Kysy tutkijalta -tilaisuus herätti keskustelua kyberturvallisuuden kvanttiteknologiaratkaisuista

Aalto-yliopiston alustastrategioihin, lohkoketjuihin ja avoimen lähdekoodin lisensointiin erikoistunut tutkijatohtori Kimmo Karhu osallistui asiantuntijana tiistaina 24.4.2018 Helsinki EU Officen järjestämään digitalisaatiokehityksen keskustelutilaisuuteen.

Tilaisuus oli osa Helsinki EU Officen ylläpitäjän Aalto-yliopiston Kysy tutkijalta -skypekeskustelusarjaa, jonka tavoitteena on tuoda tutkimus ja sen tulokset yhä paremmin saavutettavaksi. Keskustelusarja on osa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa ja Aalto-yliopiston vetämää Teollisuuden digitaalinen murros -konsortiota. Sarjassa on mukana 15 eri alojen tutkijaa Aalto-yliopistosta, VTT:ltä, Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja Turun yliopistosta. Kukin tutkija on varattavissa tunnin ajaksi skype-tapaamiseen keskustelemaan päivänpolttavista tai mieltä kutkuttavista teemoista.

Helsinki EU Officen tilaisuudessa keskustelu keskittyi pääasiassa alustoihin ja niiden kehittämiseen etenkin kaupunkien näkökulmasta, kvantti- ja lohkoketjuteknologioiden kehitykseen ja digitaalisen kehitykseen tulevaisuusskenaarioihin.

Karhu korosti alustojen olevan tärkeitä ja keskeisiä työkaluja tulevaisuuden kaupunkien ja palveluiden kehittämisessä. Olennaista on pitää mielessä alustojen perusajatus: ne ovat parhaimmillaan poistaessaan ylimääräistä kitkaa tai toimintaa hidastavia välikäsiä eri toimijoiden väliltä. Alustakehityksen alkuvaiheessa onkin tärkeää tunnistaa mistä kitka tulee. Alustoille on erityistä ja ominaista myös itse itseään ruokkiva kierre: sisällön kasvaessa käyttäjät lisääntyvät, mikä tuottaa edelleen lisää sisällöntuotantoa.

Tilaisuudessa sukellettiin myös melko syvälle kvanttiteknologian perusteisiin. Huojentavana tietona kuultiin, että kvanttisalauksen teknologinen kehitys pystyy oletettavasti suojaamaan meitä tulevaisuudessa erilaisilta kyberhyökkäyksiltä. Kehityksen tämänhetkisiä suurimpia haasteita ovat teknologian edellyttämät hyvin alhaiset lämpötilat sekä virhealttius. Tällä hetkellä tehokkain sovellus on Googlen kehittämä kvanttitietokone, jossa on 72 kubittia.

Lohkoketjuteknologioiden luotettavan ja demokraattisen varmennuksen takaaminen herätti mielenkiintoa osallistujissa. Karhu totesi varmennuskaappausten ja osin myös korkeaan energian kulutukseen liittyvien haasteiden olevan voitettavissa ohjaamalla varmennus sellaiseen luottamusinstrumenttiin, jota ei voida helposti kaapata, kuten toimijoiden itse tuottamaan tietoon tai olemukseen.

-Jaana Kokkonen, EU-erityisasiantuntija

Kyberturvallisuusalan Horisontti 2020-rahoitushaut ovat avautuneet

Microsoft ja Politico järjestivät kyberturvallisuutta käsittelevän paneelikeskustelun Brysselissä 27.3.2018. Mukana keskustelemassa olivat europarlamentaarikko Marietje Schaake, Jon Eklund Ruotsin puolustusministeriöstä, Magnus Nordéus Ericssonilta ja DigitalEuropesta sekä Lucie Krahulcova Access Now -yhdistyksestä. Lue lisää

Tulevaisuuden tekoäly on riippumaton ihmisistä

The Digital Transformations of Europe: How the Internet of Things, 5G and Artificial Intelligence will change Europe

Science Business -verkoston ja Huawein järjestämä Europpan digitaalista muutosta käsitellyt tapahtuma ”The Digital Transformations of Europe: How the Internet of Things, 5G and Artificial Intelligence will change Europe” järjestettiin 24. marraskuuta Brysselissä. Tilaisuudessa kuultiin niin EU-instituutioiden kuin yritysmaailman näkemyksiä IoT:n, 5G.n ja tekoälyn luomista mahdollisuuksista tulevaisuuden Euroopassa.

