Komissio julkaisi Horisontti 2020 pk-instrumentin vuoden 2017 vaikuttavuusraportin

Euroopan komission 11. toukokuuta julkaisema Horisontti 2020 pk-instrumentin vaikuttavuusraportti käsittelee instrumentin tuloksia kolmen viime vuoden ajalta. Hakemuksia on jätetty yli 31 000 ja lähes 2 500 pk-yritystä on saanut rahoitusta. Kaiken kaikkiaan komissio on jakanut rahoitusta 882 miljoonaa euroa 36 eri maahan. Raportti osoittaa, että pk-instrumentti on tuonut merkittävää lisäarvoa yritysten liiketoimintaan kasvaneen liikevaihdon myötä. Lisäksi se on mahdollistanut pienille yrityksille lisätyövoiman rekrytoimisen parantamalla täten EU-alueen työllisyyttä. Vaikuttavuusraportti luo myös katsauksen uusiin talouden kasvutrendeihin rahoitusta saaneiden pk-yritysten esittelyjen kautta.

Pk-instrumentin rahoitus on tarkoitettu uusien, innovatiivisten tuotteiden ja ratkaisujen kaupallistamisen valmisteluun ja sopii täten korkean markkina- ja kasvupotentiaalin omaaville pk-yrityksille. Pk-instrumentti on kolmivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään kaupallistamissuunnitelma, josta käy ilmi konsepti ja toteutettavuus. Toinen vaihe on hankkeen toteuttaminen, joka voi olla pilotointia, demonstrointia tai yrityksen skaalautumisen edistämistä. Kolmas vaihe on valmennusta, mentorointia ja muita tukipalveluja.

Lisätietoa pk-instrumentista

Tiivistelmä pk-instrumentin vaikuttavuusraportista

Pk-instrumentin vaikuttavuusraportti

Komissio julkisti tulevien vuosien budjettipainopisteet

Komissio on esitellyt odotetun EU:n monivuotisen talousarvion (2014–2020) väliarvioinnin. Väliarvio antaa tietoa nykyisen komission viimeisen puolivuotiskauden budjetin ja toiminnan painopisteistä. Komissio ehdotti 6,3 miljardin euron lisärahoitusta vuoteen 2020 asti toteutettavaksi siten, että EU:n sovittuja menokattoja ei jouduta muuttamaan. Lisärahoitus kohdistuu työpaikkojen luomisen edistämiseen, investointeihin ja talouskasvuun sekä muuttoliikkeen ja sen perimmäisten syiden käsittelemiseen. Paketin mukaan rahoitus jakautuu seuraavasti: 2,4 miljardia kasvuun ja työpaikkoihin muun muassa Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) kautta, 2,5 miljardia euroa muuttoliikkeen, turvallisuuden ja ulkorajojen valvonnan aloille ja 1,4 miljardia euroa ulkoisen investointiohjelman alaiseen Euroopan kestävän kehityksen rahastoon, jolla tuetaan investointeja EU:n ulkopuolisilla alueilla.

Lisäksi komissio ehdotti, että EU-rahoituksen jakamissääntöjä yksinkertaistetaan. Yksinkertaistamisen odotetaan helpottavan EU-rahoituksen saamista, yhteistyötä, kannustavan kansalaisten osallistumista ja varainhoitosäännösten lukemisen helpottumista. Talousarvion reagointikykyyn ja -aikaan liittyen komissio ehdotti, että sitä parannetaan ennakoimattomien tilanteiden varalta, kuten pakolaiskriisi. Tähän pyritään perustamalla Euroopan unionin kriisivaraus, kaksinkertaistetaan joustovälineen sekä hätäapuvarauksen varat, otetaan käyttöön sisäinen joustovara sekä mahdollistetaan erityisrahastot EU:ssa toteutettavia hätä- tai erityistoimia varten. Ehdotetuille säädösehdotuksille tarvitaan seuraavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyntä.

