Komission Horisontti2020-puiteohjelman väliarviointiraportti ottaa kantaa tutkimusohjelman alirahoitukseen

Komissio on julkaissut tällä viikolla Horisontti2020 -puiteohjelman väliarviointiraportin. Väliarvioinnissa tarkastellaan puiteohjelman eri osien edistymistä, muun muassa tavoitteiden ja vaikutuksen saavuttamista, ohjelman toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta, sen synnyttämää eurooppalaista lisäarvoa, tehokkuutta, merkityksellisyyttä sekä johdonmukaisuutta. Väliarvioinnissa tarkastellaan myös mahdollisuuksia yksinkertaistaa menettelyjä entisestään sekä eri alueiden osallistujien ja yksityisen sektorin, erityisesti pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta sekä mahdollisuuksia tasapuolista sukupuolijakaumaa edistäviin toimiin. Siinä otetaan lisäksi huomioon toimenpiteiden vaikutus Eurooppa 2020-strategian tavoitteiden kannalta, tulokset aiempien toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutuksista sekä synergia ja vuorovaikutus muiden unionin rahoitusohjelmien kanssa, mukaan lukien Euroopan rakenne- ja investointirahastot.

Raportin tulokset osoittavat, että puiteohjelma lisää kasvua ja luo uusia työpaikkoja Euroopassa. Horisontti2020 vastaa Eurooppaa ja koko maailmaa kohtaaviin yhteiskunnallisiin haasteisiin sekä parantaa kansalaisten elämänlaatua. Horisontin suurin ongelma on lisääntyneestä kilpailusta johtuva hakemusten ylitarjonta. Puiteohjelma tarvitsisi arviolta noin 60 mrd. euroa lisärahoitusta, jotta kaikki erinomaiseksi luokitellut hakemukset voitaisiin rahoittaa. Ylitarjonnan lisäksi muita parantamista kaipaavia osa-alueita ovat: läpimurtojen edistäminen ja lisääminen, markkinoita luovien innovaatioiden lisääminen (etenkin pk-sektorin puolella) sekä yleisön tietoisuuden vahvistaminen ja sen osallistaminen tutkimusohjelman laatimisessa.

Horisontti2020 -puiteohjelman tulokset toimivat seuraavan puiteohjelman suunnittelun pohjana.

Väliarviointiraportti

Komissio julkaisi Horisontti 2020 pk-instrumentin vuoden 2017 vaikuttavuusraportin

Euroopan komission 11. toukokuuta julkaisema Horisontti 2020 pk-instrumentin vaikuttavuusraportti käsittelee instrumentin tuloksia kolmen viime vuoden ajalta. Hakemuksia on jätetty yli 31 000 ja lähes 2 500 pk-yritystä on saanut rahoitusta. Kaiken kaikkiaan komissio on jakanut rahoitusta 882 miljoonaa euroa 36 eri maahan. Raportti osoittaa, että pk-instrumentti on tuonut merkittävää lisäarvoa yritysten liiketoimintaan kasvaneen liikevaihdon myötä. Lisäksi se on mahdollistanut pienille yrityksille lisätyövoiman rekrytoimisen parantamalla täten EU-alueen työllisyyttä. Vaikuttavuusraportti luo myös katsauksen uusiin talouden kasvutrendeihin rahoitusta saaneiden pk-yritysten esittelyjen kautta.

Pk-instrumentin rahoitus on tarkoitettu uusien, innovatiivisten tuotteiden ja ratkaisujen kaupallistamisen valmisteluun ja sopii täten korkean markkina- ja kasvupotentiaalin omaaville pk-yrityksille. Pk-instrumentti on kolmivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään kaupallistamissuunnitelma, josta käy ilmi konsepti ja toteutettavuus. Toinen vaihe on hankkeen toteuttaminen, joka voi olla pilotointia, demonstrointia tai yrityksen skaalautumisen edistämistä. Kolmas vaihe on valmennusta, mentorointia ja muita tukipalveluja.

