Saarivaltio vai solmukohta? EU-rahoitusta luvassa rajat ylittäville yhteyksille

• Kategoria:Ajankohtaista
• 12.12.2025

Komissio aikoo tuplata liikennerahoituksen Verkkojen Eurooppa (CEF) -välineen kautta tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä (MFF) 2028–2034 yhteensä 81 miljardiin euroon. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia rajat ylittäville liikennehankkeille. CEF-rahoituksella on tarkoitus rahoittaa muun muassa vuoden 2024 alussa voimaan astuneen ja Euroopan liikenneverkkoa uudistavan TEN-T-asetuksen toimeenpanoa. TEN-T liikenneverkko yhdistää tärkeimmät tiet, radat, satamat ja lentokentät. Kartat(siirryt toiseen palveluun) Traficomin sivuilla näyttävät verkoston osan Suomessa.

Suomi vauhdittaa rajat ylittäviä liikennehankkeita

Kesällä 2025 julkaistussa CEF-asetusehdotuksessa Suomesta prioriteettilistalle nousi vain yksi hanke (Uumaja–Luulaja–Oulu). Pitkän vaikuttamistyön jälkeen ministerineuvosto lisäsi 15.12(siirryt toiseen palveluun) listalle Suomelle keskeisiä hankkeita, kuten Rail Baltican jatkon Tallinnasta Helsingin kautta Tampereelle sekä liikennekäytävän Tukholmasta Turun kautta Helsinkiin. Nämä hankkeet hyödyttävät Eurooppaa kasvun moottoreina ja sotilaallisen liikkuvuuden mahdollistajina.

Olemme yhdessä tehneet usean vuoden ajan määrätietoista vaikuttamistyötä asian eteen. Seuraavaksi meidän pitää varmistaa, että Lentorata, Länsirata ja Tallinnan yhteys ovat valmiita tulevia hakemuksia varten, kommentoi Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén.

Helsinki EU Office ja Elinkeinoelämän Keskusliitto järjestivät teemaan liittyen tilaisuuden “Safe and Connected: Linking the FinEst Region to Europe” Brysselissä 11.12., jossa keskityttiin Itämeren alueen liikenneyhteyksiin. Keskustelussa korostui rajat ylittävien hankkeiden, infrastruktuurin kaksoiskäyttöisyyden (siviili- ja sotilastarpeet) sekä EU-rahoituksen strateginen merkitys.

Tilaisuudessa Euroopan komission Puolustus- ja avaruusteollisuuden pääosasto DG DEFISin apulaispääjohtaja Herald Ruijters korosti erityisesti Rail Baltican merkitystä ja totesi, että hankeen jatko Suomeen on prioriteetti. Viron entinen pääministeri ja europarlamentaarikko Jüri Ratas puolestaan painotti kriisinkestävyyden ja strategisen omavaraisuuden merkitystä. Hyvät yhteydet Suomen ja Baltian maiden välillä lisäävät Euroopan kokonaisturvallisuutta. “Jos itämeren alueen maat eivät aja omia strategisia etujaan EU:ssa, emme voi olettaa, että muut maat tekisivät sen puolestamme”, totesi Ratas.  

Myös Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen nosti esiin Tallinnan tunnelin tärkeyden ja Helsinki-Vantaan lentokentän roolin osana laajempaa yhteysverkkoa. Timonen totesi, että Suomen ja Viron yhdistävä Eurooppa-tunneli tulee rakentaa heti, kun siihen on mahdollisuus.

Uusimaa eurooppalaisena solmukohtana

Uudenmaan vahva asema Euroopan innovaatioalueena ja liikenneverkon solmukohtana tekee siitä koko Suomen ja EU:n kannalta strategisen. Kuten Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén 11.12 tilaisuudessa totesi, “Uusimaa on yksi Euroopan innovatiivisimpia alueita ja Suomen veturi. Olemme EU:n liikenneverkon kriittinen kohtaamispiste, jonka vahvistaminen palvelee koko unionia.”

Suomen näkökulmasta erityisen tärkeää on, että keskeisiä väyliä ja ratahankkeita kuten valtatie 25 ja 15, Lentorata ja Länsirata, on saatu nostettua TEN-T-liikenneverkkoon. Tämä korostaa Uudenmaan roolia, sillä alueelle sijoittuu Suomen ainoa kolmen TEN-T-käytävän risteys, johon kuuluvat Helsingin satama, Helsinki–Vantaan lentoasema ja Helsingin seudun kaupunkisolmukohta. Näitä yhteyksiä sekä Uudenmaan liitto, että kuutoskaupungit, joihin lukeutuu Helsinki, Espoo ja Vantaa, ovat painottaneet myös Euroopan komission järjestämässä CEF-kuulemisessa. Helsingin kaupunkisolmukohdan merkitystä niin Baltian kuin Ruotsinkin suuntaan painotti myös pormestari Daniel Sazonov Helsingin Sanomissa 10.12(siirryt toiseen palveluun).

EU:n tavoite liittää suuret lentokentät kaukojunaverkkoon vuoteen 2040 mennessä nostaa myös Lentoradan Uudenmaan keskeiseksi hankkeeksi. Lentorata(siirryt toiseen palveluun) yhdistäisi pääradan Keravan kohdalla Helsinki-Vantaan lentokenttään ja edelleen Pasilaan.