Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueen rajat ylittävät yhteydet ovat koko Euroopan etu
Pohjois-Euroopan liikenneyhteyksien tulevaisuus ja niiden merkitys Euroopan kilpailukyvylle, turvallisuudelle ja huoltovarmuudelle nousivat keskusteluun Brysselissä 28. syyskuuta Helsinki EU Officella järjestetyssä tilaisuudessa. Kasvukolmion, eli Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maakuntien lisäksi Helsingin, Tampereen, Turun, Tallinnan ja Tukholman kaupunkien sekä Scandria Alliancen yhteinen tapahtuma kokosi Helsinki EU Officen tiloihin päättäjiä, alueiden ja kaupunkien edustajia ja EU-vaikuttajia eri puolilta Eurooppaa. Tilaisuuteen avasivat maakuntajohtaja Tuija Telén sekä Helsingin kaupungin apulaispormestari Johanna Laisaari. Tapahtuma keräsi lähes sata osallistujaa ja tarjosi vahvan foorumin pohjoisen Euroopan alueiden, kaupunkien ja EU-toimijoiden väliselle keskustelulle sekä uusien yhteistyömahdollisuuksien rakentamiselle.
Maakuntajohjata Telénin ja apulaispormestari Laisaaren puheenvuoroissa korostuivat erityisesti Rail Baltican merkitys osana Euroopan pohjois-eteläsuuntaista liikenneverkkoa sekä Helsingin ja Tallinnan välisen tunneliyhteyden määrätietoinen kehittäminen. Rail Baltican nähdään olevan paljon enemmän kuin Baltian maiden infrastruktuuriprojekti, sen vaikutukset ulottuvat esimerkiksi Helsingin kautta koko Suomeen ja edelleen arktiselle alueelle. Suomenlahden alittava yhteys Suomen ja Baltian välillä taas vahvistavaa Suomen yhteyttä EU:n sisämarkkinoihin, Itämeren alueen liikkuvuutta, tehostavaa logistiikkaa ja tukee Euroopan strategista omavaraisuutta muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Yhteyksien kehittämisessä tarvitaan pitkäjänteistä eri maiden välistä ja jaettua yhteistä visiota, joka ulottuu kansallisia rajoja pidemmälle.
Kolmantena teemana esiin nousi länsi-itä-suuntainen yhteistyö Itämeren alueella. Helsinki-Turku-Tukholma-yhteys ja sen rooli osana Pohjoismaiden ja Itämeren alueen liikenneverkkoa nähdään yhä tärkeämpänä sekä taloudellisen kilpailukyvyn että turvallisuuden näkökulmasta. Pohjois-Euroopan kasvavassa strategisessa merkityksessä keskeistä on, että alueiden välisiä yhteyksiä tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena eikä erillisinä kansallisina hankkeina.
Euroopan parlamentin- ja komission edustajien puheenvuoroissa europarlamentaarikko Jüri Ratas sekä Euroopan komission varapuheenjohtaja Raffaele Fitton kabinetin erityisasiantuntija Gabriele Giudice korostivat rajat ylittävän infrastruktuuriyhteistyön merkitystä Euroopan kilpailukyvylle, talouskasvulle ja turvallisuudelle, jota myös sekä Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Jyri Arponen painotti loppupuheenvuorossaan.
EU:n vuosien 2028–2034 rahoituskausi tuo mukanaan uuden Verkkojen Eurooppa -ohjelman, jonka budjettiin odotetaan huomattavaa nostoa noin 51,5 miljardin euron tasolle, josta ainakin 17,5 miljardia on varattu sotilaallisen liikkuvuuden kehittämiseen. Jäsenmaiden neuvosto lisäsi osittaiskannassaan asetuksen tärkeiden eurooppalaisten liikenneväylien luetteloon Varsova-Tallinna-Helsinki-Tampere-välin sekä Tukholma-Turku-Helsinki-välin. Suomen yhteyksistä listalla on myös Uumaja-Oulu-väli. Suomen kasvukolmio peräänkuuluttaa yhteisen pitkän aikavälin vision luomista Pohjois-Euroopan liikenneyhteyksien kehittämiselle.
Lue lisää tapahtumasta Kasvukolmion yhteisestä tiedotteesta.