Komission Horisontti2020-puiteohjelman väliarviointiraportti ottaa kantaa tutkimusohjelman alirahoitukseen

Komissio on julkaissut tällä viikolla Horisontti2020 -puiteohjelman väliarviointiraportin. Väliarvioinnissa tarkastellaan puiteohjelman eri osien edistymistä, muun muassa tavoitteiden ja vaikutuksen saavuttamista, ohjelman toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta, sen synnyttämää eurooppalaista lisäarvoa, tehokkuutta, merkityksellisyyttä sekä johdonmukaisuutta. Väliarvioinnissa tarkastellaan myös mahdollisuuksia yksinkertaistaa menettelyjä entisestään sekä eri alueiden osallistujien ja yksityisen sektorin, erityisesti pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta sekä mahdollisuuksia tasapuolista sukupuolijakaumaa edistäviin toimiin. Siinä otetaan lisäksi huomioon toimenpiteiden vaikutus Eurooppa 2020-strategian tavoitteiden kannalta, tulokset aiempien toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutuksista sekä synergia ja vuorovaikutus muiden unionin rahoitusohjelmien kanssa, mukaan lukien Euroopan rakenne- ja investointirahastot.

Raportin tulokset osoittavat, että puiteohjelma lisää kasvua ja luo uusia työpaikkoja Euroopassa. Horisontti2020 vastaa Eurooppaa ja koko maailmaa kohtaaviin yhteiskunnallisiin haasteisiin sekä parantaa kansalaisten elämänlaatua. Horisontin suurin ongelma on lisääntyneestä kilpailusta johtuva hakemusten ylitarjonta. Puiteohjelma tarvitsisi arviolta noin 60 mrd. euroa lisärahoitusta, jotta kaikki erinomaiseksi luokitellut hakemukset voitaisiin rahoittaa. Ylitarjonnan lisäksi muita parantamista kaipaavia osa-alueita ovat: läpimurtojen edistäminen ja lisääminen, markkinoita luovien innovaatioiden lisääminen (etenkin pk-sektorin puolella) sekä yleisön tietoisuuden vahvistaminen ja sen osallistaminen tutkimusohjelman laatimisessa.

Horisontti2020 -puiteohjelman tulokset toimivat seuraavan puiteohjelman suunnittelun pohjana.

Väliarviointiraportti

Komissio julkaisi Horisontti 2020 pk-instrumentin vuoden 2017 vaikuttavuusraportin

Euroopan komission 11. toukokuuta julkaisema Horisontti 2020 pk-instrumentin vaikuttavuusraportti käsittelee instrumentin tuloksia kolmen viime vuoden ajalta. Hakemuksia on jätetty yli 31 000 ja lähes 2 500 pk-yritystä on saanut rahoitusta. Kaiken kaikkiaan komissio on jakanut rahoitusta 882 miljoonaa euroa 36 eri maahan. Raportti osoittaa, että pk-instrumentti on tuonut merkittävää lisäarvoa yritysten liiketoimintaan kasvaneen liikevaihdon myötä. Lisäksi se on mahdollistanut pienille yrityksille lisätyövoiman rekrytoimisen parantamalla täten EU-alueen työllisyyttä. Vaikuttavuusraportti luo myös katsauksen uusiin talouden kasvutrendeihin rahoitusta saaneiden pk-yritysten esittelyjen kautta.

Pk-instrumentin rahoitus on tarkoitettu uusien, innovatiivisten tuotteiden ja ratkaisujen kaupallistamisen valmisteluun ja sopii täten korkean markkina- ja kasvupotentiaalin omaaville pk-yrityksille. Pk-instrumentti on kolmivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään kaupallistamissuunnitelma, josta käy ilmi konsepti ja toteutettavuus. Toinen vaihe on hankkeen toteuttaminen, joka voi olla pilotointia, demonstrointia tai yrityksen skaalautumisen edistämistä. Kolmas vaihe on valmennusta, mentorointia ja muita tukipalveluja.

