Vieraskynä: Euroopan parlamentin jäsen Hannu Takkula – älykäs erikoistuminen avaa ovia alueelliselle menestymiselle

Jokaisella alueella on omat vahvuutensa, ja näin myös mahdollisuutensa päästä huipulle omilla vahvuusalueillaan. Tämän tosiasian tiedostamisen lisäksi tarvitaan ymmärrystä siitä, kuinka investoida oikein ja riittävän tehokkaasti niin, että panostukset eivät vain jakaudu niukasti monille eri aloille, vaan vahvistavat alueen ydinosaamista ja synnyttävät uutta osaamista ja työtä.

Pyrittäessä saavuttamaan parempaa taloudellista ja sosiaalista kehitystä alueillaan, tulisi maiden olla valmiita ennakkoluulottomasti yhdistä

mään paikallisasiantuntemuksensa ja tuotantokykynsä uudella ja innovatiivisella tavalla. Tällaista toimintamallia kutsutaan älykkääksi erikoistumiseksi. Se on uuden sukupolven alueellisen innovaatiopolitiikan konsepti, jonka käsitteen on kehittänyt Knowledge of Growth -tutkijaryhmä vuonna 2009. Älykäs erikoistuminen ottaa huomioon entistä kattavammin tutkimus- ja osaamiskysymysten lisäksi mm. maantieteellisen sijainnin, väestörakenteen, ilmaston ja luonnonvarat, kartoittaessa innovaatioihin liittyviä mahdollisuuksia.

Myönteisten ja kestävien vaikutuksien aikaansaamiseksi alueiden tulisi tunnistaa omien jo olemassa olevien vahvuuksiensa lisäksi myös mahdolliset tulevaisuuden vahvuudet. Tarkastelussa tulisi olla mukana myös kansainvälinen näkökulma. Tällainen laajempi lähestymistapa on omiaan parantamaan kestävää talouskasvua ja samalla huolehtimaan siitä, että investointeihin ohjautuvat julkiset varat tulevat järkevästi käytetyksi. Parhaimmillaan älykkään erikoistuminen kautta voidaan saavuttaa korkeampi taso työllisyydessä, tuottavuudessa ja siten myös parantaa alueiden sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Tämä edellyttää ymmärrystä alueen vahvuuksista ja heikkouksista, mutta myös innovaatioalan sidosryhmien yhteistä visiota.

Alueiden asiantuntemus olisi tärkeää kohdentaa valikoituihin osaamisalueisiin ja parhaan kilpailupotentiaalin antaviin markkinarakoihin. Näin yksityisten investointien ja kansainvälisten sijoittajien olisi helpompi nähdä myös se, mitä alueella konkreettisesti tapahtuu. Tällaisen, oikeanlaisen älykkään erikoistumisen kautta alueet voivat myös luontevammin suuntautua ulospäin ja olla osana maailmanlaajuisia arvoketjuja, joiden kautta on mahdollisuus edelleen rakentaa uusia verkostoja ja laajempia yhteistyökumppanuuksia.

Hiljattain Euroopan parlamentissa hyväksytyssä europarlamentaarikko Ramón Luis Valcárcel Sisonin mietinnössä nostettiin esille älykkään erikoistumisen vaikutuksia EU:n jäsenmaihin. Mietintö mukaan älykkään erikoistumisen mahdollistavan alueellinen innovaatiokonsepti parantaisi alueiden taloudellisten mahdollisuuksien paremman hyödyntämisen lisäksi myös unionia innovaatiovajeen korjaamisessa, mikä näkyisi myös EU:n maailmanlaajuisen kilpailukyvyn parantumisena.

Jotta alueet saisivat edistettyä omaa kasvuaan parhaalla mahdollisella tavalla, olisi niiden hyvä monipuolistaa teknologiaansa, tuotteitansa sekä palvelujaan oman jo olemassa olevan osaamispohjansa perusteella. Huomionarvoista on myös se, että muutkin kuin puhtaasti teknologiaan liittyvät innovaatiot pitää asettaa samalle tasolle tukija myönnettäessä. Erilainen yhteistyön lisääminen toisiinsa liittyvien samankaltaisten alojen välillä on toivottavaa, samoin myös parhaiden käytäntöjen jakaminen ja niiden jatkojalostaminen.

Monista mahdollisuuksista ja lupaavista tulevaisuuden näkymistä huolimatta, haastavinta tällä hetkellä on saada alueet ja yritykset hylkäämään vanhat totutut toimintamallit, jotka ehkä ovat pitäneet alueen hengissä, vaikka eivät olekaan synnyttäneet toivottua kestävää taloudellista kasvua. Muutosvastarinta elää, vaikka älykkään erikoistumisen tuomia hyötyjä ei varsinaisesti kukaan kiistä. Se, että uusi kasvu voi viedä jotain mikä ei ole enää elinvoimaista olisi hyväksyttävä. Erikoistumalla älykkäästi voisimme parhaiten turvata kestävän kasvun lisäksi paikkamme alueiden Euroopassa sekä nopeasti globalisoituvassa maailmassa.