Euroopan komissio ehdottaa uudistuksia julkisiin hankintoihin ja innovaatioiden tukemiseen 

Euroopan komissio julkaisi viime viikolla ehdotuksensa julkisten hankintojen direktiiviuudistukseksi (Public Procurement Act) sekä Eurooppalaisen innovaatioasetukseksi (European Innovation Act) osana laajempaa kilpailukyky- ja innovaatioagendaansa. Aloitteet täydentävät toisiaan: Public Procurement Act pyrkii hyödyntämään julkisia hankintoja strategisemmin, kun taas European Innovation Act keskittyy innovaatioiden kaupallistamisen ja kasvun esteiden purkamiseen.

Public Procurement Act

Euroopan komission ehdottama Public Procurement Act(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) uudistaisi merkittävästi EU:n julkisia hankintoja koskevaa sääntelyä. Ehdotuksen tavoitteena on yksinkertaistaa hankintamenettelyjä, vähentää hallinnollista taakkaa ja vahvistaa julkisten hankintojen roolia talouskasvun, kilpailukyvyn sekä innovaatioiden tukemisessa. Samalla nykyiset hankintadirektiivit korvattaisiin yhdellä asetuksella, mikä lisäisi sääntelyn yhdenmukaisuutta koko EU:ssa.  

Helsinki EU Officen (HEO) kumppaneiden näkökulmasta erityisen kiinnostavaa on innovaatioiden vahva painotus. Asetus määrittelisi kuinka paljon julkisissa tarjouspyynnöissä ja tarjousten arvioinnissa tulee käyttää  hinnan ja kustannusten lisäksi laadun, innovatiivisuuden ja vaikuttavuuden kriteereitä (vähintään 30%) mutta antaa mahdollisuuden hyödyntää erilaisia arviointimalleja, kuten hinnan ja laadun yhdistelmiä tai laadun perusteella tehtävää arviointia kiinteällä hinnalla. 

Myönteistä on myös hankintojen digitalisaation vahvistaminen. Ehdotettu EU:n digitaalinen alusta voisi helpottaa erityisesti pk-yritysten osallistumista tarjouskilpailuihin yli jäsenvaltioiden rajojen ja tukea innovatiivisten yritysten kasvua EU:n sisämarkkinoilla.  

Kokonaisuutena Public Procurement Act pyrkii hyödyntämään EU:n merkittävää julkista ostovoimaa nykyistä strategisemmin. Toteutuessaan se voi vahvistaa innovaatioiden käyttöönottoa, lisätä eurooppalaisten yritysten mahdollisuuksia julkisilla markkinoilla ja antaa kaupungeille entistä vahvemman roolin uusien ratkaisujen mahdollistajina. 

European Innovation Act

Euroopan komission ehdotus uudeksi European Innovation Act(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) -asetukseksi on odotettu aloite, jonka päätavoite on vastata yritysten kehityksessä ns. kahden kuolemanlaakson ongelmaan julkisten hankintojen avulla. Se tähtää innovaatioiden testaamisen, kaupallistamisen ja skaalautumisen vauhdittamiseen EU:n sisämarkkinoilla. Komission tavoitteena on vauhdittaa eurooppalaista innovaatiotyötä erityisesti niillä aloilla, joissa tällä hetkellä palveluntarjoajia on ainoastaan EU:n ulkopuolisilla toimijoilla, esim. ostaa paikallisilta toimijoilta ratkaisua paikallisiin haasteisiin ja siten vauhdittaa yrityksen, esim. start-upien kehitystyötä tuotteiden markkinoille saattamisessa.  

Uudenmaan toimijoiden näkökulmasta monet keskeiset tavoitteet näkyvät ehdotuksessa jo nyt ja parhaimmassa tapauksessa innovaatioasetus vahvistaisi jo olemassa olevaa alueellista innovaatioekosysteemiä ja antaisi mahdollisuuden kehittää innovaatioita julkisten hankintojen avulla. Asetustekstiä on kuitenkin syytä vielä tarkastella käytännön tasolla, kuinka tämä esim. kaupunkien omassa päätöksenteossa ja hankintaprosesseissa tulisi muotoutumaan.  

Asetus pyrkii purkamaan innovaatioiden kasvua hidastavia rakenteellisia esteitä. Yhtenäisemmät käytännöt tutkimus- ja kehityshankinnoissa voivat helpottaa startupien ja muiden innovatiivisten yritysten laajentumista koko EU:n markkinoille. Tämä on erityisen tärkeää Helsingin-Uudenmaan kaltaisille alueille, joissa syntyy runsaasti tutkimuspohjaisia startup- ja deep tech -yrityksiä. Innovaatiohankinnat hyödyttäisivät ammattikorkeakouluja ja tutkimuslaitoksia sekä erilaisia alueellisia ja paikallisia kiihdyttämöjä jotka tekevät paljon kehitys- ja innovaatioyhteistyötä kaupunkien ja yritysten sekä kaupunkien kehitysyhtiöiden kanssa.  

Asetuksen merkittävimpänä uudistuksena pidetään sitä,että se tarjoaa tutkimus- ja kehityshankintoja koskevan EU-laajuisen kehikon. Sen tavoitteena on vähentää sääntelyn pirstaleisuutta ja auttaa innovatiivisia yrityksiä löytämään ensimmäisiä asiakkaita julkiselta sektorilta.  Euroopan kilpailukyvyn kannalta on tärkeää tunnistaa ne toimijat, jotka tarjoavat innovaatioiden testaus- ja pilotointiympäristöt. Kaupungeilla on merkittävä rooli siinä sekä uusien ratkaisujen ensimmäisinä markkinoina ja vauhdittamisessa niiden pääsyä laajempaan käyttöön.  

Myönteistä on tutkimustulosten kaupallistamisen vahva näkyminen asetuksessa. Komissio ehdottaa teollisuusoikeuksien viraston yhteyteen perustettavaa osaamiskeskusta, joka kehittäisi yhteisen immateriaalioikeuksien arviointikehyksen, digitaalisen IP-markkinapaikan sekä uusia välineitä immateriaalioikeuksien hyödyntämiseen yritysrahoituksessa. Tämä voi helpottaa erityisesti kasvuyritysten pääsyä Euroopan laajuisille sisämarkkinoille sekä rahoituksen piiriin ja vahvistaa tutkimustulosten kaupallista hyödyntämistä.   

Pettymyksenä on yleisesti pidetty sitä, että sääntelyhiekkalaatikoita eli regulatory sandbox -mekanismeja ei sisällytetty lopulliseen asetusehdotukseen. Ne siirrettiin jo valmistelun aikana erillisen aloitteen piiriin, vaikka esimerkiksi terveysalan, tekoälyn ja älyliikenteen innovaatioissa niille nähtiin merkittävää potentiaalia.   

Kokonaisuutena European Innovation Act on askel oikeaan suuntaan. Toteutuessaan se voi parhaimmillaan vahvistaa innovaatiohankintoja, tukea tutkimustulosten kaupallistamista ja auttaa yrityksiä kasvamaan. Lopullinen onnistuminen riippuu kuitenkin siitä, kuinka hyvin Euroopan vahvat alueelliset innovaatioekosysteemit saadaan mukaan toteuttamaan asetuksen tavoitteita.  

Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien yhteisen palautteen Public Procurement Actiin voit lukea täällä(siirryt toiseen palveluun) (englanniksi).

Lisätietoa asetusehdotuksista tarjoavat asiantuntijamme Hilu Kangas (European Innovation Act) ja Leila Kylliäinen (Public Procurement Act).