Helsinki EU Officen ylläpitäjät laajasti esillä alueiden ja kaupunkien suurtapahtumassa Brysselissä

Helsinki EU Office osallistui aluepolitiikan vuosittaiseen European Week of Regions and Cities (EWRC) -avaintapahtumaan jälleen monimuotoisella ohjelmatarjonnalla 9.–11.10.2017.

Helsinki EU Office järjesti EWRC-viikolla ylläpitäjilleen useita kiinnostavia tapaamisia ja ajankohtaiskatsauksia EU-aiheisiin. Vierailuohjelma alkoi maanantai-iltana edunvalvontaillallisella, jonka teemana oli älykäs kaupunkikehittäminen sekä tulevaan rakennerahastonkauteen valmistautuminen. Alustajina paikalla olivat Euroopan alueiden tutkimus- ja innovaatioverkosto ERRINin uusi johtaja Pirita Lindholm sekä komission aluepolitiikan pääyksiköstä varayksikönpäällikkö Elina Hakonen-Meddings.

EU:n tulevaisuus, budjetti ja painopisteet keskusteluiden ytimessä

Tiistai alkoi vierailulla Euroopan komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen kabinettiin.  Kabinettipäällikkö Juho Romakkaniemi puhui Euroopan tämän hetken taloudellisista ja sosiaalisista haasteista sekä tarjosi läpileikkaavan analyysin globaalin talouden tilaan. Haasteiden lisäksi Romakkaniemi korosti EU:n talousalueen kokoa, kasvun trendiä sekä poliittista vakautta.

Romakkaniemen kanssa keskusteltiin lisäksi EU:n monivuotisen rahoituskehyksen painopisteistä. Euroopan komissio antaa rahoituskehysesityksenä vuoden 2018 toukokuussa, ja toistaiseksi on vielä epäselvää, onko seuraava ohjelmakausi seitsen- vai viisivuotinen.

Tulevalla ohjelmakaudella EU:n rahoitusinstrumenttien yksinkertaistaminen tulee olemaan keskeistä.  Älykkään erikoistumisen konseptia tullaan jatkamaan.  Euroopan komissio näkee myös innovaatiorahoituksen tärkeänä. EU:n tulevaisuuskeskustelun ja Junckerin valkoisen paperin 4. skenaario ”Tehdään vähemmän asioita, mutta tehokkaammin” (”Doing less more efficiently”) on näillä näkymin toteutumassa, arvioi Romakkaniemi.

Euroopan strategisten investointien rahasto 2.0:n kolmikantaneuvottelut parlamentin, neuvoston ja komission välillä tulivat päätökseen kaksi viikkoa sitten. Rahoituksesta 40 % tullaan korvamerkitsemään Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden täytäntöönpanoon.

Ylläpitäjät tapasivat myös suomalaisia europarlamentaarikkoja, jotka osaltaan antoivat ajankohtaisia näkemyksiään omien valiokuntiensa keskeisistä asioista. Parlamentin puolella komission puheenjohtajan Junckerin kausi on näyttäytynyt ”paremman ja vähemmän sääntelyn” valossa parlamentissa vähemmän hektiseltä kuin aiemmat viisivuotiskaudet. Toisaalta monivuotisten rahoituskehysten ja tulevien ohjelmakausien neuvottelut tullaan vielä käymään suureksi osaksi tämän parlamentin kanssa eli ennen vuoden 2019 vaaleja.

Ylläpitäjämme pääsivät myös esille osana EWRC-viikon virallista ohjelmaa. Tiistaina 10.10. Helsingin kaupunki oli mukana konsortiossa, joka järjesti ”Capital Cities and Regions” -työpajan Prahan kaupungin EU-edustustossa Brysselissä. Tapahtuma keskittyi kaupunkien ja alueiden tulevaisuuden mahdollisuuksiin sekä EU:n strategisiin tavoitteisiin vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Uudenmaan liitto oli puolestaan mukana keskiviikkona 11.10. järjestetyssä ”A regional Start-up and Scale-up Initiative – learning from iEER regions” – seminaarissa. Tapahtumaa olivat mukana järjestämässä myös Alueiden komitea ja Euroopan komissio.

Pääkaupunkiseudun älykkäät ja innovatiiviset ekosysteemit innostivat Brysselissä

Helsinki EU Office järjesti osana EWRC-viikon ohjelmaa yhdessä Helsingin kaupungin, Helsingin yliopiston, Aalto yliopiston ja Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa kaupunki-yliopisto yhteistyöhön keskittyneen sivutapahtuman tiistaina 10.10. Helsinki EU Officen tiloissa. Seminaari keräsi salin täyteen osallistujia.

Euroopan komission alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston  varapääjohtaja Katja Reppel   piti tilaisuuden aloituspuheenvuoren ja painotti yliopistojen, kaupunkien, paikallishallintojen sekä liiketoiminnan yhteistyön merkitystä  kaupunkien älykkäässä erikoistumisessa.

Helsingin kaupungin erityissuunnittelija Ida Björkbacka valotti puheenvuorossaan kaupungin roolin  mahdollisuuksia monipuolisessa innovointitoiminnassa. Yliopistojen ja kaupunkien yhteistyö kaupunkikehityksessä, yrittäjyyttä tukevan ympäristön luomisessa sekä erinomaisen tutkimuksen monipuolisessa hyödyntämisessä tulee olla strategista ja pitkäaikaista. Helsinki Think Company ja Kaupunkiakatemia ovat esimerkkejä Helsingin alueen avoimista innovointialustoista, jotka edistävät yrittäjyyttä ja innovointia.

