Saarimainen Suomi: satamat ja merenkulku keskiössä uusissa EU:n strategioissa
Euroopan komissio julkaisi 4. maaliskuuta kaksi merenkulkua ja satamia muovaavaa strategiaa(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun): EU:n merenkulun teollisuusstrategian(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) ja satamastrategian(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun). Strategioiden tavoitteena on tehdä EU:n meriklusterista kilpailukykyinen, kestävä ja hiilineutraali sekä parantaa meriturvallisuutta ja toimitusketjujen kriisinkestävyyttä. Suomelle linjaukset ovat erittäin tärkeitä, sillä valtaosa ulkomaankaupasta käydään meriteitse.
Suomi onkin Brysselistä katsottuna kuin saari: olemme riippuvainen satamista tavaroiden viennissä ja tuonnissa. Lisäksi Suomen erityispiirteinä ovat pitkät merikuljetusmatkat ja Pohjois-Euroopan satamien talvinen jäätyminen, mitkä nostavat kustannuksia ja päästöjä. Suomen saarimaisuus onkin otettava huomioon EU:n tulevissa liikenne- ja rahoituspäätöksissä. Tämä tarkoittaa, että “rajat ylittävä liikenne” ei saa rajoittua vain maantie- tai merikuljetuksiin, vaan myös lentoliikenne ja lyhyet lauttayhteydet on huomioitava, sillä ne ovat elintärkeitä Suomen tavaroiden ja ihmisten liikkumiselle. On tärkeää tunnistaa esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentän merkitys saarimaiselle Suomelle ja ohjata satamiin verrattavaa tukea myös lentokentälle.
Uusimaa liikenteen ja logistiikan solmukohtana
EU-rahoituksen hyödyntäminen satamien ja lentoliikenneyhteyksien kehittämisessä varmistaa, että Suomi pysyy jatkossakin tiiviisti osana kansainvälistä kauppaverkostoa. Uudenmaan rooli tässä on keskeinen: se on Suomen liikenteen ja logistiikan solmukohta, jossa sijaitsevat merkittävät satamat sekä maan suurin tavara- ja henkilöliikenteen lentoasema Helsinki-Vantaa. Erityisesti Helsingin satama, yhtenä Pohjoismaiden suurimmista(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) yksikkölastisatamista, on ratkaiseva Suomen ulkomaankaupan tavaravirroille.
Merenkulun teollisuusstrategialla halutaan vahvistaa Euroopan johtoasemaa merenkulussa. Tavoitteeseen tähdätään muun muassa perustamalla EU:n merenkulun teollisuuden arvoketjujen allianssi. Lisäksi alan kaksikäyttöisyys huomioidaan vahvana sotilaallisena ulottuvuutena, mikä tulee huomioida hankehauissa. Uudenmaan satamat ja lentoasema kuljettavat suurimman osan Suomen viennistä ja tuonnista, mikä tekee niistä keskeisiä sekä huoltovarmuuden että sotilaallisen liikkuvuuden kannalta.
Satamastrategia painottaa kahta keskeistä tavoitetta: teollisuuden hiilestä irtautumista ja infrastruktuurin ja toimitusketjujen turvallisuuden suojelemista. Komissio esittää satamille yhteisiä menettelytapoja turvallisuushaasteisiin vastaamiseksi sekä uusia työkaluja kyberturvallisuuden kehittämiseen ja rikollisuuden ehkäisyyn. Teollisuuden hiilestä irtautumista edistetään mm. sähköistämällä: tästä ajankohtainen esimerkki on Helsingin Sataman ja Viking Linen yhdessä suunnittelema uusi sähköalus(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun), jonka tavoitteena on käynnistää täysin päästötön liikenne Helsingin ja Tallinnan välillä 2030-luvun alkupuolella. Konsepti on kehitetty nimenomaan Helsingin ja Tallinnan väliselle reitille. Lisäksi jäsenvaltioita ja teollisuuden toimijoita kannustetaan priorisoimaan satamien ja sisämaan liikenneyhteyksien (hinterland connections) sujuvuutta.
Miten rahoitetaan?
Molemmat strategiat hyödyntävät samoja EU:n rahoitusinstrumentteja. Näitä ovat mm. Verkkojen Eurooppa -väline (CEF), koheesiopolitiikan rahastot, InvestEU, Innovaatiorahasto, Horizon Europe, Euroopan puolustusrahasto (EDF) sekä päästökaupan (ETS) tulot. Esimerkiksi Innovaatiorahasto avaa vuonna 2027 merenkulkualalle erillisen rahoitushaun, jolla tuetaan päästövähennyksiä ja innovaatioita laivanrakennuksessa ja satamatoiminnoissa. Kuluvan vuoden CEF-haussa painopisteenä on erityisesti lauttaliikenteen ja rannikkolaivaston uudistaminen ja vähähiilistämisen edistäminen. Horizon Europe -ohjelmassa rahoitusta on varattu vesiliikenteen tutkimus- ja innovaatiohankkeisiin. Euroopan puolustusrahaston 2026 haussa puolestaan rahoitusta on varattu meripuolustuksen tutkimukseen.
Komissio julkaisi 4.3 myös teollisuuden vauhdittamissäädöksen(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) (Industrial Accelerator Act), jolla pyritään lisäämään vähähiilisten, Euroopassa valmistettujen teknologioiden ja tuotteiden kysyntää. Säädöksessä listataan EU:ssa valmistamista (”Made in EU”) ja/tai vähähiilisyyttä koskevia vaatimuksia, joita tulisi soveltaa julkisissa hankinnoissa.