Alueiden komitea (AK) piti järjestyksessään sadannen täysistunnon 11.-12.4.2013 Euroopan parlamentin istuntosalissa Brysselissä. Täysistunnossa käsiteltiin muun muassa EU:n talouslinjauksia parlamentin puhemiehen Martin Schulzin puheenvuoron johdolla. AK:n suomalaisten jäsenten esittäminä hyväksyttiin Markku Markkulan lausunto AK:n linjauksista kansainvälisen tutkimus- ja innovaatioyhteistyön vahvistamiseksi sekä Ossi Martikaisen lausunto vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta. Suomalaisten roolin vahvistumista ilmensi myös Pauliina Haijasen valinta AK:n Itämeriryhmän puheenjohtajaksi.

Alueiden komitean toimintaa päästään seuraamaan ensi viikolla myös Espoossa 25.–26.4.2013 järjestettävän Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja tutkimusasioiden valiokunnan kokouksen ansiosta. Kongressikeskus Dipolissa pidettävän kokouksen yhteydessä järjestetään myös kansainvälinen konferenssi, jonka aiheena on Eurooppa 2020-strategian älykkäät alueet -aloitteen edelläkävijyys.

Älykäs erikoistuminen olennaista tutkimus- ja innovaatioympäristöjen kehittämisessä

Täysistunnossa yksimielisesti hyväksytyssä, Markku Markkulan esittelemässä lausunnossa pureuduttiin kansainvälisen tutkimus- ja innovaatioympäristöjen vahvistamiseen. Lausunnon pääkohtia olivat innovatiivisten tutkimusympäristöjen lujittamisen lisäksi tarve erikoistumiselle myös maailmanlaajuisten arvoverkostojen osalta sekä eurooppalaisten verkostojen ja kumppanuuksien merkitys kriittisen keskustelun areenoina.

“Komission on investoitava etenkin suuriin edelläkävijähankkeisiin, jotka toimivat perustana ja katalyyttina kansallisille ja alueellisille tutkimus- ja innovaatiotoiminnoille. EU:lla on valtavasti tutkimusohjelmia ja kumppanuusverkostoja sekä moninaisia siemenhankkeita, joita me suomalaiset emme osaa käyttää oman toimintamme tukena ja rahoituksena. Jätämme vuosittain käyttämättä kymmeniä miljoonia euroja, kun suomalaiset yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset ja julkishallinnon monet toimijat eivät kohdenna toimintaansa näiden rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseen”, korostaa Markku Markkula.

Eurooppalaisen teollisuuden kehittämiseen kaivataan ripeitä muutoksia

AK:n täysistunnossa käsiteltiin myös eurooppalaisen teollisuuden tilaa kuntien ja alueiden näkökulmasta katsottuna. Euroopan unioni rakennettiin aikoinaan Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ympärille, ja teollisuudella on yhä vahva heijastusvaikutus koko talouteen erityisesti työllisyyden kannalta.  AK:n mielestä teollisuuden kohtaamat ongelmat liittyvät rakenteellisiin syihin, joiden vuoksi on nopeutettava tarvittavia muutoksia teollisuuspolitiikassa.

Viime aikoina Euroopan teollisuuden tilanteesta on tullut vakava, sillä tuotantokapasiteetti on heikentynyt ja unionin sisäiset erot ovat kasvaneet.”Tarvitaan kipeästi muutoksia teollisuuden inhimilliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen toimintaan sekä alueellistettua älykkään erikoistumisen strategiaa”, komitean jäsen Anne Karjalainen korostaa.

Taidot ovat uuden vuosisadan valuuttaa

Täysistunnossa esiteltiin myös lausunto koulutuksen uudelleenajattelusta. Lausunnossa korostettiin kansakunnan vaurauden suhdetta sen nuorison koulutustasoon, minkä vuoksi on huolestuttavaa, että monet valtiot ovat pienentäneet koulutukseen varattua budjettia. Alueiden komitean mielestä koulutuksen alalla pitäisi painopistettä siirtää enemmän oppimistuloksien, eli tietojen ja taitojen omaksumisen kehittämiseen.

AK:n jäsen Sirpa Hertell painottaa, että yhteiskunnalliset muutokset ja haasteet olisi otettava paremmin huomioon koulutuksen kehittämisessä. “Me suomalaiset tiedämme, että olemme koulutuksen huippumaa ja tässäkin lausunnossa korostetaan, että parhaat koulutusjärjestelmät ovat sellaisia, joissa koulutuksen laatu ja tasa-arvo kohtaavat. Olemme varmasti yksimielisiä siitä, että ilmastonmuutos, vanheneminen ja maahanmuutto vaativat meiltä uusia kansalaistaitoja, jotka usein kuitenkin opetuksessa unohdetaan. On siis luotava edellytykset jatkuvalle oppimisille ja luovalle ajattelulle.”

Lisätietoja

Alueiden komitean jäsenet:

Anne Karjalainen  (+358 50 5390744)

Sirpa Hertell (+358 50 5666818)

Markku Markkula (+358 50 4642455)