Lisätietoa pk-instrumentista

Tiivistelmä pk-instrumentin vaikuttavuusraportista

Pk-instrumentin vaikuttavuusraportti

Komissio julkaisi Horisontti 2020 pk-instrumentin vuoden 2017 vaikuttavuusraportin

Euroopan komission 11. toukokuuta julkaisema Horisontti 2020 pk-instrumentin vaikuttavuusraportti käsittelee instrumentin tuloksia kolmen viime vuoden ajalta. Hakemuksia on jätetty yli 31 000 ja lähes 2 500 pk-yritystä on saanut rahoitusta. Kaiken kaikkiaan komissio on jakanut rahoitusta 882 miljoonaa euroa 36 eri maahan. Raportti osoittaa, että pk-instrumentti on tuonut merkittävää lisäarvoa yritysten liiketoimintaan kasvaneen liikevaihdon myötä. Lisäksi se on mahdollistanut pienille yrityksille lisätyövoiman rekrytoimisen parantamalla täten EU-alueen työllisyyttä. Vaikuttavuusraportti luo myös katsauksen uusiin talouden kasvutrendeihin rahoitusta saaneiden pk-yritysten esittelyjen kautta.

Pk-instrumentin rahoitus on tarkoitettu uusien, innovatiivisten tuotteiden ja ratkaisujen kaupallistamisen valmisteluun ja sopii täten korkean markkina- ja kasvupotentiaalin omaaville pk-yrityksille. Pk-instrumentti on kolmivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään kaupallistamissuunnitelma, josta käy ilmi konsepti ja toteutettavuus. Toinen vaihe on hankkeen toteuttaminen, joka voi olla pilotointia, demonstrointia tai yrityksen skaalautumisen edistämistä. Kolmas vaihe on valmennusta, mentorointia ja muita tukipalveluja.

 

Lisätietoa pk-instrumentista

Tiivistelmä pk-instrumentin vaikuttavuusraportista

Pk-instrumentin vaikuttavuusraportti

Komission tutkimuksen pääosasto julkaisi raporttinsa Horisontti2020:n sidosryhmäkuulemisesta

Osana Horisontti2020-puiteohjelman väliarviointia, Euroopan komissio järjesti laajan sidosryhmäkuulemisen tutkimuksen puiteohjelman toiminnasta, rakenteesta sekä sen kehittämisestä jatkoa ajatellen. Sidosryhmät ottivat kantaa mm. puiteohjelman merkitykseen, toiminnallisuuteen, tehokkuuteen sekä johdonmukaisuuteen. Komissio sai yli 3500 strukturoitua vastausta sekä reilut 300 kannanottopaperia 69 eri maasta.

Yleisellä tasolla Horisontti2020 sai kiitettävän arvosanan ja jopa 95% vastaajista katsoi, että puiteohjelma osaltaan myötävaikuttaa työpaikkojen syntymiseen sekä edistää talouskasvua ja investointeja. Vastaajista reilut 80 % oli sitä mieltä, ettei tutkimusprojektia olisi syntynyt ilman EU:n taloudellista tukea.

Kritiikkiä Horisontti2020-ohjelma sai mm. läpimenoprosenteistaan, rakentavan palautteen puutteesta sekä epäselvistä rahoitushauista. Osa vastaajista toivoi, että vuositason työohjelmien laatiminen olisi nykyistä läpinäkyvämpää. Ohjelman rakenteellista -ja toimeenpanopuolta koskevat parannusehdotukset koskivat etenkin yksinkertaistamista, kaksivaiheisten hakujen lisäämistä sekä täytäntöönpanon joustamista ja keventämistä.

