Helsingissä ei yhtään liikennekuolemaa vuoden aikana – tunnustuksen jakoseminaarissa keskusteltiin EU-tuen merkityksestä kaupunkikehitykseen
Helsingissä ei sattunut yhtään tieliikennekuolemaa 12 kuukauden ajanjaksolla vuosina 2024–2025. Tähän liittyen Helsinki sai 19. marraskuuta kansainvälisen testaus-, tarkastus- ja sertifiointiyritys DEKRA:n erityistunnustuksen erinomaisista tuloksistaan liikenneturvallisuuden parantamisessa. Helsinki tekee tätä työtä myös osana EU:n Vision Zero strategiaa. Tunnustuksen vastaanotti Helsingin kaupungin puolesta Helsinki EU Officen johtaja Janne Leino.
Leino toi puheenvuorossaan esiin Helsingin pitkäjänteisen ja järjestelmällisen työn EU:n Vision Zero -strategian pohjalta: ”Helsinki on toteuttanut useita Vision Zero -tavoitteeseen perustuvia toimenpiteitä poikkihallinnollisella yhteistyöllä mm. asukkaiden, alueen yritysten ja poliisin kanssa.”
Vision Zero on EU:n liikenneturvallisuusstrategia, jonka tavoitteena on saavuttaa nollaliikennekuolemat vuoteen 2050 mennessä. Strategian perusidea on, että liikennejärjestelmä suunnitellaan niin, ettei yksittäinen inhimillinen virhe johda kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen.
Helsingin tulokseen ovat vaikuttaneet erityisesti alennetut nopeusrajoitukset: yli puolella kaupungin kaduista on 30 km/h rajoitus, keskittyen asuinalueisiin ja koulujen läheisyyteen. Lisäksi katuympäristöjä on uudistettu tekemällä risteyksistä turvallisempia, mm. korottamalla suojateitä, parantamalla valaistusta ja erottelemalla liikennettä. Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä on vahvistettu, mikä vähentää autoriippuvuutta. Myös tehokkaampi liikennevalvonta, kuten lisääntyneet kamerat ja aktiivinen yhteistyö poliisin kanssa, ovat osaltaan vaikuttaneet hyvään tulokseen.
Leino korosti kiitospuheenvuorossaan myös tarvetta vahvalle EU-tason tuelle ja yhteistyölle liikenneturvallisuuden edistämisessä. Helsingin saavutus osoittaa, että johdonmukaisilla päätöksillä, kaupunkisuunnittelulla ja sitoutuneella työllä voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia – ja tarjota mallia muille Euroopan kaupungeille.
Pitäen silmällä Euroopan Unionin tulevaa rahoituskautta (2028–2034), Leino painotti EU-yhteistyön merkitystä kaupunkikehitykselle:
”Komission nykyiset ehdotukset kansallisista ja alueellisista kirjekuorista, Verkkojen Eurooppa -välineestä ja Horisontti Eurooppa-ohjelmasta eivät ota tarpeeksi huomioon kaupunkien tarpeita, jotta nämä voivat jatkaa työtään liikennekuolemien välttämiseksi”
Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat huolissaan siitä, että EU:n ehdotus kansallisista ja alueellisista kirjekuorista ei sisällä nykyisen kaltaista korvamerkintää kestävälle kaupunkikehitykselle. Ehdotuksessa Verkkojen Eurooppa (CEF) -välineestä, josta rahoitetaan EU:n liikenne- ja energiaväyliä, ei taas mainita kaupunkisolmukohtien kehittämistä, vaikka niille esitetään EU:n osalta tavoitteita mm. liikennepäästöjen- ja kuolemien vähentämiseksi. Myös Horisontti Eurooppa-ohjelmasta rahoitettavien EU-missioiden jatko on vaakalaudalla. Pääkaupunkiseudulta Helsinki ja Espoo ovat mukana EU:n ”ilmastoneutraalit ja älykkäät kaupungit” -missiossa.