Kysy tutkijalta -tilaisuus herätti keskustelua kyberturvallisuuden kvanttiteknologiaratkaisuista

Aalto-yliopiston alustastrategioihin, lohkoketjuihin ja avoimen lähdekoodin lisensointiin erikoistunut tutkijatohtori Kimmo Karhu osallistui asiantuntijana tiistaina 24.4.2018 Helsinki EU Officen järjestämään digitalisaatiokehityksen keskustelutilaisuuteen.

Tilaisuus oli osa Helsinki EU Officen ylläpitäjän Aalto-yliopiston Kysy tutkijalta -skypekeskustelusarjaa, jonka tavoitteena on tuoda tutkimus ja sen tulokset yhä paremmin saavutettavaksi. Keskustelusarja on osa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa ja Aalto-yliopiston vetämää Teollisuuden digitaalinen murros -konsortiota. Sarjassa on mukana 15 eri alojen tutkijaa Aalto-yliopistosta, VTT:ltä, Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja Turun yliopistosta. Kukin tutkija on varattavissa tunnin ajaksi skype-tapaamiseen keskustelemaan päivänpolttavista tai mieltä kutkuttavista teemoista.

Helsinki EU Officen tilaisuudessa keskustelu keskittyi pääasiassa alustoihin ja niiden kehittämiseen etenkin kaupunkien näkökulmasta, kvantti- ja lohkoketjuteknologioiden kehitykseen ja digitaalisen kehitykseen tulevaisuusskenaarioihin.

Karhu korosti alustojen olevan tärkeitä ja keskeisiä työkaluja tulevaisuuden kaupunkien ja palveluiden kehittämisessä. Olennaista on pitää mielessä alustojen perusajatus: ne ovat parhaimmillaan poistaessaan ylimääräistä kitkaa tai toimintaa hidastavia välikäsiä eri toimijoiden väliltä. Alustakehityksen alkuvaiheessa onkin tärkeää tunnistaa mistä kitka tulee. Alustoille on erityistä ja ominaista myös itse itseään ruokkiva kierre: sisällön kasvaessa käyttäjät lisääntyvät, mikä tuottaa edelleen lisää sisällöntuotantoa.

Tilaisuudessa sukellettiin myös melko syvälle kvanttiteknologian perusteisiin. Huojentavana tietona kuultiin, että kvanttisalauksen teknologinen kehitys pystyy oletettavasti suojaamaan meitä tulevaisuudessa erilaisilta kyberhyökkäyksiltä. Kehityksen tämänhetkisiä suurimpia haasteita ovat teknologian edellyttämät hyvin alhaiset lämpötilat sekä virhealttius. Tällä hetkellä tehokkain sovellus on Googlen kehittämä kvanttitietokone, jossa on 72 kubittia.

Lohkoketjuteknologioiden luotettavan ja demokraattisen varmennuksen takaaminen herätti mielenkiintoa osallistujissa. Karhu totesi varmennuskaappausten ja osin myös korkeaan energian kulutukseen liittyvien haasteiden olevan voitettavissa ohjaamalla varmennus sellaiseen luottamusinstrumenttiin, jota ei voida helposti kaapata, kuten toimijoiden itse tuottamaan tietoon tai olemukseen.

-Jaana Kokkonen, EU-erityisasiantuntija

Smart Health -konferenssissa Brysselissä 15.11. keskusteltiin terveysalan sähköisistä innovaatioista

Forum Europe järjesti Brysselissä 15. marraskuuta Smart Health – Digital Innovation Driving Smarter Health in Europe -konferenssin, jonka tavoitteena oli pohtia sähköisen terveydenhuollon tulevaisuutta ja haasteita erityisesti digitaalisten innovatiivisten ratkaisujen sekä Euroopan komission sähköisen terveydenhuollon toimintasuunnitelman 2012–2020 pohjalta. Konferenssin keskeiseksi viestiksi nousi tarve kehittää käyttäjälähtöisiä sähköisen hallinnon palveluita, yksityisen ja julkisen sektorin vuorovaikutusta, big datan yhteiskäyttöä sektorirajojen ylitse sekä julkisen hallinnon tarvetta kehittää johtajuutta sähköisen terveydenhuollon edistämiseksi ja alan henkilökunnan kouluttamiseksi sekä sitouttamiseksi sähköisten palveluiden käyttäjiksi.

Komission viestintäverkot, sisällöt ja teknologia -pääosaston Miguel González-Sancho kommentoi tapahtumassa sähköisen terveydenhuollon vuosien 2012–2020 toimintasuunnitelman kärsivän osittain jo nyt teknologian nopeasta kehityksestä, minkä vuoksi komissio tulee tekemään ensi vuonna toimintasuunnitelmasta väliarvioinnin.

Lue koko raportti

eGovernment4EU-verkkoportaali kerää ideoita sähköisen julkishallinnon kehittämiseksi

Helsinki EU Office osallistui 8.11. Göteborgin kaupungin ja Alen kunnan Brysselissä järjestämään ”eGovernment as a window of opportunity for the local level” -seminaariin, jossa keskusteltiin alueiden ja kaupunkien kokemuksista julkishallinnon sähköisen palveluiden kehittämisestä. EU:n keväällä 2016 julkaistuun sähköisen hallinnon toimintaohjelmaan 2016–2020 liittyen komissio on nyt avannut eGovernment4EU-verkkoportaalin, jonka kautta kansalaiset, yritykset ja julkishallinnon tahot voivat ehdottaa omia ideoita ja toimia lisättäväksi toimintaohjelmaan. Seminaarissa puhuneen komission Viestintäverkot, sisällöt ja teknologia -pääosaston Andrea Halmosin mukaan yksi merkittävimmistä syistä portaalin avaamiselle on se, ettei EU-tasolla ole aiemmin riittävällä kattavuudella otettu huomioon alue- ja paikallistason tarpeita ja kokemuksia sähköisen hallinnon kehittämisestä. Ensimmäinen määräpäivä ehdotuksille on 30.11., jonka jälkeen komission esityksestä jäsenmaat valitsevat ehdotusten joukosta tärkeimmät toteutettavat toimet. Komission tavoitteena on toistaa prosessi kuuden kuukauden välein aina vuoteen 2020 asti.