Lisätietoja

Pk-yritysaloite helpottaa suomalaisten pk-yritysten rahoituksen saamista

Suomi on ottanut ensimmäisen askeleen EU:n uuden rahoitusvälineen, pk-yritysaloitteen täytäntöönpanossa tehdessään sopimuksen EIP-ryhmän (Euroopan investointipankki ja Euroopan investointirahasto) ja Euroopan komission kanssa. Aloitteen odotetaan tuottavan 400 miljoonaa euroa uutta lainarahoitusta suomalaisille pk-yrityksille ja näin vauhdittavan talouskasvua ja luovan uusia työpaikkoja. Suomi osallistuu aloitteeseen 40 miljoonalla eurolla, josta puolet on EU:n rakennerahastorahaa ja puolet kansallista osarahoitusta. Suomi on ensimmäinen Pohjoismaa, joka aloittaa ohjelman täytäntöönpanon.

Pk-yritysaloite yhdistää Euroopan rakenne- ja investointirahaston, Horisontti 2020 -ohjelman ja Euroopan investointipankin varoja ja antaa mahdollisuuden Euroopan investointirahastolle (EIP) mahdollisuuden tarjota rahoituksen välittäjille riskinjakoa ja vakavaraisuusvaatimusten kevennystä pk-yritysten hyväksi. EIP:n keskeisenä tehtävänä on tukea Euroopan mikro- ja pk-yrityksiä auttamalla niitä saamaan rahoitusta. Pk-yritysaloite on osa Euroopan komission ja EIP-ryhmän aloitetta, jossa jäsenvaltioita kannustetaan kaksinkertaistamaan Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttö rahoitusvälineiden kautta kaudella 2014–2020.

Lisätietoja

Komissio julkisti tulevien vuosien budjettipainopisteet

Komissio ehdotti 6,3 miljardin euron lisärahoitusta vuoteen 2020 asti toteutettavaksi siten, että EU:n sovittuja menokattoja ei jouduta muuttamaan. Lisärahoitus kohdistuu työpaikkojen luomisen edistämiseen, investointeihin ja talouskasvuun sekä muuttoliikkeen ja sen perimmäisten syiden käsittelemiseen. Paketin mukaan rahoitus jakautuu seuraavasti: 2,4 miljardia kasvuun ja työpaikkoihin muun muassa Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) kautta, 2,5 miljardia euroa muuttoliikkeen, turvallisuuden ja ulkorajojen valvonnan aloille ja 1,4 miljardia euroa ulkoisen investointiohjelman alaiseen Euroopan kestävän kehityksen rahastoon, jolla tuetaan investointeja EU:n ulkopuolisilla alueilla.

Lisätietoja

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker nosti esiin digitalisaation ja ESIR-rahaston Unionin tila -puheessaan

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker piti 14.9.2016 jokavuotisen puheen unionin tilasta – Puhe unionin tilasta 2016: Kohti parempaa Eurooppaa, joka suojelee, tarjoaa mahdollisuuksia ja puolustaa – Euroopan parlamentissa Strasbourgissa tänään 14.9.2016. Unionin tila -puheessa komission puheenjohtaja käy läpi menneen vuoden kehitystä ja esittää komissionsa poliittiset prioriteetit tulevalle vuodelle.

Junckerin puheen läpikantavana sanomana oli tarve eurooppalaisesta solidaarisuudesta paremman Euroopan mahdollistamiseksi. Komission puheenjohtaja puhui unionin olemassaoloakin koettelevista kriiseistä ja korosti puheessaan, että viimeistään nyt on aika ottaa vastuuta yhteisestä Euroopastamme. Puheessaan Juncker painotti yhteisiä eurooppalaisia arvoja, kuten vapautta, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta ja muistutti, että ylitse kaiken Euroopan integraatio on rauhanprojekti. Juncker esitti puheessaan useita konkreettisia ehdotuksia muun muassa investointien tehostamiseksi, Euroopan pääomamarkkinaunionin perustamiseksi, EU:n sotilaallisen puolustuskyvyn nostamiseksi uudelle tasolle sekä digitaalisten sisämarkkinoiden realisoimiseksi.

