroopan komissio näkee myös innovaatiorahoituksen tärkeänä. EU:n tulevaisuuskeskustelun ja Junckerin valkoisen paperin 4. skenaario ”Tehdään vähemmän asioita, mutta tehokkaammin” (”Doing less more efficiently”) on näillä näkymin toteutumassa, arvioi Romakkaniemi.

Euroopan strategisten investointien rahasto 2.0:n kolmikantaneuvottelut parlamentin, neuvoston ja komission välillä tulivat päätökseen kaksi viikkoa sitten. Rahoituksesta 40 % tullaan korvamerkitsemään Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden täytäntöönpanoon.

Ylläpitäjät tapasivat myös suomalaisia europarlamentaarikkoja, jotka osaltaan antoivat ajankohtaisia näkemyksiään omien valiokuntiensa keskeisistä asioista. Parlamentin puolella komission puheenjohtajan Junckerin kausi on näyttäytynyt ”paremman ja vähemmän sääntelyn” valossa parlamentissa vähemmän hektiseltä kuin aiemmat viisivuotiskaudet. Toisaalta monivuotisten rahoituskehysten ja tulevien ohjelmakausien neuvottelut tullaan vielä käymään suureksi osaksi tämän parlamentin kanssa eli ennen vuoden 2019 vaaleja.

Ylläpitäjämme pääsivät myös esille osana EWRC-viikon virallista ohjelmaa. Tiistaina 10.10. Helsingin kaupunki oli mukana konsortiossa, joka järjesti ”Capital Cities and Regions” -työpajan Prahan kaupungin EU-edustustossa Brysselissä. Tapahtuma keskittyi kaupunkien ja alueiden tulevaisuuden mahdollisuuksiin sekä EU:n strategisiin tavoitteisiin vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Uudenmaan liitto oli puolestaan mukana keskiviikkona 11.10. järjestetyssä ”A regional Start-up and Scale-up Initiative – learning from iEER regions” – seminaarissa. Tapahtumaa olivat mukana järjestämässä myös Alueiden komitea ja Euroopan komissio.

Pääkaupunkiseudun älykkäät ja innovatiiviset ekosysteemit innostivat Brysselissä

Helsinki EU Office järjesti osana EWRC-viikon ohjelmaa yhdessä Helsingin kaupungin, Helsingin yliopiston, Aalto yliopiston ja Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa kaupunki-yliopisto yhteistyöhön keskittyneen sivutapahtuman tiistaina 10.10. Helsinki EU Officen tiloissa. Seminaari keräsi salin täyteen osallistujia.

Euroopan komission alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston  varapääjohtaja Katja Reppel   piti tilaisuuden aloituspuheenvuoren ja painotti yliopistojen, kaupunkien, paikallishallintojen sekä liiketoiminnan yhteistyön merkitystä  kaupunkien älykkäässä erikoistumisessa.

Helsingin kaupungin erityissuunnittelija Ida Björkbacka valotti puheenvuorossaan kaupungin roolin  mahdollisuuksia monipuolisessa innovointitoiminnassa. Yliopistojen ja kaupunkien yhteistyö kaupunkikehityksessä, yrittäjyyttä tukevan ympäristön luomisessa sekä erinomaisen tutkimuksen monipuolisessa hyödyntämisessä tulee olla strategista ja pitkäaikaista. Helsinki Think Company ja Kaupunkiakatemia ovat esimerkkejä Helsingin alueen avoimista innovointialustoista, jotka edistävät yrittäjyyttä ja innovointia.

Anna-Maria Vilkuna ja Päivi Keränen Metropoliasta toivat esiin kampusalueen mahdollisuuksia kaupungin kehittämiseen. Kampusalueen rooli älykkäiden kaupunkien kehittämisessä koskee muun muassa tiedonluomista ja jakamista, uusia ratkaisujen rohkeaa kokeilemista, innovaatio- ja kaupunkikehityksen kumppanuuksien kehittämistä sekä ideointiin, väittelyyn ja mielipidevaikuttamiseen osallistuminen.

Espoon kaupungin kansainvälisten asioiden koordinaattori Milla Ovaska markkinoi Espoon kaupungin innovointiin kannustavaa toiminta- ja ajattelutapaa.  Espoo Innovation Garden on ekosysteemi ja alusta innovatiivisille työ- ja toimintavoille sekä yhteistyön kulttuurille. Espoo Innovation Garden on osa yhteisöllistä ajattelutapaa, jossa korostuu yhdessä tekeminen.   Espoon kaupungin ja Aalto yliopiston strategisessa kumppanuudessa painotetaan innovatiivisten ratkaisujenlöytämistä sekä yhteistyötä koulutuksessa, tutkimuksessa, viestinnässä ja markkinoinnissa alueen kilpailukyvyn kasvattamiseksi.

Tuula Palmén puolestaan esitteli Health Capital Helsinki – projektia terveysalan innovaatioiden, investointien ja liiketoiminnan kasvattamiseksi Helsingin alueella. Projekti perustuu pääkaupunkiseudun vahvaan osaamis- ja tietopääomaan terveysteknologiassa. Projekti mahdollistaa Helsingin alueen asiantuntijuuden ja tutkimuksen pääsyn kansainvälisille markkinoille.

Asiantuntijoilta kuultiin painavaa asiaa EU:n tulevaisuudesta

Keskiviikko-aamun EU-ajankohtaiskatsauksessa kuultiin Tekesin tutkimus- ja innovaatioasioiden erityisasiantuntija Matti Hiltusta, joka valotti tulevan tutkimuksen puiteohjelman rakennetta sekä muun muassa uutena elementtinä ohjelmaan mukaan tulevia ”missioita”.

