EU:n kehittyneet alueet: aluekehitysvaroja suunnattava myös kasvumoottoreille

• Kategoria:Ajankohtaista
• 5.3.2026

EU:n kehittyneet alueet, jotka edustavat noin 200 miljoonaa eurooppalaista, vaativat mm. alueiden roolin vahvistamista kansallisissa ja alueellisissa kumppanuussuunnitelmissa, sekä korvamerkittyä rahoitusta tukemaan EU:n kasvumoottoreiden kokemia haasteita. Alueiden yhteinen kantapaperi luovutettiin Ala-Itävallan ja Baijerin isännöimässä tilaisuudessa komission koheesio- ja uudistusasioista vastaavasta varapuheenjohtajalle Raffaele Fittolle sekä europarlamentaarikko Siegfried Muresanille (EPP, Romania), joka johtaa parlamentin kannanmuodostusta EU:n seuraavaan rahoituskehyskehykseen kaudelle (2028–2034).

Komissio on ehdottanut jäsenmaille ja EU:n parlamentille, että lähes puolet EU:n noin €2000 miljardin budjetista vuosille 2028–2034 jaetaan kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien kautta, joihin on yhdistetty mm. maatalouden ja alue- sekä kaupunkikehitykseen tarkoitetut varat. Kehittyneet alueet näkevät varojen leikkaamisen lisäksi riskinä muun muassa sen, että varoista päätetään puhtaasti kansallisella tasolla ohi toteuttavan tason.

Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén muistutti omassa puheenvuorossaan, että kaikki mikä loistaa, ei ole tehty kullasta: ”Uusimaa on Suomen kasvumoottori. Maakuntaan keskittyy yli 50 % Suomen tutkimus- ja kehittämismenoista. Tästä huolimatta osissa Uudenmaan kunnissa, myös pääkaupunkiseudulla, työttömyys ylittää kansallisen keskiarvon. Tämän lisäksi esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokenttäekosysteemi on kärsinyt merkittävästi Venäjän hyökkäyssodan seurauksesta. Heijastevaikutukset näistä näkyvät koko maassa”.

Kehittyneillä alueilla tarkoitetaan EU:n koheesiopolitiikassa taloudellisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä alueita, joiden bruttokansantuote ylittää EU-keskiarvon. Uusimaa on Suomen ainoa suuralue, joka on luokiteltu tällaiseksi alueeksi.

Nykyisellä rahoituskaudella (2021–2027) kehittyneet alueet ovat hyötyneet mm. kaupunkikehitykseen suunnatuista koheesiovaroista. Nykykaudella Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoista vähintään 8 % tulee suunnata kaupunkikehitykseen. Suomessa tästä noin 100 miljoonaa euron potista ovat hyötyneet mm. kuutoskaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu.  

”Ei ole järkevää kehittää kilpailua kehittyneiden tai kehittyvien alueiden välille. EU:n koheesiopolitiikan tulee perustua eurooppalaisen lisäarvon luomiseen ja kilpailukyvyn kasvattamiseen kaikilla alueilla”, Telén totesi.

Tilaisuuden aikana maakuntajohtaja Telén vaihtoi ajatuksia myös Bratislavan alueen presidentin Juraj Droban kanssa. Droba toimii Euroopan alueiden komitean Verkkojen Euroopa -välineen (CEF 2028-2034) esittelijänä. Keskustelussa käsiteltiin muun muassa eurooppalaisten liikennekäytävien rahoitusmahdollisuuksia ensi budjettikaudella. Uudenmaan kannalta tärkeät Tallinna–Helsinki-Tampere sekä Tukholma–Turku–Helsinki -liikennekäytävät nostettiin CEF-hankkeiden prioriteettilistalle joulukuussa 2025.