Tutkimuksen puiteohjelman katsottiin edistävän Eurooppa2020-kattostrategiaa sekä Euroopan tutkimusalueen muotoutumista. Huippututkimuksen edistämisen osalta ohjelma vastasi sidosryhmien mukaan tavoitteitaan, ja etenkin ERC:n toiminallisuus sai kehuja. Sen sijaan Horisontin II-pilari, teollisuuden johtoasema tarvitsee vielä kehittämistä ja parannuksia saavuttaakseen sille asetetut tavoitteet. Vastaajista suurin osa oli sitä mieltä, että tutkimuksen puiteohjelmalla tuotetaan jonkinlaista vaikuttavuutta, mutta kriittisten vastausten määrä kasvoi kysyttäessä miten hyvin ohjelmalla vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Komission raportti

Science Business -verkoston analyysi raportista

Komission “Research & Innovation – shaping our future” -konferenssi 3.7. Brysselissä

Euroopan komission tutkimuskomissaari isännöi mittavan EU:n tutkimus-ja innovaatiotoiminnan tulevaisuuden näkymiin painottuvan konferenssin 3. heinäkuuta Brysselissä. Tapahtuman ilmoittautuminen on nyt auki. Konferenssin keskeisinä teemoina ovat mm. tutkimuksen ja innovaatioiden rooli tulevaisuuden Euroopassa sekä globaalissa kontekstissa, sopeutuminen muuttuvan maailman nopeutuneeseen innovaatiodynamiikkaan sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan suhteuttaminen EU-kansalaisten päivittäiseen elämään.

Komission asettaman H2020 -korkean tason työryhmän puheenjohtaja Pascal Lamy esittää tilaisuudessa työryhmänsä loppuraportin, joka pitää sisällään tulevaisuuden vision ja suositukset EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien vaikutusten maksimoimiseksi. Esiteltävät suositukset perustuvat Horisontti 2020 -ohjelman väliarvioinnin tuloksiin, jotka julkaistaan touko-kesäkuussa. Tapahtumassa julkistetaan myös sidosryhmäkonsultaatio uutta puiteohjelmaa koskien sekä käydään interaktiivinen paneelikeskustelu tulevaisuuden käänteentekeviin innovaatioihin liittyen. Helsinki EU Office suosittelee lämpimästi konferenssiin osallistumista!

Ilmoittautuminen tapahtumaan

Horisontti2020-ohjelman 200 milj. lisärahoitus sai Euroopan parlamentin hyväksynnän

Euroopan parlamentti hyväksyi viimeisessä täysistunnossaan 200 milj. euron täydentävän rahoituksen Horisontti2020-puiteohjelmalle. Lopullinen summa oli hienoinen pettymys, sillä se jäi aiemmista arvioista puoleen. Lisärahoitus jaetaan neljän osa-alueen kesken ja sillä pyritään vastaamaan ennen kaikkea digikuilun ja siirtolaiskysymysten synnyttämiin haasteisiin sekä vahvistamaan EU:n talouskasvua ja kilpailukykyä. Lisärahoitus tultaneen hyväksymään neuvostossa lähiviikkoina.

  • Euroopan tutkimusneuvosto – 50 milj.
  • Euroopan innovaationeuvosto – 50 milj.
  • Huippuosaamisen levittäminen ja osallistujapohjan laajentaminen – 55 milj.
  • Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa; suurtehotietokoneet –  45 milj.

Komission huippuosaamismerkinnän ”Seal Of Excellencen” hyödyntäminen hakee vielä muotoaan suuressa osassa EU-maista

Euroopan komission tutkimuspääosasto sekä alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto perustivat puolitoista vuotta sitten yhteisaloitteena “Seal of Excellence” -huippuosaamismerkkijärjestelmän, jonka tavoitteena on Horisontti 2020 -ohjelmasta kielteisen päätöksen saaneiden hanke-ehdotuksien vaihtoehtoisten rahoitusmahdollisuuksien lisääminen. Toisin sanoen ne hankkeet, jotka komissio on arvioinut omien vaativien arviointikriteeriensä mukaisesti (huippuosaaminen, vaikutukset ja laatu sekä toteutuksen tehokkuus), mutta jotka ovat jääneet ilman lopullista rahoituspäätöstä saavat komissiolta huippuosaamismerkin, joka toimii laaduntakaajana vaihtoehtoista rahoitusta etsiessä.