Lisätietoa pk-instrumentista

Tiivistelmä pk-instrumentin vaikuttavuusraportista

Pk-instrumentin vaikuttavuusraportti

Komissio julkaisi Horisontti 2020 pk-instrumentin vuoden 2017 vaikuttavuusraportin

Euroopan komission 11. toukokuuta julkaisema Horisontti 2020 pk-instrumentin vaikuttavuusraportti käsittelee instrumentin tuloksia kolmen viime vuoden ajalta. Hakemuksia on jätetty yli 31 000 ja lähes 2 500 pk-yritystä on saanut rahoitusta. Kaiken kaikkiaan komissio on jakanut rahoitusta 882 miljoonaa euroa 36 eri maahan. Raportti osoittaa, että pk-instrumentti on tuonut merkittävää lisäarvoa yritysten liiketoimintaan kasvaneen liikevaihdon myötä. Lisäksi se on mahdollistanut pienille yrityksille lisätyövoiman rekrytoimisen parantamalla täten EU-alueen työllisyyttä. Vaikuttavuusraportti luo myös katsauksen uusiin talouden kasvutrendeihin rahoitusta saaneiden pk-yritysten esittelyjen kautta.

Pk-instrumentin rahoitus on tarkoitettu uusien, innovatiivisten tuotteiden ja ratkaisujen kaupallistamisen valmisteluun ja sopii täten korkean markkina- ja kasvupotentiaalin omaaville pk-yrityksille. Pk-instrumentti on kolmivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään kaupallistamissuunnitelma, josta käy ilmi konsepti ja toteutettavuus. Toinen vaihe on hankkeen toteuttaminen, joka voi olla pilotointia, demonstrointia tai yrityksen skaalautumisen edistämistä. Kolmas vaihe on valmennusta, mentorointia ja muita tukipalveluja.

 

Lisätietoa pk-instrumentista

Tiivistelmä pk-instrumentin vaikuttavuusraportista

Pk-instrumentin vaikuttavuusraportti

Komission tutkimuksen pääosasto julkaisi raporttinsa Horisontti2020:n sidosryhmäkuulemisesta

Osana Horisontti2020-puiteohjelman väliarviointia, Euroopan komissio järjesti laajan sidosryhmäkuulemisen tutkimuksen puiteohjelman toiminnasta, rakenteesta sekä sen kehittämisestä jatkoa ajatellen. Sidosryhmät ottivat kantaa mm. puiteohjelman merkitykseen, toiminnallisuuteen, tehokkuuteen sekä johdonmukaisuuteen. Komissio sai yli 3500 strukturoitua vastausta sekä reilut 300 kannanottopaperia 69 eri maasta.

Yleisellä tasolla Horisontti2020 sai kiitettävän arvosanan ja jopa 95% vastaajista katsoi, että puiteohjelma osaltaan myötävaikuttaa työpaikkojen syntymiseen sekä edistää talouskasvua ja investointeja. Vastaajista reilut 80 % oli sitä mieltä, ettei tutkimusprojektia olisi syntynyt ilman EU:n taloudellista tukea.

Kritiikkiä Horisontti2020-ohjelma sai mm. läpimenoprosenteistaan, rakentavan palautteen puutteesta sekä epäselvistä rahoitushauista. Osa vastaajista toivoi, että vuositason työohjelmien laatiminen olisi nykyistä läpinäkyvämpää. Ohjelman rakenteellista -ja toimeenpanopuolta koskevat parannusehdotukset koskivat etenkin yksinkertaistamista, kaksivaiheisten hakujen lisäämistä sekä täytäntöönpanon joustamista ja keventämistä.

Tutkimuksen puiteohjelman katsottiin edistävän Eurooppa2020-kattostrategiaa sekä Euroopan tutkimusalueen muotoutumista. Huippututkimuksen edistämisen osalta ohjelma vastasi sidosryhmien mukaan tavoitteitaan, ja etenkin ERC:n toiminallisuus sai kehuja. Sen sijaan Horisontin II-pilari, teollisuuden johtoasema tarvitsee vielä kehittämistä ja parannuksia saavuttaakseen sille asetetut tavoitteet. Vastaajista suurin osa oli sitä mieltä, että tutkimuksen puiteohjelmalla tuotetaan jonkinlaista vaikuttavuutta, mutta kriittisten vastausten määrä kasvoi kysyttäessä miten hyvin ohjelmalla vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Komission raportti

Science Business -verkoston analyysi raportista

Komission “Research & Innovation – shaping our future” -konferenssi 3.7. Brysselissä

Euroopan komission tutkimuskomissaari isännöi mittavan EU:n tutkimus-ja innovaatiotoiminnan tulevaisuuden näkymiin painottuvan konferenssin 3. heinäkuuta Brysselissä. Tapahtuman ilmoittautuminen on nyt auki. Konferenssin keskeisinä teemoina ovat mm. tutkimuksen ja innovaatioiden rooli tulevaisuuden Euroopassa sekä globaalissa kontekstissa, sopeutuminen muuttuvan maailman nopeutuneeseen innovaatiodynamiikkaan sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan suhteuttaminen EU-kansalaisten päivittäiseen elämään.

