EU:n esitys monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2028–2034 tuo Uudellemaalle mahdollisuuksia ja vaikuttamisen paikkoja
Euroopan komission esitys monivuotiseksi rahoituskehykseksi (MFF) saatiin viime viikolla. Luvassa on Uudellemaalle mahdollisuuksia, mutta myös vaikuttamisen paikkoja.
Komission esittää 450 miljardia euroa Euroopan kilpailukykyrahastoon. Horisontti Eurooppa -ohjelman kokoa komissio ehdottaa lähes kaksinkertaistettavaksi. Ohjelma tukee Uudenmaan painopisteitä, kuten vihreää siirtymää, digitalisaatiota, puolustusta, biotaloutta ja avaruusteknologiaa. Lisäksi itsenäisenä säilyvän Erasmus+ -ohjelman rahoitusta esitetään lisättäväksi puolella.
On tervetullutta, että innovaatiotoiminnan sekä osaamisen merkitys korostuu tulevassa budjetissa. Positiivista on myös se, että eurooppalaiseen kilpailtuun rahoitukseen satsataan entistä vahvemmin ja että pk-yritysten mahdollisuuksiin hyödyntää rahoitusta kiinnitetään enemmän huomiota. Nyt on ihan koko Suomen menestykselle tärkeää varmistaa, että Uudellemaalle keskeisiin kärkiteknologia- ja kiertotaloushankkeisiin pystytään tulouttamaan entistä paremmin EU-rahoitusta, toteaa Uudenmaan liiton maakuntajohtaja Tuija Telén.
Komissio vähentää ohjelmien ja rahastojen määrää ja koheesio- ja maataloustuki yhdistetään 27 kansalliseksi kumppanuusrahastoksi (NRPF). Tälle komissio esittää lähes 900 miljardin euron pottia. Jatkossa jokainen jäsenmaa tekisi oman ehdotuksensa komissiolle varojen kohdentamisesta omista tarpeistaan.
Tässä meillä on kansallisen yhteistyön paikka. On tärkeää, että koheesiopolitiikkaa toteutetaan kaikkialla EU:ssa, myös kehittyneillä alueilla. Alueiden ja kaupunkien tulee voida osallistua kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien valmisteluun, toimeenpanoon ja seurantaan aidossa kumppanuudessa, Telén painottaa.
Panostuksia tarvitaan tulevaisuudessa entistä vahvemmin Suomen kansainväliseen saavutettavuuteen. Komission ehdotuksessa energia- ja liikennehankkeet kattava Verkkojen Eurooppa -ohjelma (CEF) kasvaisi merkittävästi, yli 80 miljardiin euroon. Suomen ja Baltian TEN-T-verkot yhdistävä Tallinna-tunneli tulisikin saada ensi budjettikaudella CEF-ohjelman rahoituksen piiriin.
Myös turvallisuus ja puolustus on nostettu budjetissa ja sen eri osissa kautta linjan hyvin esille. Nähtäväksi kuitenkin jää, millä tavalla se Suomessa kohdentuu.
Mutta millä kaikki tämä rahoitetaan? Komissio ehdottaa menojen kasvattamista 40 prosenttia, kaikkiaan 2000 miljardiin euroon. Tässä Uudenmaan liitto jakaa Suomen hallituksen huolen budjettimaltista.
Lisätietoja:
Komission tiedote(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) 16.7.2025
Komission tiedonanto(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) monivuotisesta rahoituskehyksestä 2028–34
EU:n monivuotinen rahoituskehys 2028–2034(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun), liitteet