Yksi puheen pääteemoista oli Euroopan turvallisuustilanteen ja toimintaympäristön muutos ja tästä johtuva tarve vahvistaa eurooppalaista puolustusyhteistyötä täydentämään Natoa. Junckerin mukaan jäsenmaiden sotilaallisia voimavaroja tulisi yhdistää siten, että ne olisivat osaksi EU:n omistuksessa. Vahva sotilaallinen puolustuskyky Euroopassa vaatii Junckerin mukaan, että varoja resursoidaan puolustusteollisuuden tutkimus- ja innovaatiotoimintaan Euroopan puolustusrahaston muodossa. Turvallisuus-teema kytkeytyi puheessa sotilaallisen puolustusyhteistyön lisäksi niin rajavalvontaan ja Euroopan rajaturvallisuusviraston Frontexin toimintaan ja sen vahvistamiseen, terrorismin vastaiseen työhön sekä tarpeeseen muodostaa tulevaisuudessa todellinen EU:n ulkopolitiikka ja sen myötä Euroopan yhteinen Syyria-strategia. Puhuessaan Euroopan tulevaisuudesta ja kaikkien tässä jakamasta vastuusta, Juncker nosti esiin Pariisin ilmastosopimuksen ratifiointien alhaisen määrän EU-jäsenmaiden keskuudessa ja kehotti jäsenmaita ratifioimaan sopimuksen mitä pikimmiten.

Oletetusti siirtolaiskriisi ja viimeistään kriisin pahennettua ongelmalliseksi osoittautunut EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka saivat puheessa osansa. Komission puheenjohtaja viittasi kriisiin kuitenkin keskittyen pakolaisten integroimiseen eurooppalaisiin yhteiskuntiin ja EU:n rooliin kriisin juurisyiden käsittelemisessä. Juncker nosti pakolaisten integroimisen niin yhdeksi EU:n suurimmista haasteista mutta käytti sitä myös esimerkkinä päätään nostavasta solidaarisuudesta jäsenmaiden välillä. Pakolaiskriisin juurisyihin ja EU:n kehityspolitiikkaan liittyen Juncker esitteli Afrikkaan ja EU:n naapurimaihin kohdistetun investointisuunnitelman, jonka odotetaan synnyttävän 44 miljardia euroa alueen kehittämiseen.

Talouskasvun ja työllisyyden alalta Juncker peräänkuulutti nuoriin, työnhakijoihin ja startup-yrityksiin investoimista ja ehdotti Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) kauden sekä varojen kaksinkertaistamista. Digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseksi, investointien lisäämiseksi ja työpaikkojen luomiseksi komission puheenjohtaja ehdotti tietoliikennemarkkinoiden uudistuksia ja korosti nopean internetyhteyden olevan niin kansalaisten kuin yritystenkin perustarve. Ehdotukset koskivat muun muassa 5G verkon levittämistä koko Eurooppaan vuoteen 2025 mennessä ja ilmaisen internetyhteyden luomista eurooppalaisiin kaupunkeihin ja niiden keskustoihin vuoteen 2020 mennessä. Juncker peräänkuulutti myös kuluttajansuojaa, yksilön tietosuojaa sekä tekijänoikeuksia osana eurooppalaista yhteiskuntaa ja arvopohjaa.

Komission puheenjohtaja pitää Unionin tila -puheen joka vuosi syyskuussa Euroopan parlamentissa ja sitä seuraa europarlamentaarikkojen täysistuntokeskustelu. Puhe aloittaa dialogin parlamentin ja neuvoston kanssa komission seuraavan vuoden työohjelman valmistelemiseksi. Tämän vuoden puhe toimii lisäksi komission kontribuutiona 27 jäsenmaan johtajien epäviralliseen huippukokoukseen 16.9.2016 neuvoston puheenjohtajamaan Slovakian pääkaupungissa Bratislavassa.

Lisätietoja

Komissio päivitti Horisontti 2020 vuosien 2016-2017 työohjelmaa – avoin tutkimusdata oletukseksi ja rahoitusta siirtolaisuuden tutkimukselle

Euroopan komissio julkaisi heinäkuun lopussa päivityksiä tutkimuksen ja innovaation Horisontti 2020 -puiteohjelman vuosien 2016–2017 työohjelmaan. Päivitykset vaikuttavat vuoden 2017 rahoitusmahdollisuuksiin. Työohjelman päivitettyjen rahoitushakujen sekä muiden toimien kokonaisbudjetti on 8,5 miljardia euroa ja päivitykset tuovat mukanaan tärkeitä uudistuksia ensi vuodelle.

