Uusimaa ja Katalonia: EU:n edelläkävijäalueet yhdistävät voimansa EU- rahoituskehysneuvottelujen alla
Uusimaa tekee tiivistä yhteistyötä muiden kehittyneiden alueiden kanssa EU:n monivuotisen rahoituskehyksen 2028–2034 (MFF) valmistelussa. Kehittyneillä alueilla tarkoitetaan EU:n koheesiopolitiikassa taloudellisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä alueita, joiden bruttokansantuote ylittää EU-keskiarvon. Alueita yhdistävät laajat yhteiset intressit EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikasta aina elinkeino- ja koheesiopolitiikkaan.
“Kansainvälisessä edunvalvonnassamme korostuu yhteistyö muiden eurooppalaisten edelläkävijöiden kanssa. Äänemme painoarvo EU-päätöksenteossa kasvaa, kun yhdistämme voimamme samanmielisten alueiden kanssa.”
–Tuija Telén, maakuntajohtaja
Aluekehittämisen ja Euroopan koheesiopolitiikan on oltava aluelähtöistä ja otettava huomioon kaupungit
Koheesiopolitiikan on toteuduttava koko Euroopassa ja säilyttävä EU:n keskeisenä pilarina, jossa myös kehittyneet alueet ovat aidosti mukana suunnittelussa ja toimeenpanossa. Alueiden välinen yhteistyö asiassa on tärkeää, sillä yhteinen vaikuttamisvoima vahvistaa koheesiopolitiikan asemaa EU:ssa.
EUregions4Cohesion-verkoston puitteissa Helsinki EU Office on esimerkiksi Katalonian kanssa tuonut esiin alueiden erilaisia tarpeita ja korostanut paikallisen osallistumisen merkitystä rahoituksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Uudenmaan ja Päijät-Hämeen liittojen allekirjoittamassa EUregions4Cohesion kantapaperissa (siirryt toiseen palveluun)(marraskuu 2025) korostetaan, että koheesiopolitiikka on EU:n tehokkain tapa edistää integraatiota. Alueet vastustavat koheesiopolitiikan kansallistamista ja vaativat täysipainoista mahdollistua osallistua rahoituksen suunnitteluun ja toteutukseen. Toinen esimerkki yhteistyöstä on Katalonian vetämä Regions for EU Recovery -aloite (2024), jossa myös Uusimaa on mukana. Viime vuonna Helsinki EU Officella järjestettiin aloitteeseen liittyvän tutkimuksen julkistustilaisuus(siirryt toiseen palveluun). Tutkimus koski jäsenmaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien toimeenpanoa sekä niiden vaikutuksia tulevaan koheesiopolitiikkaan vuoden 2027 jälkeen.
Useamman alueen yhteiset kantapaperit sekä vuoropuhelu komission ja Euroopan parlamentin kanssa ovat osaltaan vaikuttanut siihen, että komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on joutunut tekemään myönnytyksiä ja vahvistamaan alueiden roolia kansallisia suunnitelmia laadittaessa. Puheenjohtaja von der Leyen ehdotti(siirryt toiseen palveluun) 11. marraskuuta “alueellista tarkastusta” kaikille kansallisille suunnitelmille. Tämän tarkastuksen on määrä vahvistaa alueiden roolia suunnitelmia laadittaessa. Kansalliset suunnitelmat taas ohjaavat yli 50 % koko EU:n budjetista muodostavien koheesio- ja maataloustukien kohdentamista seuraavalla rahoituskehyskaudella 2028–2034.
Monivuotisen rahoituskehyksen suhteen Uusimaa ja Katalonia ovat samaa mieltä monista keskeisistä asioista. Alueiden ja kaupunkien roolia EU-politiikassa ei saa heikentää, vaan ne tulee nähdä aktiivisina toimijoina päätöksenteossa ja suunnittelussa. Uudenmaan liiton kanta rahoituskehykseen(siirryt toiseen palveluun) painottaa, että kansallisissa kumppanuussuunnitelmissa on turvattava koheesiopolitiikan aluelähtöisyys: jäsenvaltioiden tulee ottaa aluetason organisaatiot konkreettisesti mukaan kumppanuussuunnitelmien laadintaan ja päätöksentekoon. Komission on osoitettava korvamerkittyä rahoitusta myös kehittyneille alueille, ja kansallisten sekä alueellisten suunnitelmien varat tulee ohjata pitkäjänteisen rakenteellisen muutoksen edistämiseen. Lisäksi kilpailukykyrahastossa on huomioitava pk-yritykset ja alueelliset innovaatioekosysteemit ja säilytettävä excellence eli paremmuusperusteiset kriteerit.