Komission asettaman H2020 -korkean tason työryhmän puheenjohtaja Pascal Lamy esittää tilaisuudessa työryhmänsä loppuraportin, joka pitää sisällään tulevaisuuden vision ja suositukset EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien vaikutusten maksimoimiseksi. Esiteltävät suositukset perustuvat Horisontti 2020 -ohjelman väliarvioinnin tuloksiin, jotka julkaistaan touko-kesäkuussa. Tapahtumassa julkistetaan myös sidosryhmäkonsultaatio uutta puiteohjelmaa koskien sekä käydään interaktiivinen paneelikeskustelu tulevaisuuden käänteentekeviin innovaatioihin liittyen. Helsinki EU Office suosittelee lämpimästi konferenssiin osallistumista!

Ilmoittautuminen tapahtumaan

Horisontti2020-ohjelman 200 milj. lisärahoitus sai Euroopan parlamentin hyväksynnän

Euroopan parlamentti hyväksyi viimeisessä täysistunnossaan 200 milj. euron täydentävän rahoituksen Horisontti2020-puiteohjelmalle. Lopullinen summa oli hienoinen pettymys, sillä se jäi aiemmista arvioista puoleen. Lisärahoitus jaetaan neljän osa-alueen kesken ja sillä pyritään vastaamaan ennen kaikkea digikuilun ja siirtolaiskysymysten synnyttämiin haasteisiin sekä vahvistamaan EU:n talouskasvua ja kilpailukykyä. Lisärahoitus tultaneen hyväksymään neuvostossa lähiviikkoina.

  • Euroopan tutkimusneuvosto – 50 milj.
  • Euroopan innovaationeuvosto – 50 milj.
  • Huippuosaamisen levittäminen ja osallistujapohjan laajentaminen – 55 milj.
  • Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa; suurtehotietokoneet –  45 milj.

Euroopan komissio järjestää verkostoitumistapahtuman uudesta Urban Mobility -osaamis- ja innovaatioyhteisöstä ensi maaliskuussa

Horisontti 2020 -puiteohjelmassa keskeisessä asemassa oleva Euroopan Innovaatio -ja teknologiainstituutti (European Institute of Innovation and Technology, EIT) aikoo perustaa vuoden 2018 alussa uuden osaamis- ja innovaatioyhteisön (Knowledge and Innovation Community, KIC) Urban mobility -teeman ympärille. KIC Urban Mobility pyrkii luomaan vihreämpiä, osallistavampia, turvallisempia ja älykkäämpiä kaupunkiliikenne-järjestelmiä.

Euroopan komissio järjestää uudesta KIC-yhteisöstä Opportunities for a Knowledge and Innovation Community in Urban Mobility – verkostoitumistapahtuman 29. maaliskuuta 2017 Brysselissä tavoitteena tuoda tärkeimmät eurooppalaiset tutkimuslaitokset, yliopistot, julkishallinnot, teollisuuden sekä pk-yritykset yhteen. Tapahtumaan odotetaan lähes 150 osallistujaa.

Vuonna 2008 perustettu EIT on EU:n itsenäinen toimielin, joka saa rahoitusta muun muassa suoraan EU:n jäsenmailta sekä Horisontti 2020 -puiteohjelman budjetista. EIT:n tavoitteita toteutetaan KIC-yhteisöjen kautta. KIC-yhteisöjen tarkoitus on madaltaa koulutuksen, tutkimuksen, innovoinnin ja liiketoiminnan välisiä raja-aitoja sekä vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä.

