Alue- ja paikallistason ääni osaksi EU:n monivuotista rahoituskehystä
Euroopan unionin vuotuinen budjettikonferenssi pidettiin Brysselissä 20.–21. toukokuuta. Tämän vuoden pääaiheena oli EU:n tuleva monivuotinen rahoituskehys (MFF). Tapahtuma kokosi yhteen päättäjiä, asiantuntijoita ja kansalaisia hahmottelemaan uutta suuntaa unionin pitkän aikavälin budjetille. Teemalla ”paikallisesta toiminnasta globaaliin vaikuttavuuteen” konferenssi keskittyi siihen, miten EU:n budjettikehystä voidaan uudistaa vastaamaan paremmin nopeasti muuttuvaa maailmaa – korostaen paikallistason merkitystä.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen avasi tapahtuman vaikuttavalla puheella, jossa hän korosti EU:n muuttunutta roolia viime vuosina – pandemian jälkihoidosta energian huoltovarmuuteen. Von der Leyenin mukaan seuraavan pitkän aikavälin budjetin on oltava ennen kaikkea joustavampi. Budjetista vastaava komissaari, Piotr Serafin, tiivisti konferenssin keskeiseksi viestiksi tarpeen ketterämmälle ja reagoivammalle budjetille. Lisäksi rahoitusmekanismien yksinkertaistaminen ja niiden parempi linjaaminen EU:n poliittisiin painopisteisiin nousivat esiin tulevan rahoitusuudistuksen ytimeksi.
Kaupungit kilpailukyvyn moottoreina
Konferenssissa käsiteltiin sekä koheesiopolitiikka että kilpailukykyä, painopisteen ollessa jälkimmäisessä. Paneelikeskustelussa ”EU:n kilpailukyvyn tulevaisuus” Espoon kaupunginjohtaja Kai Mykkänen toi keskusteluun vahvan kaupunkinäkökulman ja korosti kaupunkien keskeistä roolia Euroopan taloudellisen tulevaisuuden rakentajina. Viitaten Espoon asemaan innovaation ja kestävän kasvun keskuksena, Mykkänen totesi, että kilpailuun perustuvat EU-rahoitusohjelmat – kuten Horisontti Eurooppa – eivät ole vain tehokkaita, vaan välttämättömiä.
Älkää tappako lypsäviä lehmiä – keskitytään siihen, mikä toimii, ja kaksinkertaistetaan rahoitus, joka tuottaa parhaiten.
Kai Mykkänen, Espoon kaupunginjohtaja
Mykkäsen mukaan ohjelmat, kuten Horisontti Eurooppa, tuottavat 11 euroa jokaista sijoitettua euroa kohden 25 vuoden aikana. Ne edistävät innovaatioita, kasvuyrityksiä ja teknologista omavaraisuutta. Hän korostaa myös, että kaupungeilla tulisi olla parempi pääsy rahoitushakuihin.
Koheesiopolitiikka ja alueiden ääni
Von der Leyen antoi konferenssissa vahvan viestin myös alueille. Hän vakuutti, että alueet pysyvät unionin ytimessä ja että koheesiopolitiikka säilyttää keskeisen asemansa seuraavassa EU-budjetissa. Yhtenäisen mallin sijaan uusi koheesiobudjetti perustuu ”kansallisiin ja alueellisiin kumppanuussuunnitelmiin”, jotka laaditaan yhdessä alueiden kanssa ja EU:n prioriteettien pohjalta. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa korosti, että koheesiopolitiikka on läpileikkaava teema, joka vahvistaa Euroopan kilpailukykyä ja on keskeinen EU:n menestykselle.
Näyttää siltä, että Euroopan alueiden ääni ja tarpeet on nyt otettu paremmin huomioon monivuotisen rahoituskehyksen valmistelussa.
Tuija Telén, Uudenmaan maakuntajohtaja
Telénin mukaan on tärkeää, että kaikki alueet voivat osallistua kumppanuussuunnitelmien yhteissuunnitteluun komission kanssa – eikä tämä mahdollisuus saa riippua vain jäsenvaltion tahdosta.
Samalla Mykkänen painottaa, että myös kaupungit on tunnustettava strategisiksi kumppaneiksi EU:n budjettirakenteessa. Sillä suurin osa Euroopan taloudellisesta toiminnasta tapahtuu kaupungeissa, hän ehdottaa, että kansallisiin suunnitelmiin sisällytetään kaupunkien kasvusopimuksia, jotka suunnitellaan yhdessä kaupunkien kanssa ja tukevat sekä koheesiota, että kilpailukykyä.
”Tulevaisuuteen katsova EU-budjetti antaa valtaa niille, jotka pystyvät parhaiten tuottamaan vaikuttavuutta – ja kaupungit ovat tässä keskiössä”, Mykkänen toteaa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Euroopan tulevaisuus rakentuu yhä enemmän paikallishallinnon – kaupunkien, alueiden ja niiden ekosysteemien – voimaannuttamiseen EU:n strategisten tavoitteiden yhteissuunnittelussa ja toteutuksessa.
Kuvat: © Euroopan komissio 2025