Tuleva EU:n budjetti vahvasti esillä alueiden ja kaupunkien viikolla
Euroopan alueiden ja kaupunkien viikko eli European Week of Regions and Cities (EWRC) järjestettiin Brysselissä 13.–15. lokakuuta jo 23. kerran. Viikon aikana keskeinen teema oli EU-rahoitus ja sen turvaaminen kaupungeille, kunnille ja korkeakouluille, sillä EU:ssa käydään parhaillaan keskustelua seuraavasta budjetista ja rahoituskaudesta 2028–2034. Helsinki EU Officen järjestämä ohjelma tarjosi kumppaneillemme mahdollisuuden verkostoitumiseen ja suoriin keskusteluihin EU:n päätöksentekijöiden ja asiantuntijoiden kanssa.
Kaupungeille on myönnettävä korvamerkittyä rahoitusta
Kaupungit saavat nykyisellä rahoituskehyskaudella (2021–2027) vähintään 8 % Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoituksesta ja sopimuskumppanit toivovat tämän jatkuvan. Seuraavalle ohjelmakaudelle kaupungeille ei kuitenkaan ole osoitettu korvamerkittyä rahoitusta. Tähän liittyen sopimuskumppanit tapasivat alueiden ja kaupunkien viikolla mm. alueiden koheesiosta vastaavan EU:n komission varapuheenjohtaja Raffaele Fitton kabinettia, jonka kanssa keskusteltiin kansallisesta elpymis- ja kumppanuussuunnitelmasta (National Recovery and Partnership Plan), joka ohjaa noin puolta tulevan budjetin rahoituksesta. Myös Euroopan parlamentin jäsenen Elsi Kataisen kanssa keskustelu koski kaupunkien saamaa rahoitusta.
EAKR:n korvamerkityn rahoituksen lisäksi tärkeä ajankohtainen keskustelunaihe on EU:n itäisen, Venäjään rajautuvan, alueen erityistuki (Targeted Support for EU Regions Bordering Russia). Komission ehdotuksen mukaisesti tämä tuki ei tulisi koskettamaan Uudenmaan maakuntaa, vaikka alue on selvästi joutunut kärsimään Venäjän hyökkäyssodan taloudellisista vaikutuksista. Helsinki-Vantaan lentokenttä on konkreettinen esimerkki: Venäjän ilmatilan sulkeminen on heikentänyt sen toimintaa ja aiheuttanut merkittäviä taloudellisia menetyksiä koko alueelle. Erityisrajan tukea tulisi kehittää yhteistyössä kaikkien niiden valtioiden kanssa, jolla on rajaa Venäjän tai Valko-Venäjän kanssa ja komission ehdottama rajaus pelkästään ”raja-alueisiin, ei ole tarpeeksi kattava. Sopimuskumppanit tapasivatkin tähän liittyen komission alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston (DG REGIO) kaupunkipolitiikasta vastaavan varapuheenjohtaja Hugo Sobralin. Komission teknologisesta suvereniteetista, turvallisuudesta ja demokratiasta vastaavan varapuheenjohtaja Henna Virkkusen kabinetin kanssa puolestaan keskusteltiin monivuotisen rahoituskehyksen vaikutuksesta aluekehitykseen, tutkimukseen ja innovaatioihin.
Osaamisunioni tarvitsee metropolien äänen
Kaupunkien tulisi päästä osallistumaan suoraan EU:n ohjelmiin ja rahoitukseen. Tätä korosti myös Helsingin pormestari Daniel Sazonov korkean tason keskustelussa “EU Agenda for Cities – Shaping Europe’s Urban Future(siirryt toiseen palveluun)”, jossa oli läsnä EU komission varapuheenjohtaja Raffaele Fitto. Tilaisuudessa pormestari Sazonov painotti myös tarvetta yksinkertaistaa rahoitusprosesseja sekä nosti esiin kuutoskaupunkien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu) ja valtion dialogin esimerkkinä toimivasta kaupunkien ja valtion välisestä yhteistyöstä.
