Komissio esitteli historiallisen rahoituskehyksen vuosille 2028–2034 – tavoitteena kunnianhimoisempi ja kriisinkestävä EU
Komissio esitteli 16.7.2025 ehdotuksensa EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF) vuosille 2028–2034. Kyseessä on noin 2 bilj.€ suuruinen rahoituspotti, joka komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan vastaa Euroopan kunnianhimoa. Tuleva MFF on ”suurempi, älykkäämpi ja terävämpi”, jatulee olemaan kunnianhimoisin, mitä koskaan on ehdotettu. Esityksessä ehdotetaan panostuksia EU:n kykyyn reagoida ja vahvistaa riippumattomuutta. Von der Leyen korosti, että tulevassa rahoituskehyksessä tulee olemaan tärkeää, että jäsenvaltioiden jäsenmaksut pysyvät ennallaan ja budjetin kasvattamista pyritään lisäämällä muutoksia EU:n omiin varoihin.
Tuleva MFF koostuu viidestä osa-alueesta:
1. Investoinnit ihmisiin, jäsenvaltioihin ja alueisiin
Kansalliset ja alueelliset kumppanuussuunnitelmien (NRPF) arvo tulisi olemaan n. 865 mrd€. Tähän tulee sisältymään myös koheesio ja maatalous. Maanviljelijöiden ja kalastajien tulotukeen esitetään yli 300 mrd€, mikä sisältää kaksinkertaistetun maatalousreservin viljelijöiden toimeentulon suojaamiseksi. Koheesiorahoituksessa turvataan rahoitus vähemmän kehittyneille alueille, joihin kohdistuu vähintään 218 miljardin euron investointi. Kumppanuussuunnitelmat tarjoavat myös rahoitusta sosiaalipolitiikkaan, jolle asetetaan ensimmäistä kertaa sosiaalimenojen tavoite: 14 %. Lisäksi komissio haluaa kolminkertaistaa investoinnit maahanmuuttoon ja rajaturvallisuuteen, sekä solidaarisuusrahastoon, jotta EU pystyy toiminaan nopeasti ja tehokkaasti katastrofi- ja kriisitilanteissa. Uutena esitetään EU:n tukimekanismia Catalyst Europe, jossa jäsenvaltioilla on mahdollisuus investoida enemmän EU:n tavoitteisiin jopa 150 mrd€ EU:n takaamilla lainoilla.
Erasmus+-ohjelman rahoitusta esitetään lisättäväksi 50 %. Lisäksi Komissio tukee MFF-esityksessään kansalaisyhteiskuntaa eri ohjelmilla. Esimerkiksi kansalliset ja alueelliset kumppanuudet sekä kilpailukykyrahasto tukevat LIFE-toimia (ympäristön, biodiversiteetin ja kiertotalouden hyväksi). Uusi AGORA-EU -ohjelma rakentuu Luova Eurooppa- ja CERV-ohjelmien pohjalle. Sen tarkoitus on tukea medialäpinäkyvyyttä, arvoja, kansalaisoikeuksia, demokratiaa ja monimuotoisuutta.
2. Euroopan kilpailukyvyn vahvistaminen
Uuden Euroopan kilpailukykyrahaston suuruus olisi lähes 410 mrd€. Horisontti Eurooppa -ohjelman budjetti esitetään kaksinkertaistaitettavaksi. Lisäksi komissio viisinkertaistaa digitaalisiin investointeihin suunnatun rahoituksen, jotta EU kykenee rakentamaan turvallisen ja innovatiivisen digitaaliekosysteemin. Tämän rinnalla panostetaan voimakkaasti puhtaaseen teknologiaan, biotalouteen ja hiilestä irtautumiseen, joiden rahoitusta komissio esittää lisättävän kuusinkertaisesti EU:n budjetista. Lisäksi ehdotettu MFF:n ilmastomenotavoite on 35 %, joka palvelee EU:n kuutta ympäristötavoitetta, ja johon varattaisiin noin 700 mrd€. Kilpailukykyrahasto on von der Leyenin mukaan osa eurooppalaisen suvereniteetin ohjelmaa, joka mahdollistaa toimitusketjujen turvaamisen, innovaation skaalaamisen ja puhtaan, älykkään teknologian maailmanlaajuisen kilpailun johtamisen.