Ilmoittautuminen ja lisätietoa

Science Business -verkosto ennustaa tutkimuksen- ja innovaation yhdeksännen puiteohjelman neuvotteluista hankalia

Science Business -verkosto on julkaissut uuden raportin, jossa se hahmottelee EU:n tutkimuksen ja innovaation yhdeksännen puiteohjelman (FP9) sisältöä. Raportti perustuu syksyllä järjestettyyn konferenssiin, jossa yli 50 yliopistoa, yritystä ja muita innovaatio-organisaatiota kokoontui Brysseliin keskustelemaan EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien tulevaisuudesta vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Raporttiin Science Business on koonnut konferenssissa esitettyjä ideoita, suosituksia ja varoituksia EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikan tulevaisuudesta sekä hahmotellut, minkälaisia painotuksia puiteohjelma saattaa saada. Raportti ennakoi neuvotteluista erityisen hankalia monien eri tutkimusalueiden kilpaillessa rahoituksesta. Horisontti2020-ohjelman kautta rahoitusta jaetaan vuosittain yli 10 miljardia.

Science Business -verkosto julkistaa virallisen kannanottonsa vuoden 2017 aikana. Komission virallinen ehdotus puiteohjelman sisällöstä odotetaan julkistettavan vuoden 2018 alkupuolella.

Lisätietoa

Bohemia-tutkimushanke selvittämään Horisontti 2020 -jälkeistä tutkimus- ja innovaatiorahoitusta

Euroopan komissio on aloittanut keskustelun EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman tulevaisuudesta vuoden 2020 päättyvän rahoituskauden jälkeen. Tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston asettaman työryhmän tavoitteena on selvittää Horisontti 2020 -ohjelman jälkeisen, yhdeksännen puiteohjelman (FP9) sisältöä ja toimintaympäristöä. Tätä varten komissio on käynnistänyt Bohemia-tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on varmistaa, että seuraava EU:n tutkimuksen puiteohjelma vastaa aktiivisesti post-2020 haasteisiin. Työryhmä tulee konsultoimaan tutkimukseensa myös sidosryhmiä.

Tutkimushankkeessa on kyse tulevaisuuden skenaarioiden ja olennaisten muutosten hahmottamisesta yhteiskunnassa, tieteessä ja teknologiassa. Hanke erittelee kaksi tulevaisuuskuvaa, positiivisen ja pessimistisen, hahmottamaan EU-alueen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä, kuten väestönkasvun, taloudellisten muutosten ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia Euroopassa. Näiden tulevaisuusskenaarioiden ohella työryhmä hahmottelee eurooppalaisen terveydenhuollon, liikkuvuuden, energiapolitiikan sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vuoteen 2030 asti ulottuvia muutossuuntia. Hankkeen lopputuloksena tutkimusryhmä tulee antamaan suosituksia politiikanteon tueksi ja vaikuttamaan näin osaltaan puiteohjelman sisältöön määrittelemällä, millaisiin haasteisiin tutkimus- ja innovaatiorahoituksen on tarpeen seuraavilla vuosikymmenillä vastata. Tutkimus valmistuu vuoden 2017 loppupuolella. Komission odotetaan julkistavan ehdotuksensa yhdeksännestä puiteohjelmasta vuoden 2018 alkupuolella.

Lisätietoa

Osallistu ja vaikuta: Julkinen kuuleminen Horisontti 2020 -ohjelman väliarvioinnista avoinna

Euroopan komissio on avannut julkisen kuulemisen EU:n tutkimuksen- ja innovaation puiteohjelman Horisontti 2020 -väliarviointiin liittyen. Väliarvioinnilla pyritään parantamaan Horisontti 2020 -ohjelman toimeenpanoa ja sillä on vaikutuksensa myös Horisontti 2020 kauden 2018–2020 työohjelman muotoiluun sekä vuonna 2021 alkavan seuraavan puiteohjelman suunnittelussa. Vastauksia toivotaan erityisesti tutkijoilta, yrittäjiltä, innovaattoreilta ja kaikilta Horisontti 2020-puiteohjelmaan osallistuneilta tahoilta. Komission tutkimuksen pääosaston politiikan kehittäminen ja koordinointi -yksikön varapääjohtajan Kurt Vandenberghen mukaan komissio toivoo laadullisten vastausten lisäksi myös määrällisesti laajaa osallistujajoukkoa, jolla voitaisiin osaksi osoittaa puiteohjelman merkitys mahdollisimman monille eri sidosryhmille. Kuuleminen on avoinna 15.1.2017 saakka.

Komissio julkaisee kuulemisen tulokset vuoden 2017 puolivälissä. Itsenäisistä asiantuntijoista kootun korkean tason työryhmän loppuraportti ja komission tiedonanto Horisontti 2020 -ohjelman väliarvioinnista valmistuvat vuoden 2017 loppuun mennessä.

Linkki julkiseen kuulemiseen