Malta nousee EU:n neuvoston johtoon 1.1.2017. Ensikertalaisen puolivuotiskaudesta ei ennusteta helppoa keskeisten isojen haasteiden kuten Brexitin, muuttoliikkeen, taloudellisen ja sosiaalisen turvattomuuden, terrorismin sekä koko EU:n legitimiteettivajeen takia. Kansalaisten ja koko Euroopan unionin osalta Maltan haasteena on ennen kaikkea poliittinen sirpaloituminen ja kahtiajakautuminen, joka asettaa unionia uuden eteen ja vaikeuttaa jo ennestään hidasta päätöksentekoprosessia.
European Policy Centerin tapahtumassa puheenjohtajuuskauttansa esitelleen Maltan tavoitteena on pysyä realistisessa ja pragmaattisessa ohjelmassa. Maltan kauden kuusi pääprioriteettia ovat siirtolaisuus, yhteiset sisämarkkinat, turvallisuus, sosiaalisen osallisuuden edistäminen (vähemmistöjen asema, naisten oikeudet työmarkkinoilla), Euroopan naapuruuspolitiikka ja meriasiat, joiden osalta Malta keskittyy etenkin kilpailukyvyn ja kasvun sekä tutkimuksen ja innovaatioiden edistämiseen. Brexitin kohdalla maltalaiset odottavat Isolta-Britannialta näillä näkymin maaliskuussa 2017 erokirjettä, jonka myötä eroprosessi voi virallisesti käynnistyä.