Lue koko raportti

Euroopan parlamentti käsittelemään Horisontti2020-ohjelman väliarviointia sekä tutkimuksen ja innovaatioiden yhdeksättä puiteohjelmaa

Euroopan parlamentin teollisuuden, tutkimuksen ja energian valiokunta (ITRE) on aloittanut Horisontti2020-ohjelman väliarvioinnin sekä tutkimuksen ja innovaation tulevan yhdeksännen puiteohjelman käsittelyn. Valiokunta käsitteli 23.3. kokouksessaan Soledad Cabezón Ruizin (S&D) mietintöluonnosta ”Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanon arviointi sen väliarvioinnin ja yhdeksättä puiteohjelmaa koskevan ehdotuksen perusteella” ja keskusteli mietinnön sisällöstä. Ruiz esittää luonnoksessaan mm. maantieteellisen tasapuolisuuden huomioimista rahoituksen kohdentamisessa, samoin kuin erillistä kiintiötä humanistiselle ja yhteiskunnalliselle tutkimukselle sekä mahdollisuutta käyttää sukupuolta alakriteerinä hankearviointivaiheessa. Odotettavissa on, että näihin kohtiin kohdistuu muutospaineita.

Valiokunta äänestää mietinnöstä 29.–30.5 ja mietintö etenee täysistunnon äänestykseen kesä-heinäkuussa. Euroopan komission tiedonantoa aiheesta odotetaan lokakuussa 2017 ja komission ehdotusta yhdeksänneksi puiteohjelmaksi keväällä 2018.

Valiokunnan mietintö

Uudet EU-laajuiset tutkimuseettiset käytännesäännöt käyttöön myös Horisontti2020-ohjelmassa

Euroopan komissio ja All European Academies -järjestö ovat julkistaneet uudet eurooppalaiset tutkimuseettiset toimintasäännöt (European Code of Conduct for Research Integrity). Uusien pelisääntöjen tarkoituksena on edistää tieteen vastuullisuutta, laatua ja luotettavuutta. Uudet periaatteet on suunniteltu yhdessä tutkimusalan ja yksityisen sektorin sidosryhmien kanssa varmistaen näin periaatteiden mahdollisimman laajan käyttöönoton EU-alueella. Uudet käytännesäännöt ottavat ensimmäistä kertaa huomioon myös avoimen tieteen alalla tapahtuneen kehityksen, mukaan lukien avoimen datan laadun ja datan hallinnoinnin tärkeyden.

Euroopan komissio tulee asettamaan uusien tutkimuseettisten käytännesäännöt vaatimukseksi Horisontti2020-rahoituksen myöntämiselle.

Lisätietoa

Komissio julkaisi Horisontti 2020 -ohjelman vuoden 2015 seurantaraportin

Euroopan komissio on julkaissut EU:n tutkimuksen ja innovaation puiteohjelma Horisontti 2020 -ohjelman vuoden 2015 seurantaraportin. Vuosittain julkaistavassa raportissa esitellään vuosien 2014–2015 työohjelmaan sisältyvien vuoden 2015 hankkeiden toimeenpanoa sekä määrällisesti että laadullisesti. Raporttiin on koottu keskeisten vuoden 2015 lukujen lisäksi muun muassa esimerkkejä rahoitetuista hankkeista ja vuonna 2015 toteutetun sidosryhmäkyselyn tulokset. Raportti kiinnittää erityistä huomiota ohjelman kolmen pilarin 14 monialaisen kysymyksen (mm. tiede ja yhteiskunta, sukupuoli, pk-yritykset, kestävä kehitys ja ilmastonmuutos jne.) toimeenpanon ja edistymisen analysointiin.

Raportin mukaan vuonna 2015 rahoitettiin hieman vähemmän hankkeita kuin vuonna 2014, ja myös hakemusten onnistumisprosentti putosi. Toisaalta hankehakemusten käsittely on nopeutunut. Raportista löytyy tietoa myös Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutista, Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) tutkimus- ja koulutusohjelmasta sekä ensimmäistä kertaa myös Fast Track to Innovation -pilottiohjelmasta. Vuosittaisten seurantaraporttien tietoja käytetään myöhemmin Horisontti2020 -ohjelman väli- ja jälkiarvioinnissa.

Lisätietoa