Anna-Maria Vilkuna ja Päivi Keränen Metropoliasta toivat esiin kampusalueen mahdollisuuksia kaupungin kehittämiseen. Kampusalueen rooli älykkäiden kaupunkien kehittämisessä koskee muun muassa tiedonluomista ja jakamista, uusia ratkaisujen rohkeaa kokeilemista, innovaatio- ja kaupunkikehityksen kumppanuuksien kehittämistä sekä ideointiin, väittelyyn ja mielipidevaikuttamiseen osallistuminen.

Espoon kaupungin kansainvälisten asioiden koordinaattori Milla Ovaska markkinoi Espoon kaupungin innovointiin kannustavaa toiminta- ja ajattelutapaa.  Espoo Innovation Garden on ekosysteemi ja alusta innovatiivisille työ- ja toimintavoille sekä yhteistyön kulttuurille. Espoo Innovation Garden on osa yhteisöllistä ajattelutapaa, jossa korostuu yhdessä tekeminen.   Espoon kaupungin ja Aalto yliopiston strategisessa kumppanuudessa painotetaan innovatiivisten ratkaisujenlöytämistä sekä yhteistyötä koulutuksessa, tutkimuksessa, viestinnässä ja markkinoinnissa alueen kilpailukyvyn kasvattamiseksi.

Tuula Palmén puolestaan esitteli Health Capital Helsinki – projektia terveysalan innovaatioiden, investointien ja liiketoiminnan kasvattamiseksi Helsingin alueella. Projekti perustuu pääkaupunkiseudun vahvaan osaamis- ja tietopääomaan terveysteknologiassa. Projekti mahdollistaa Helsingin alueen asiantuntijuuden ja tutkimuksen pääsyn kansainvälisille markkinoille.

Asiantuntijoilta kuultiin painavaa asiaa EU:n tulevaisuudesta

Keskiviikko-aamun EU-ajankohtaiskatsauksessa kuultiin Tekesin tutkimus- ja innovaatioasioiden erityisasiantuntija Matti Hiltusta, joka valotti tulevan tutkimuksen puiteohjelman rakennetta sekä muun muassa uutena elementtinä ohjelmaan mukaan tulevia ”missioita”.

Euroopan unionin tulevaisuuden skenaarioista kertoi Euroopan komission viestintäneuvonantaja Aura Salla, joka painotti yhteisten ja jaettujen periaatteiden tärkeyttä unionin sisällä.

Tapahtuma lähetettiin myös suorana webinaarilähetyksenä, joka mahdollisti puheenvuorojen seuraamisen etänä. Webinaarin voi katsoa tallenteena täällä.

Suora verkkolähetys on Helsinki EU Office uusi palvelumuoto ylläpitäjillemme.

Iltapäivällä ohjelma jatkui Suomen kasvukäytävähankkeen ympärille rakennetun Alueiden elinvoimaan ja kehityskäytäviin keskittyneen miniseminaarin merkeissä, joka järjestettiin yhteistyössä Hämeen liiton kanssa.

 

 

Euroopan komissio julkaissut Euroopan tulevaisuutta vuoteen 2025 asti käsittelevän asiakirjan

Euroopan komissio on julkistanut Euroopan tulevaisuutta käsittelevän asiakirjan eli nk. valkoisen kirjan (white paper). Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker esitteli dokumentin keskiviikkona 1.3. Euroopan parlamentin täysistunnolle Brysselissä peräänkuuluttaen EU-maiden johtajilta toimia unionin kehittämiseksi Britannian EU-eron jälkeen.

Komission valkoisessa kirjassa esitellään viisi toisistaan poikkeavaa mahdollista kehityspolkua siitä, miten unioni voisi kehittyä vuoteen 2025 mennessä. Nämä viisi skenaariota ovat:

  1. Jatketaan entiseen tapaan
  2. Sisämarkkinat etusijalle
  3. Halukkaat tekevät enemmän yhdessä
  4. Tehdään vähemmän mutta tehokkaammin
  5. Tehdään paljon enemmän yhdessä

Lisäksi dokumentissa hahmotellaan uusien teknologioiden vaikutusta yhteiskuntaan ja työpaikkoihin, globalisaatiota ja turvallisuutta koskevia huolenaiheita ja populismin nousua.

Juncker painotti puheessaan Euroopan parlamentille, että on jäsenvaltioiden ja kansalaisyhteiskunnan tehtävä käydä keskustelua siitä, minkälaiseksi Euroopan halutaan kehittyvän. Tänään julkaistussa valkoisessa kirjassa komissio myöntääkin, ettei EU ole onnistuneesti kyennyt viestimään keskeisistä tavoitteistaan ja saavutuksistaan kansalaisille. Juncker kuitenkin korosti puheenvuorossaan, ettei EU:sta saa antaa tulla lyhyen tähtäimen puoluepoliittisten tavoitteiden uhri, vaan kattava unionin laajuinen keskustelu on tarpeen ja kansalaisten äänten tuominen mukaan tähän keskusteluun tulee olla kaiken keskiössä. Komissio osallistuu tähän keskusteluun tulevina kuukausina julkaisemalla keskusteluasiakirjoja EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittämisestä, talous- ja rahaliiton syventämisestä, globalisaation hallinnasta, EU:n puolustuksesta sekä EU:n rahoituksesta.

Valkoinen kirja on Euroopan komission panos 25. maaliskuuta järjestettävään Rooman huippukokoukseen, jossa juhlistetaan EU:n 60-vuotista taivalta, mutta keskustellaan myös sen tulevaisuudesta 27 jäsenvaltion unionina. Puheessaan Euroopan parlamentille Juncker nimesikin Rooman huippukokouksen ”EU:n 27 jäsenvaltion syntyhetkeksi” viitaten Britannian tulevaan EU-eroon.

Lisätietoa

http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-385_en.htm