Euroopan unionin tulevaisuuden skenaarioista kertoi Euroopan komission viestintäneuvonantaja Aura Salla, joka painotti yhteisten ja jaettujen periaatteiden tärkeyttä unionin sisällä.

Tapahtuma lähetettiin myös suorana webinaarilähetyksenä, joka mahdollisti puheenvuorojen seuraamisen etänä. Webinaarin voi katsoa tallenteena täällä.

Suora verkkolähetys on Helsinki EU Office uusi palvelumuoto ylläpitäjillemme.

Iltapäivällä ohjelma jatkui Suomen kasvukäytävähankkeen ympärille rakennetun Alueiden elinvoimaan ja kehityskäytäviin keskittyneen miniseminaarin merkeissä, joka järjestettiin yhteistyössä Hämeen liiton kanssa.

 

 

Lahdelle 4,7 miljoonaa euroa kaupunkilaisten kestävään liikkumiseen

Lahden CitiCAP-hankkeelle on myönnetty 4,7 miljoonan euron hankerahoitus EU:n Urban Innovative Action -ohjelmasta. Hanke kehittää uusia liikennepalveluja kaupunkilaisille ja luo kestävän liikkumisen kannusteita.

CitiCAP-hankeen (Citizens’ cap and trade co-created) tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä, koota ja avata digitaalista tietoa liikkumisesta sekä kehittää uusia liikennepalveluja kaupunkilaisille.

Lahden CitiCAP-hankkeessa tullaan testaamaan asukkaiden henkilökohtaista liikkumisen päästökauppaa osana alueen liikennepolitiikkaa sekä rakennetaan älyratkaisuihin pohjautuva pääpyöräreitti (keskusta-Apilakatu).

 

Henkilökohtainen päästökauppa tarkoittaa käytännössä sitä, että kaupunkilainen hyötyy omien liikennepäästöjensä vähentämisestä. Tämä hyöty voi olla esimerkiksi erilaisia liikenneympäristön etuisuuksia sekä palveluiden käytön kannustimia. Asukkaan on mahdollista saada esimerkiksi edullisempia joukkoliikennelippuja tai pyöräilyyn liittyviä huoltopalveluita, jos liikkumisen päästöt ovat asetettua henkilökohtaista kiintiötä pienemmät. Tavoitteena on saada myös työnantajat mukaan CitiCAP-hankkeeseen palkitsemaan työntekijöitään kestävästä liikkumisesta.

Uusia kestävän liikkumisen kannusteita tarvitaan, sillä keskikokoisissa kaupungeissa liikenteen, esimerkiksi autoliikenteen, ongelmat ovat erilaisia kuin suurimmissa kaupungeissa. Lahti on sopiva testialusta näiden kaupunkeihin sopivien kannustimien kokeiluun.

Liikenteen tiedon kokoaminen

Hankkeessa luodaan myös toimintamalli erilaisen liikenteen tiedon kokoamiseen ja avaamiseen. Lahdessa kaupunki tuottaa jo nyt liikenteen tietoja: liikennevalojen keräämää tietoa liikennemääristä, jalankulun ja pyöräilyn laskuritietoa sekä reaaliaikaisen matkustajatiedon joukkoliikenteestä. Nykytilanteessa liikkumisen tietoa syntyy runsaasti, mutta ne ovat hajallaan eri lähteissä, esimerkiksi yksityisissä matkapuhelimissa, eivätkä useimmiten ole julkisesti saatavilla. Tämä vaikeuttaa uusien palveluiden luomista ja liikkumisen ympäristön kehittämistä.

Lahdessa liikutaan kestävästi

Lahden yleiskaavaprosessiin 2017–2020 sovitetaan kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma. Kaupunki edistää kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä esimerkiksi uuden mobiilisovelluksen avulla.

– Liikenne on merkittävimpiä kaupunkien ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä. Seuraavien vuosien aikana laaditaan yhteistyössä kaupunkilaisten kanssa suunnitelma siitä, miten liikkumista voisi Lahdessa muuttaa kestävämpään suuntaan ja samalla parantaa elämänlaatua, kertoo liikenneinsinööri Kristiina Kartimo.

EU:n Urban Innovative Actions-rahoitusohjelma tukee 80 % rahoituksella uraauurtavia ratkaisuja, joita testataan yksittäisten kaupunkien alueella. Lahden kaupungin innovaatiokumppaneita hankkeessa ovat: Lahden ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), Lahden ammattikorkeakoulu, Lahden seudun kehitys LADEC sekä neljä liikkumisen alueella työskentelevää yritystä: Infotripla, Mattersoft, Moprim ja Coreorient.

Kansainvälinen näkyvyys tukee EU-rahoitusten saamista Lahteen

Lahden kaupunki oli viime keväänä näkyvästi mukana EU:n European Green Capital -kilpailussa. Kansainvälinen profiilin nostaminen on ollut eduksi erilaisten EU-rahoitusten hankkimisessa alueelle. Lahden kaupunki kutsuukin tulevalla EGCA2020-kierroksella alueen kehittäjiä yhä enemmän mukaan yhteiseen viestintään ja kunnianhimoisten tavoitteiden asettamiseen.

CitiCAP-hankkeesta lyhyesti:

  • Kootaan liikenteen tieto samaan alustaan
  • Kehitetään ja kokeillaan asukkaiden liikkumiseen liittyvää päästökaupparatkaisua
  • Rakennetaan yksi pääpyöräreitti (keskusta-Apilakatu) älyratkaisuja hyödyntäen

Lisätietoja:                                               

ympäristöjohtaja Saara Vauramo, 044 716 1585
liikennesuunnittelupäällikkö Jukka Lindfors, 050 559 4139
liikenneinsinööri Kristiina Kartimo, 050 559 4100

professori Helena Kahiluoto, LUT, 040 511 8335