Horisontti 2020 -puiteohjelman kaikissa uusissa rahoitushauissa otetaan käyttöön avoimen tutkimusdatan käytäntö, jolloin tutkimusdata on oletusarvoisesti avointa. Vastauksena siirtolaiskriisin esille tuomiin haasteisiin, rahoitusta on tarjolla tutkimusyhteisöjen koordinoinnille ja politiikkaehdotusten muodostamiselle, jotta siirtolaisten integroitumista työmarkkinoille saadaan helpotettua. Tulevaisuuteen katsova ilmastopolitiikka osana energiaunionia on myös yksi vuoden 2017 työohjelman prioriteeteista. Lisäksi päivitykset sisältävät sisämarkkinoiden vahvistamista ja digitaalisten sisämarkkinoiden edelleen kehittämistä.

Työohjelma päivityksineen on linjassa komission politiikan kanssa ja se tukee komission investointipakettia vahvistamalla Euroopan kilpailukykyä uusien ja kestävien työpaikkojen innovoinnin ja talouskasvun tukemisen kautta. Horisontti 2020 -puiteohjelma on EU:n suurin tutkimukseen ja innovaatioon keskittyvä ohjelma koskaan ja sen kokonaisbudjetti on 77 miljardia euroa.

Lisätietoja

Komission uuden osaamisohjelman tavoitteena eurooppalaisten osaamisen parantaminen

Komissio hyväksyi perjantaina 10.6 Euroopan uuden osaamisohjelman (EU Skills Agenda). Ohjelman tavoite on varmistaa, että ihmiset kehittävät itsellensä laajan osaamispohjan varhaisesta iästä alkaen ja että Euroopan inhimillisestä pääomasta saadaan mahdollisimman paljon irti. Toimilla pyritään tekemään osaamisesta näkyvämpää ja parantamaan osaamisen tunnustamista niin paikallisella, kansallisella kuin EU-tasolla, niin kouluissa ja yliopistoissa kuin työmarkkinoilla. Komissio pyrkii edistämään osaamiseen liittyviä tavoitteita tuleviksi kahdeksi vuodeksi suunnitelluilla kymmenellä toimella. Toimiin kuuluvat muun muassa matalaa taitotasoa edustavien aikuisten taitojen edistäminen niin sanotun taitotakuun avulla, eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tarkistaminen, digitaalitaitoja ja työpaikkoja edistävän koalition luominen ja Euroopan ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien taitojen tunnistamiseen tarkoitetun välineen luominen.

Uusi osaamisohjelma on osa komission vuoden 2016 työohjelmaa ja se tukee komission poliittista prioriteettia, eli työllisyyden, kasvun ja investointien edistämistä. Tutkimusten mukaan 70 miljoonaa eurooppalaista on vailla riittäviä luku- ja kirjoitustaitoja, ja vielä useampi omaa huonon laskutaidon ja digitaalisen lukutaidon. Tämä nostaa työttömyyden, köyhyyden ja syrjäytymisen riskiä. Toisaalta monet, erityisesti korkeasti koulutetut nuoret, ovat koulutustaan ja toiveitaan vastaamattomissa töissä. Samaan aikaan 40 % Euroopan työnantajista raportoi, etteivät he löydä kasvun ja innovoinnin edellyttämiä, oikeanlaisella osaamisella varustettuja ihmisiä.

Lisätietoja

EU:n arktinen tiedonanto pyrkii yhtenäistämään arktisen alueen politiikkaa

EU:n ulkosuhdehallinnon edustaja Federica Mogherini ja Euroopan komissio hyväksyivät 27.4.2016 EU:n toimintaa arktisella alueella ohjaavan ehdotuksen EU:n politiikaksi. Arktisen tiedonannon mukaan EU:n arktisen alueen politiikka keskittyy erityisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan, ympäristön suojeluun, kestävään kehitykseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Tutkimuksen, tieteen ja innovaatioiden erityinen tärkeys on otettu huomioon kaikilla painopistealueilla.

