Metropolia Brysselissä: soveltavan tutkimuksen rooli on keskeinen EU:n kilpailukyvylle

• Kategoria:Ajankohtaista
• 3.3.2026

Euroopan unioni valmistelee parhaillaan vuosien 2028–2034 monivuotista rahoituskehystä (MFF), jonka painopisteet määrittävät EU:n tulevia rahoitusmahdollisuuksia tutkimus- ja innovaatiotoiminnan sekä koulutustoiminnan kehittämiselle. Ratkaisut vaikuttavat Euroopan kilpailukykyyn ja osaamiseen sekä suoraan myös suomalaisiin korkeakouluihin.

Metropolia Ammattikorkeakoulu toteutti 3.–5.3.2026 vaikuttamismatkan Brysseliin yhdessä eurooppalaisen yliopistoallianssi U!REKA:n, ARENE:n ja Helsinki EU Officen kanssa. Tavoitteena oli tuoda esiin ammattikorkeakoulujen ja eurooppalaisten yliopistoallianssien näkemyksiä EU:n tulevan rahoituskehyksen sekä keskeisten rahoitusinstrumenttien kuten tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan FP10:n, Euroopan kilpailukykyrahaston (ECF), kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien (NRPP), koheesiopolitiikan ja Erasmus+-ohjelman valmisteluun.

Delegaatio keskusteli Brysselissä tutkimuksesta ja innovoinnista vastaavan komissaarin Ekaterina Zaharievan ja sosiaalisista oikeuksista ja osaamisesta vastaavan komissaarin Roxana Mînzatun kabinettien sekä DG alueiden ja kaupunkien, tutkimuksen sekä opetuksen pääosastojen johdon kanssa. Keskustelu koski erityisesti siitä, miten ammattikorkeakouluissa ja eurooppalaisissa yliopistoalliansseissa tehtävä työ nopeuttaa innovaatiopolkua ja lisää systeemistä ajattelua myös oppilaiden keskuudessa. Näin ollen juuri sen kaltaisten ekosysteemien tukeminen seuraavalla rahoitusohjelmakaudella vauhdittaisi innovaatio – ja investointipolkua huomattavasti, olipa kyseessä sitten kaupallistettava tuote tai globaali yhteiskunnallinen haaste, johon etsitään ratkaisua. Komissio on jo pitkään etsinyt ratkaisua esim. pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksiin päästä toisaalta EU:n sisämarkkinoille ja toisaalta osaksi innovaatio- ja tutkimusrahoitusta. Ammattikorkeakoulut ja yliopistoallianssit tekevät jo tätä työtä, vieläpä yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa.   

Komissio ehdotti heinäkuussa 2025 tutkimuksen ja innovaation rahoituksen kasvattamista 73 prosentilla noin 175 miljardiin euroon. Käsittely etenee parhaillaan Euroopan parlamentissa, jossa kuulemiset jatkuvat. Parlamentin ensimmäistä luonnosesitystä FP10:stä ja Euroopan kilpailukykyrahastosta odotetaan kuluvan kevään aikana. Tavoitteena on, että parlamentti äänestää kannastaan vuoden 2026 loppuun mennessä, minkä jälkeen siirrytään toimielinten välisiin kolmikantaneuvotteluihin komission ja neuvoston kanssa.

Tapaamisissa korostui sama viesti: rahoitusvälineiden tulee muodostaa johdonmukainen ja toisiaan vahvistava kokonaisuus. FP10:n, koheesiopolitiikan ja Erasmus+-ohjelman on tuettava yhteisiä tavoitteita ilman päällekkäisyyttä tai sirpaloitumista. Esimerkiksi Erasmus+ -ohjelman budjettia on esitetty kaksinkertaistettavaksi noin 41 miljardiin euroon, mutta samalla on herännyt tarve selkeyttää eri rahoitusinstrumenttien välisiä suhteita, kuten sitä, mitkä rahastot olisivat yliopistoallianssien hyödynnettävissä. Yliopistoallianssien tutkimustoimintaan ei ole vielä esitetty selkeää rahoitusmallia ja Metropolia tulee sitä näin ollen vielä esittämään.

Keskustelu rahoitusinstrumenttien yhteensovittamisesta kytkeytyy tiiviisti myös koheesiorahoituksen rooliin. Jopa puolet Suomen ammattikorkeakoulujen TKI-rahoituksesta kanavoitui vuonna 2023 ja kolmannes vuonna 2024 rakennerahastojen kautta, joten rahoituksen jatkuvuus on välttämätöntä ammattikorkeakoulujen vaikuttavan tutkimustoiminnan turvaamiseksi. Lisäksi rahoituksen tulisi kattaa myös kehittyneet alueet, kuten Uusimaa, jonka merkitys innovoinnissa on kansallisella tasolla merkittävä.