Katalonian kanta(siirryt toiseen palveluun) EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen korostaa, että alueiden ei tulisi olla riippuvaisia kansallisvaltion päätöksistä EU:n koheesio- ja maataloustukien jakamisesta, vaan niiden tulee saada etukäteen tiedot siitä, kuinka paljon varoja kukin alue saa käytettäväksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että ennen kuin rahat ohjautuvat jäsenvaltion keskitettyihin budjetteihin tai kansallisiin “kirjekuoriin”, alueet tietäisivät suurin piirtein, mikä niiden alueille suuntautuvan rahoituksen osuus on. Tämä on mielenkiintoinen ajatus, koska se voisi antaa alueille suoraan tiedon heidän saamastaan rahoituksesta, mikä parantaisi paikallista suunnittelua esimerkiksi pk-yritysten TKI-tukien, infrastruktuurihankkeiden ja maaseudun kehityksen osalta.
Uusimaa ja Katalonia ovat myös vahvan kaupunkipolitiikan puolestapuhujia. Pääkaupunkiseudun kaupungit, samalla tavoin kuin esimerkiksi Barcelona, ovat hyötyneet EU:n korvamerkinnästä kestävään kaupunkikehitykseen. Tämän EU-rahoituksen korvamerkintä on tulevalla kaudella vaakalaudalla.
EU:n kasvu ja innovointikyky kulminoituu hyvinvoiviin ekosysteemeihin
“Suomen kilpailukyky ja kasvu rakentuvat tutkimuksen ja innovoivien ekosysteemien varaan. EU:n on osoitettava näille kilpailuun perustuvia rahoitusmahdollisuuksia tulevalla rahoituskaudella”
–Janne Leino, Helsinki EU Officen johtaja
Osana Katalonian kanssa harjoitettavaa dialogia maakuntajohtaja Tuija Telén ja Helsinki EU Officen johtaja Janne Leino tapasivat Katalonian parlamentin edustajia Ferran Pedretiä ja Alberto Bondesiota Barcelonassa 6. marraskuuta. Tapaamisen aiheena oli mm. alueiden yhteistyö puolijohdeteollisuuden kasvua ja kilpailukykyä edistävässä European Semiconductor Regions Alliancessa (ESRA). Verkoston puheenjohtajuus siirtyy Suomeen vuonna 2027 Kataloniasta, kun Tampere/Pirkanmaasta tulee ESRA:n kiertävä puheenjohtaja. Sekä Uudellamaalla, Tampereen seudulla, että Katalonialla on konkreettisia rahoitustavoitteita keväällä 2024 julkaistavaan uuteen sirusäädökseen (Chips Act 2), josta EU tulee rahoittamaan puolijohdeteollisuutta ja siihen liittyvää tutkimusta. Uudellamaalla Espoon Otaniemen puolijohdealan ekosysteemi (ml. hallitusohjelmassa mainittu Kvanttinova(siirryt toiseen palveluun)) on saanut rahoitusta ensimmäisen sirusäädöksen prioriteettien mukaisesti.
Keskusteluja yhteisistä TKI-kärjistä jatkettiin 28.11. Brysselissä, kun Helsinki EU Officen henkilökunta tapasi 28.11. Katalonian aluehallinnon edustajia, mukaan lukien Euroopan rahastoista ja valtiontuista vastaavan pääjohtajan Aleix Cubellsin. Keskustelu keskittyi mahdollisiin yhteistyömuotoihin sekä yhteisiin näkemyksiin rahoituskehyksen toteutuksesta. Erityisesti puolijohde- ja kvanttiteknologioiden tarjoamat mahdollisuudet yhdistävät Uuttamaata ja Kataloniaa. Suomessa alan toimijat ovat kansainvälisesti katsottuna usein pieniä tai keskisuuria toimijoita. Suomen kilpailukyvyn kannalta onkin tärkeää, että EU:n TKI-rahoitus ei valu ainoastaan muutamaan isoon yritykseen, vaan että varoista hyötyvät myös ekosysteemit, joista seuraavat yksisarviset voivat ponnistaa.
Mikä EU:n rahoituskehys?
EU:n monivuotinen rahoituskehys (2028–2034) määrittää, miten EU-varoja käytetään ja millä kasvu- ja kilpailukykypolitiikalla Euroopan tulevaisuutta rakennetaan. Suomelle ja Uudellemaalle on tärkeää turvata vahvempi EU-tuki kärkiteknologiaa ja kiertotaloutta edistäville hankkeille, mikä edellyttää tiivistä kansallista ja alueellista yhteistyötä. Komissio on ehdottanut rahoituskaudelle 2028–2034 noin kahden biljoonan euron budjettia, josta yli puolet suuntautuisi koheesio- ja maatalouspolitiikkaan. Rahoituskehyksen on tarkoitus vahvistaa EU:n kilpailukykyä ja yhtenäisyyttä. Budjettiehdotuksessa esimerkiksi Horisontti-ohjelma ja liikenne- ja energiaväyliä rahoittava Verkkojen Eurooppa-rahoitusinstrumentti on tuplattu edelliseen kauteen verrattuna.