Mogherini korosti, että arktiseen alueeseen liittyy valtavaa sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää merkitystä ja se on keskeinen alueellisen ja maailman turvallisuuden kannalta sekä strateginen osa EU:n ulkopolitiikkaa. Mogherini nosti esiin, että arktisen alueen turvallisuus, kestävä kehitys sekä vauraus hyödyttävät alueen neljää miljoonaa asukasta mutta myös EU:ta ja koko maailmaa. Ympäristö-, meri- ja kalastusasioista vastaava komissaari Karmenu Vella korosti arktisen alueen vaikutuksia maailmanlaajuisiin sääoloihin, meriin, ekosysteemeihin ja paikalliseen luonnon monimuotoisuuteen. Vella korosti, että vaikka ihmisten toiminta arktisella alueella tulee väistämättömästi lisääntymään, tulee huolehtia siitä, että se tapahtuu kestävällä tavalla. Arktisen alueen asukkaiden toimeentulo on turvattava ja alueen tärkeintä resurssia, eli ympäristöä, on suojeltava.

Lue koko raportti

Julkinen kuuleminen kiertotalouden kehittämisestä

Euroopan komissio avasi 28.5.2015 julkisen kuulemisen kiertotalouden kehittämisestä. Sidosryhmien mielipiteitä halutaan kerätä kiertotaloutta koskevan toimintaohjelman valmistelua varten. Kuulemisen tavoitteena on yksilöidä ja määritellä mittavimmat esteet kiertotalouden kehittymiselle sekä kartoittaa näkemyksiä toimenpiteistä, joita EU-tasolla olisi mahdollista toteuttaa näiden esteiden poistamiseksi. Kuulemisessa keskitytään tuotanto- ja kulutusvaiheisiin, uusioraaka-aineiden markkinoihin, alakohtaisiin toimenpiteisiin sekä kiertotalouden mahdollistaviin tekijöihin liittyviin kysymyksiin.

Komission tavoitteena on esitellä vuoden 2015 loppuun mennessä uusi kiertotaloutta koskeva strategia, jolla pyritään luomaan Euroopasta kilpailukykyinen ja resurssitehokas talous. Strategia tulee sisältämään tarkastetun jätelainsäädäntöehdotuksen ja tiedotteen, jossa esitetään kiertotaloutta koskeva toimintaohjelma. Kuulemiseen voivat vastata kansalaiset, organisaatiot ja viranomaiset sekä muut kiinnostuneet sidosryhmät. Kuulemiseen on mahdollista vastata 20.8.2015 saakka.

Komission tiedote

Kuuleminen

Komissio lanseerasi eurooppalaisen energia-alan älykkään erikoistumisen foorumin

Komissio lanseerasi 26.5.2015 uuden, energiaunionin luomiseen ja alueiden älykkään erikoistumisen strategioiden implementointiin liittyvän foorumin (Smart Specialisation Platform on Energy). Foorumin tarkoituksena jakaa asiantuntemusta kestävän energian investointien ja vähähiilisyyteen liittyvien innovatiivisten teknologioiden aihepiireihin liittyen. Aloite tulee toimimaan EU:n energia-, alue- ja tutkimus- ja innovaatiopolitiikan liitoskohdassa ja sen tavoitteisiin kuuluu muun muassa alueiden ja jäsenmaiden tukeminen rakennerahastovarojen ohjaamisessa kestävän energian hankkeisiin. Foorumin kohderyhmää ovat poliittiset päätöksentekijät, viranomaiset ja sidosryhmät, jotka vastaavat energia- ja tutkimus- ja innovaatiopolitiikasta sekä rakennerahastoista.

Käytännön tasolla energia-alan älykkään erikoistumisen foorumin tehtävänä on ylläpitää keskustelua, vuorovaikutusta, keskinäistä oppimista ja mahdollistaa vertaisarviointien tekemisen ja yhteisten intressien löytämisen alueiden välillä. Foorumi tulee aktiivisesti edistämään energiaan liittyvään innovointiin investoivien alueiden ja maiden välistä yhteistyötä muun muassa uuden verkkosivuston, seminaarien ja ohjemateriaalien avulla. Foorumin ylläpidosta vastaa komission Joint Research Centre (JRC).

Lisätietoja