Lisätietoa

Nokian Brysselissä 19.10. järjestämässä tilaisuudessa keskusteltiin 5G-verkon ja esineiden internetin mahdollisuuksista Euroopalle

Nokia järjesti Brysselissä 19.10. tapahtuman 5G-verkon ja esineiden internetin (Internet of Things) merkityksestä eurooppalaiselle digitalisaatiokehitykselle. Tilaisuudessa puhunut Nokian Euroopan alueen johtaja Markus Borchert korosti maailmalla olevan käynnissä 5G-verkon ja esineiden internetin vallankumous, josta Eurooppa on vaarassa jäädä jälkeen. Borchertin mukaan yhden euron investoiminen televiestinnän sektorille voi tuottaa jopa 6 euron lisäyksen BKT:hen, jolloin Euroopan on mahdollista hyötyä digitalisaatiosta valtavasti.

Älykkäiden kaupunkien kehittäminen ja digitalisaation leviäminen uusille sektoreille, kuten terveydenhuoltoon, vaatii kuitenkin harmonisoitua lainsäädäntöä, joka ei saa hidastaa 5G-verkon ja esineiden internetin kehitystä. Borchertin mukaan startup-yritysten näkökulmasta Euroopassa ei edelleenkään ole sisämarkkinoita, vaan 28 eri markkinat. Big datan ja internetiin kytkettyjen laitteiden kaupallistamisen jatkuvana haasteena on kuitenkin yhä yksityisyydensuojan ja verkkoturvallisuuden takaaminen käyttäjille.

Lisätietoa

Open Innovation 2.0 – Avoin innovaatio -seminaari Amsterdamissa

EU:n puheenjohtajamaa Alankomaat, Euroopan komissio, alueiden komitea sekä mm. OISPG-työryhmä järjestivät yhteistyössä 23.–24.5. Amsterdamissa kaksipäiväisen seminaarin aiheesta: ”Avoin innovaatio 2.0 digitaalisessa sisämarkkinastrategiassa”. Useita keskusteluja, paneeleja ja rinnakkaisia istuntoja sisältäneen konferenssin pääteemana oli nimensä mukaisesti ”avoin innovaatio 2.0 –paradigma”. Tällä käsitteellä viitataan innovaatioprosessiin, jossa toiminta järjestetään ja uusi tieto tai ratkaisu tuotetaan quadruple-helix toimijoiden eli julkisen sektorin, akateemisen maailman, elinkeinoelämän ja loppukäyttäjät sisältävissä verkostoissa, tutkimusryhmissä, hankkeissa ja kehitysyhtiöissä. Uuden liiketoiminta – ja ajattelumallin sisältämän avoimen innovaation konseptin katsotaan olevan osaltaan lääke Euroopassa vallitsevaan vajeeseen markkinalähtöisessä innovaatiotoiminnassa. Toisin sanoen innovaatioiden syntymiseen tarvitaan uudenlaisia globaalisti toimivia alueellisia ja paikallisia ympäristöjä, jotka yhdistäen erilaisia täydentäviä osaamisia ja resursseja saattavat markkinoille uusia disruptiivisia innovaatioita.

Avoimen innovaatio-toimintamallin yksi kehitysedellytys on tieto-ja viestintäteknologian hyväksikäyttö. Innovaatiot syntyvät enemmässä määrin erilaisissa verkostoissa, joissa yhteistyö rakentuu digitaalisen ja/tai virtuaalisen alustan varaan ja tästä syystä toimintamallia on perusteltua tarkastella digitaalisten sisämarkkinoiden yhteydessä.

Lue koko raportti

Terveyskonferenssi kesäkuussa Riiassa

Riiassa järjestetään 29.-30.6.2015 Universal Health: Investing in Health and Wellbeing for All -konferenssi. Latvian puheenjohtajuuskauden järjestämässä konferenssissa keskitytään kartoittamaan strategioita, joiden avulla kansalaiset voivat aktiivisesti osallistua eurooppalaisten terveysjärjestelmien tehokkuuden, kestävyyden ja oikeudenmukaisuuden kehittämiseen. Konferenssissa käsitellään esimerkiksi vuonna 2013 annettuun Vilnan deklaraatioon liittyvien toimien toteutumista, terveyden epätasa-arvon vähentämistä sekä digitaalisten terveyspalvelujen mahdollisuuksia.

Konferenssiin odotetaan noin 200 osallistujaa, ja puhujina ovat muun muassa terveysasioista ja ruokaturvallisuudesta vastaava komissaari Vytenis Andriuskaitisi, Latvian terveysministeri Duntis Belēvičs sekä Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan johtaja Zsuzsanna Jakab. Ensimmäistä konferenssipäivää edeltävänä iltana 28.6. on mahdollista osallistua myös epämuodollisille verkostoitumiscocktaileille. Ilmoittautuminen konferenssiin on avoinna.

Konferenssin kotisivu

Ilmoittautuminen