Suomessa kaupungit vastaavat myös koulutuksesta ja osaamiskehittämisestä. EU:n osaamisunionin tavoitteet ovat sinänsä kannatettavia, mutta haasteita osaamisen yhteiselle agendalle on yhä. Tätä käsitteli Helsinki EU Officen, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä Eurocities-verkoston järjestämä tilaisuus “Skills for a Competitive Europe – Cities Leading the Union of Skills(siirryt toiseen palveluun)”, jossa pohdittiin kaupunkien roolia koulutuksen, työelämän ja jatkuvan oppimisen solmukohtina. Avauspuheenvuoron piti pormestari Sazonov ja pääpuhujana Euroopan parlamentin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan (EMPL) puheenjohtaja Li Andersson. Panelistit – Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Katri Kalske, Helsingin varhaiskasvatuksen ja opetuksen johtaja Niclas Grönholm sekä Espoon kasvun ja oppimisen apulaiskaupunginjohtaja Merja Narvo-Akkola – korostivat osaamisen merkitystä kilpailukyvyn ja sosiaalisen integraation edistäjänä.
Erasmus+ säilyy keskeisenä Osaamisunioni-aloitteen toteutusvälineenä, ja sen yhteyksiä Euroopan kilpailukykyrahastoon (ECF) vahvistetaan erityisesti osaamisen kehittämisen ja uudelleenkoulutuksen osalta. Nykyinen Erasmus+-ohjelman kansallinen rahoitusmalli asettaa suurkaupunkialueet rakenteellisesti epäedulliseen asemaan, sillä rahoitus jaetaan organisaatioiden eikä oppijoiden määrän perusteella. Pääkaupunkiseudun koulutussektorin edustajat nostivat tapaamisissaan komission, Euroopan parlamentin ja Suomen pysyvän EU-edustuston kanssa esiin tämän merkittävän epätasapainon: pienemmät kunnat voivat saada Erasmus-tukea noin 500 euroa oppijaa kohden vuodessa, kun taas suurissa kaupungeissa tuki jää alle 10 euron per opiskelija, vaikka niissä koulutetaan valtaosa Suomen oppilaista ja kasvava osuus maahanmuuttajataustaisista oppijoista. Kaupungit painottivatkin, että seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen tulisi tunnistaa metropolialueet nykyistä paremmin keskeisinä toimijoina EU:n koulutus- ja osaamispolitiikan toteuttamisessa. Myös tapaaminen MEP Maria Guzeninan kanssa keskittyi tulevaan Erasmus+ ohjelmaan sekä kaupunkien rooliin siinä. Pääkaupunkiseudun kaupungit työstävät aiheesta paperia.
Innovaatioekosysteemit mahdollistavat vihreän siirtymän
Rahoitusnäkökulma oli viikolla vahvasti esillä myös ilmastoteemoissa. Espooseen rakennetaan tällä hetkellä Microsoftin EU:n suurinta datakeskusta, mihin Fortum toimittaa Clean Heat -ratkaisua puhtaamman lämmön tuottamiseksi. Kaupunki toimii projektissa linkkinä innovoijien, yliopistojen ja suuryritysten välillä, mikä on esimerkki kaupunkien mahdollisuuksista edistää ilmastokestävää siirtymää liiketoimintalähtöisesti. Tämä, kaupunkien rooli ja mahdollisuudet vihreässä siirtymässä, oli näkyvästi esillä Espoon, EWCR-viikon virallisessa, tapahtumassa “From Pilots to Scale: Cities Mission 2.0(siirryt toiseen palveluun)”. Kaupunginjohtaja Kai Mykkänen esitteli Espoon tietä hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2030 mennessä.
Myös Metropolia-ammattikorkeakoulu käsitteli aihetta järjestämällä EWCR-viikon virallisen työpajan “Let’s build the future in cities together – accelerating the climate transition through impactful U!REKA European university c (siirryt toiseen palveluun) ollaboration(siirryt toiseen palveluun)”. U!REKA-yliopistoallianssi tukee ilmastoneutraalisuuden edistämistä tutkimuksen, innovoinnin ja osaamisen keinoin.
Eurooppa ja kohtuuhintainen asuminen
Helsinki EU Office järjesti yhteistyönä Amsterdamin, Oslon, Viennan ja Tukholman kaupunkien kanssa asumista käsittelevässä työpajassa “Housing for the Common Good: Sustainable Housing Governance in European Cities and Regions”(siirryt toiseen palveluun), jossa pohdittiin kaupunkien ja alueiden haastetta tarjota enemmän sosiaalista, julkista ja kohtuuhintaista asumista. Työpajassa keskusteltiin mm. tuetusta asumisesta ja lyhytvuokrauksesta, jotka ovat tärkeitä usealle eurooppalaiselle metropolialueelle.
Kiitos kaikille osallistuneille ja yhteistyökumppaneille onnistuneesta viestien läpiviemisestä!