Koheesiopolitiikan investoinneilla luotiin vuosina 2007–2013 miljoona uutta työpaikkaa

Komissio julkisti 7.10.2016 riippumattoman arvioinnin vuosina 2007–2013 tehtyjen EU-investointien tuloksista. Arvioinnin mukaan vuosien 2007–2013 investoinneilla luotiin miljoona uutta työpaikkaa, jotka vastasivat kolmasosaa työpaikkojen nettokasvusta tuona aikana. Uusien työpaikkojen myötä BKT nousi 2,74 euroa jokaista investoitua koheesiopolitiikan euroa kohti, ja tämä tarkoittaa ennakoitua 1 biljoonan euron BKT:n kasvua vuoteen 2023 mennessä. Koheesiopolitiikan investointeja on tehty lähes 400 000 pk-yritykseen ja startup-yritykseen ja se on hyödyttänyt ja tukenut kaikkien EU-maiden talouksia. Vuosien 2007–2013 koheesiopolitiikan ohjelmissa investoitiin kokonaisuudessaan 346,5 miljardia euroa.

Arvioitaessa koheesiopolitiikan täytäntöönpanoa kaudella 2007–2013 havaittiin kuitenkin aloja, joilla politiikassa on vielä parantamisen varaa. Positiivisista tuloksista huolimatta, koheesiopolitiikan tulee olla tulossuuntautuneempaa ja sen suorituskykyä on lujitettava EU-rahastojen toimintaa yksinkertaistamalla ja synergioita lisäämällä. Toiseksi, rahoitusvälineiden kautta käytettävien varojen käyttö lisääntyi arvioitavana aikavälinä 11,5 miljardiin euroon vuosien 2000–2006 rahoituskehyksen 1 miljardista eurosta. Koheesiopolitiikan haasteena on nykyisellä sekä tulevalla kaudella laajentaa näiden finanssi- ja luottokriisin aikoina pk-yritysten rahoittamisessa keskeisessä asemassa olleiden välineiden soveltamisalaa ja yksinkertaistaa niiden soveltamisääntöjä. Kolmanneksi, kestävän kaupunkikehityksen alalla tulee jatkossa ottaa paikallisia sidosryhmiä ja tuensaajia enemmän mukaan ja alan investointien maksimoimiseksi tulee laatia yhdennetyt strategiat kaupunkialueiden elvytykselle ja sosiaalisille hankkeille.

Lisätietoa

Koheesiopolitiikan investoinneilla luotiin vuosina 2007–2013 miljoona uutta työpaikkaa

Komissio julkisti 7.10.2016 riippumattoman arvioinnin vuosina 2007–2013 tehtyjen EU-investointien tuloksista. Arvioinnin mukaan vuosien 2007–2013 investoinneilla luotiin miljoona uutta työpaikkaa, jotka vastasivat kolmasosaa työpaikkojen nettokasvusta tuona aikana. Uusien työpaikkojen myötä BKT nousi 2,74 euroa jokaista investoitua koheesiopolitiikan euroa kohti, ja tämä tarkoittaa ennakoitua 1 biljoonan euron BKT:n kasvua vuoteen 2023 mennessä. Koheesiopolitiikan investointeja on tehty lähes 400 000 pk-yritykseen ja startup-yritykseen ja se on hyödyttänyt ja tukenut kaikkien EU-maiden talouksia. Vuosien 2007–2013 koheesiopolitiikan ohjelmissa investoitiin kokonaisuudessaan 346,5 miljardia euroa.

Arvioitaessa koheesiopolitiikan täytäntöönpanoa kaudella 2007–2013 havaittiin kuitenkin aloja, joilla politiikassa on vielä parantamisen varaa. Positiivisista tuloksista huolimatta, koheesiopolitiikan tulee olla tulossuuntautuneempaa ja sen suorituskykyä on lujitettava EU-rahastojen toimintaa yksinkertaistamalla ja synergioita lisäämällä. Toiseksi, rahoitusvälineiden kautta käytettävien varojen käyttö lisääntyi arvioitavana aikavälinä 11,5 miljardiin euroon vuosien 2000–2006 rahoituskehyksen 1 miljardista eurosta. Koheesiopolitiikan haasteena on nykyisellä sekä tulevalla kaudella laajentaa näiden finanssi- ja luottokriisin aikoina pk-yritysten rahoittamisessa keskeisessä asemassa olleiden välineiden soveltamisalaa ja yksinkertaistaa niiden soveltamisääntöjä. Kolmanneksi, kestävän kaupunkikehityksen alalla tulee jatkossa ottaa paikallisia sidosryhmiä ja tuensaajia enemmän mukaan ja alan investointien maksimoimiseksi tulee laatia yhdennetyt strategiat kaupunkialueiden elvytykselle ja sosiaalisille hankkeille.