3. Unionin rakentaminen, joka suojelee
Komissio esittää 131 miljardin euron rahoitusta puolustus- ja avaruusikkunaan osana kilpailukykyrahastoa, mikä olisi viisinkertainen summa nykyiseen verrattuna. Samalla komissio haluaa vahvistaa EU:n teollista perustaa ja kyvykkyyksiä. Connecting Europe Facility-ohjelma CEF:n rahoitusta esitetään tuplattavaksi. Lisäksi komissio esittää sotilaallisen liikkuvuuden rahoituksen osuutta kymmenkertaiseksi – jotta asevoimat pystyvät liikkumaan yhdessä nopeammin ja paremmin – ja energiainfrastruktuuriin kohdistuvan rahoituksen viisinkertaistamista. Tämä vahvistaisi energian omavaraisuutta ja nopeuttaa vihreää siirtymää. Lisäksi komissio haluaa kasvattaa merkittävästi investointeja kyberturvallisuuteen ja kaksikäyttöinfrastruktuuriin.
4. Vahvempi Eurooppa maailmassa
Komissio esittää 75% lisäystä eli 200 miljardin euron rahoitusta Global Europe -instrumentille. Kyse on hankerahasta, humanitaarisesta avusta, strategisista kumppanuuksista ja laajentumisen tukemisesta. Komissio haluaa avata koko Global Europen työkalupakin myös ehdokasmaille. Samalla se ehdottaa, että EU ei anna pelkästään teknistä tukea, vaan myös tukea ehdokasmaiden uudistuksiin ja investointeihin, EU:n resursseilla vahvistettuna. Ukrainalle varataan 100 miljardia euroa Globaali Eurooppa-järjestelyn maantieteellisen osion puitteissa. Tällä tuetaan Ukrainan toipumista, resilienssiä ja Ukrainan EU-jäsenyyden polkua. Tukeen sisältyy lainoja, jotka rahoitetaan EU:n talousarvion liikkumavaralla taatulla EU:n yhteisellä lainanotolla. Mahdollisissa jäsenmaiden liittymistilanteissa MFF:n tarkistuslauseke tulee olemaan olemassa ja taloudelliset vaikutukset EU:n budjettiin neuvotellaan liittymissopimuksessa. Mahdollisen jäsenmaan liittymisen myötä MFF:tä tarkistetaan.
5. Kriisinkestävä ja ketterä budjetti
Komissio haluaa luoda erillisen kriisimekanismin, jonka vaikutusvoima on lähes 400 miljardia euroa, jotta EU pystyy toimimaan kriisitilanteessa nopeasti ja tehokkaasti. Kriisimekanismin EU rahoittaisi avustuksilla tai jopa yhteisesti otettavalla lainalla. Lopuksi komissio esittää EU:n uusia tulonlähteitä ja omia varoja. Tarvetta on, koska EU:n on tehtävä suunnitelma koronaelvytyspaketin takaisinmaksulle vuodesta 2028 alkaen. Lisäksi komission mukaan uusilla omilla varoilla pystytään varmistamaan EU:n prioriteettien toteutuminen samalla pitäen kansalliset jäsenmaksuosuudet vakaina. Näillä uusilla omilla varoilla komissio pyrkii vähentämään kansallisten budjettien taakkaa ja yhdistämään kunnianhimon vastuullisuuteen. Uusia varoja tulevat olemaan muun muassa mahdollinen yhteisvelkainstrumentti (kriisimekanismi), päästökauppajärjestelmään perustuvat omat varat (30 % tuloista), hiilirajamekanismiin perustuvat omat varat, keräämättä jääneen sähkö- ja elektroniikkalaiteromun määrään perustuvat maksut, Corporate Resource for Europe (CORE)-järjestelyn tuomat varat sekä tupakkatuotteiden valmisteveroon perustuvat omat varat.
EU:n uusi talousarvio on politiikkaan perustuva talousarvio. EU:n seuraavan sukupolven rahoitusohjelmien on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus, jolla eurooppalainen yhteistyö nostetaan uudelle tasolle sellaisilla painopistealueilla kuin kilpailukyky, turvallisuus, vähähiilistäminen, kestävä kehitys ja taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus.
Yksinkertaisempi rakenne
Komissio tavoittelee esityksellään rakenteiden yksinkertaistamista, tulosperusteisuutta ja EU-ohjelmien vähentämistä nykyisestä 52:sta kuuteentoista. EU:n vuosibudjetin kokoa ehdotetaan kasvatettavaksi nykyisestä 1,2 biljoonasta eurosta 1,98 biljoonaan,ja jäsenmaksuosuuksien nostoa 1,26 %:iin BKT:stä (kun takaisinmaksettavat lainat lasketaan mukaan).
Tulevan MFF:n esitetään muodostuvan neljästä otsikosta:
- Euroopan taloudellisen, alueellisen, sosiaalisen, maaseudun ja merialueiden kestävää vaurautta ja turvallisuutta koskeva kokonaisuus (1.062 mrd€), sisältäen kansalliset ja alueelliset kumppanuussuunnitelmat, joilla mahdollistetaan investoinnit ihmisiin, jäsenvaltioihin ja alueisiin (EAKR, ESR, CAP, Interreg, paikalliset maaseutu- ja kaupunkialoitteet kuten Leader ym). Myös Covid-lainan takaisinmaksu on budjetoitu tähän.