Lisätietoja

Aluepolitiikan komissaari Corina Cretu: EU:n koheesiopolitiikka tarvitsee muutoksia

Aluepolitiikan komissaari Corina Cretun tunnusti koheesiopolitiikan tulevaisuutta koskevassa puheessaan Bratislavassa 15.9.2016, että koheesiopolitiikan toimeenpano ei ole ollut riittävän nopeaa.   Hän esitti huolensa tilanteen mahdollisista vaikutuksista nyt, kun keskustelut koheesiopolitiikan tulevaisuudesta seuraavalla rakennerahastokaudella ovat alkamassa. Komissaari viestitti puheessaan, että EU:n koheesiopolitiikka tulee olemaan kritiikin kohteena muun muassa siksi, että operationaalisten ohjelmien täytäntöönpano on alkanut liian hitaasti.  Tämä saattaa asettaa koheesiopolitiikan maineen vaakalaudalle aikana, jolloin tehdään vaikeita päätöksiä EU:n talousarvion tulevaisuudesta.

Komissaari toi myös puheessaan esiin, että koheesiopolitiikka tarvitsee radikaaleja muutoksia ja tähän liittyen nosti esiin, että kansallisten, alueellisten ja paikallisten sääntöjen tilalla voisi tulevaisuudessa olla yksi sääntökokonaisuus, jolla rahoitusta hallinnoidaan. Lisäksi Cretu toi esille idean tarkastus- ja monitorointijärjestelmästä, joka heijastelisi kunkin jäsenmaan omia hallinnollisia ja institutionaalisia järjestelmiä. Komissio voisi tulevaisuudessa jopa ottaa käyttöön niin sanotun kädet irti -lähestymistavan silloin kun jäsenmaan ohjelmaa hallinnoiva taho voi osoittaa, että käytössä on luotettavat tarkastusjärjestelmät. Seuraavia askelia koheesiopolitiikan alalta on lokakuussa esiteltävä koheesiopolitiikan väliarviointi. Tämän jälkeen vuorossa ovat vaikutusarvioinnin käynnistäminen tulevaisuuden politiikan valmisteluun liittyen vuonna 2017 ja koheesiofoorumi kesäkuussa 2017.

Lisätietoja

Seminaariraportti: Katsaus koheesiopolitiikkaan

Alueiden komitean 19.1.2015 järjestämässä tilaisuudessa komission alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston johtaja Lena Andersson Pench ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston johtaja Peter Stub Jørgensen valottivat alkaneen ohjelmakauden työohjelmien tilannetta. Koheesiopolitiikan 2014-2020 ohjelmakauden työohjelmien hyväksyminen on hyvässä vauhdissa ja toimeenpanoon aloitettu. Sekä aluekehittämisen että Euroopan sosiaalirahaston työohjelmista on nyt hyväksytty noin kaksi kolmasosaa. Hyväksymättä olevat työohjelmat saataneen lisättyä osaksi toukokuussa sovittavaa vuoden 2015 monivuotista rahoituskehystä. Tilaisuudessa komission edustajat kertoivat alkaneen ohjelmakauden uudistuksista, kuten ennakkoehdoista, toimista hankehallinnon keventämiseksi ja uusista toimeenpanovälineistä.

Komissio näyttää ohjelmakauden uudistuksilla haluavan vahvistaa koheesiopolitiikan strategista ohjausta. Komissio haluaa kontrolloida koheesiopolitiikkaa lisäämällä tuloksellisuusfokusta, mutta lisää samalla toteutuksen operatiivista autonomiaa ja yrittää yksinkertaistaa byrokraattiseksi kritisoitua hankehallintoa.

Lue koko raportti