- Kilpailukyky-, vauraus ja turvallisuus -kokonaisuus (590 mrd€), ml. EU:n kilpailukykyrahasto ml Horisontti EU, Green Defence, CEF, Erasmus, EUagora jne.
- Global Europe (215 Mrd€), jolla vahvistetaan Euroopan asemaa ja yhteyksiä kolmansiin maihin.
- EU:n omat hallintokulut (118 mrd€)
Budjetin ulkopuolelle jäävät mm. Tuki Ukrainalle (100 Mrd€), erillinen kriisimekanismi, jolla EU pystyy toimimaan kriisitilanteessa nopeasti ja tehokkaasti (400 mrd€).
Uuden tulonlähteet
Komissiolla on kipeästi tarvetta EU:n uusille tulonlähteille ja omille varoille EU:n budjettiin. Tarvetta on komission mukaan, koska EU:n on tehtävä suunnitelma koronaelvytyspaketin takaisinmaksulle vuodesta 2028 alkaen. Lisäksi komission mukaan uusilla omilla varoilla pystytään varmistamaan EU:n prioriteettien toteutuminen samalla pitäen kansalliset jäsenmaksuosuudet vakaina. Näillä uusilla omilla varoilla komissio pyrkii vähentämään kansallisten budjettien taakkaa ja yhdistämään EU:n kunnianhimon vastuullisuuteen.
Tällä hetkellä EU:n budjetti karttuu lähinnä jäsenmaksuista, arvonlisäveroon perustuvista varoista sekä tullimaksuista. Sen lisäksi, että komissio pyrkii tarkistamaan nykyisiä tulolähteitä lähes 15 biljoonalla eurolla (mm. muovipakkausten kierrätys, tullimaksut), se ehdottaa nyt viittä omien varojen lisälähdettä(siirryt toiseen palveluun), joilla se pyrkii kasvattamaan tulojaan vuositasolla lähes 60 mrd.€:
- EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS 1) tuotoista ohjataan jäsenmaiden sijaan 30 % EU:n talousarvioon
- Hiilirajamekanismiin (CBAM) tuotoista ohjattaisiin 75 % EU:n talousarvioon
- Kokonaan uutena vero sähkö- ja elektroniikkaromulle (e-jäte)
- Kokonaan uutena tupakkavero (TEDOR)
- Kokonaan uutena vero EU-alueella pysyvästi toimiville yrityksille, joiden vuotuinen liikevaihto ylittää 100 milj€ (CORE)
Sen sijaan mm. digiyhtiöitä koskeva vero, joka koskisi Applen ja Googlen kaltaisia yhdysvaltalaisia suuryrityksiä sekä pitkään esillä ollut lentovero eivät näy nyt ehdotuksessa.
Lisäksi komissio ehdottaa itselleen valtuuksia ottaa lainaa rahoitusmarkkinoilta. Kumppanuusohjelmiin sisältyvän ja ko luvussa avattavan Catalyst Europen lisäksi komissio esittää myös väliaikaista kriisimekanismia, joka mahdollistaisi EU:n tukemien lainojen myöntämisen jäsenvaltioille vain vakavassa kriisitilanteessa, esimerkiksi jos Unioniin kohdistuu suuri häiriö tai uhka. Lainojen rahoittamiseksi komissio voisi neuvoston luvalla ottaa varoja pääomamarkkinoilta. Lisäksi käyttöön otetaan uusi poliittinen ohjausmekanismi, jonka avulla EU:n toimielimet – komissio, neuvosto ja Euroopan parlamentti – voivat yhdessä päättää, mihin joustavat varat suunnataan. Tämä varmistaa, että rahoitus kohdistuu unionin tärkeimpiin painopisteisiin.
Huomioita
MFF:n koko, lainanotto ja EU:n omien varojen kerääminen uusista lähteistä ovat neuvotteluissa kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu. Suomi on linjannut, että EU-budjetin taso tulisi säilyttää kohtuullisena välttäen Suomen nettomaksuosuuden kasvua, eikä lainamarkkinoille tulisi enää uudelleen mennä. Samaa mieltä budjettikurista ovat mm. Ruotsi, Itävalta, Saksa ja Alankomaat. Vastaavasti budjetin kasvattamista ovat kannattaneet ennen kaikkea nettosaajamaat Välimereltä ja Itä-Euroopasta, nyttemmin myös pj-maa Tanska.