Helpompi pääsy rahoitukseen korostui

Ensimmäinen paneelikeskustelu keskittyi Euroopan johtoaseman varmistamiseen digitalisaatiossa. Euroopan komission tutkimus- ja innovaatioasioiden pääosastoa edustanut varapääjohtaja Patrick Child korosti, että saadakseen kaiken potentiaalinsa irti EU:n tulee vahvistaa ns. bottom-up -lähestymistapaa, yksinkertaistaa rahoituksen hakua sekä mahdollistaa erityisesti yrityksille nopeampaa reagoimista muuttuviin olosuhteisiin. Tätä EU pyrkii toteuttamaan mm. EIC:n (European Innovation Council) kautta. Innovaatioiden tukemisesta tulisi tehdä useat toimijat huomioivaa sekä yrityskeskeisempää. Edellä mainittu Nähdään Childin mukaan usein köydenvetona kaupallisuuden ja perustutkimuksen välillä, mutta tästä ajattelutavasta tulisi hänen mukaansa pyrkiä pois.

Tulevan yhdeksännen puiteohjelman osalta Child nosti esiin yhdeksi pilariksi suunnitellut missiot. Missioiden on tarkoitus olla helppotajuisia ja luonteiltaan poikkileikkaavia. Child kehotti eri toimijoita olemaan suoraan yhteydessä tutkimuskomissaari Carlos Moedakseen ja kertomaan, mitä missioiden tulisi olla. Tärkeää missioissa on, että niissä osoitetaan selkeästi niiden tuottama eurooppalainen lisäarvo, jonka kautta Euroopan kansalaiset saavat konkreettista tarttumapintaa usein melko monimutkaisiksi miellettyihin asioihin. Innovaatioiden osalta komission puolelta on tulossa myös konsultaatio liittyen monivuotiseen rahoituskehykseen.

Huawein Euroopan tutkimusinstituutin varajohtaja Walter Weigel sanoi parhaiden tutkijoiden tulevan edelleen Euroopasta, jonka vuoksi myös hänen edustamansa yhtiö investoi tälle ”maailman johtavalle tutkimus- ja innovaatioalueelle”. Weigel toivoi parempia synergioita kansallisen ja EU-rahoituksen välille sekä vahvaa high-tech -painotusta tulevaan yhdeksänteen puiteohjelmaan. Weigel painotti myös, ettei Eurooppaan tule pyrkiä luomaan kopiota Silicon Valleysta, eikä vertailu Yhdysvaltain kanssa ole pidemmän päälle järkevää. Akateemista maailmaa paneelissa edustanut Münchenin yliopiston tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan professori Daniel Cremersin mukaan rahoittajien, tutkimuslaitosten ja yritysmaailman ympärille tulisi kuitenkin saada entistä parempi yhteisö Yhdysvaltain malliin. Cremers piti EIC:tä hyvänä aloitteena, sillä tutkimuksen tavoitteiden on tultava tutkijoilta itseltään bottom-up -periaatteella.

Tekoälyn mahdollisuudet ja uhkat tiedostettava tulevaisuudessa

Lontoon yliopiston älykkään data-analytiikkakeskuksen johtaja professori Mark Bishop esitteli seminaarissa tekoälyn kehityksen tulevaisuuden suuntaviivoja. Keskeisimmät tekoälyn kehittämiseen liittyvät tekijät ovat Bishopin mukaan pääsy big dataan, nopeat laitteistot sekä modernit syväoppivat algoritmit. Jokaisen kehitysaskeleen myötä tekoälystä tulee avoimempaa ja demokraattisempaa ja sitä voidaan näin ollen hyödyntää yhä halvemmissa ja matalamman teknologiatason sovelluksissa. Algoritmeihin liittyy kuitenkin ongelmia niiden vaikeaselkoisuuden ja läpinäkymättömyyden vuoksi; algoritmien ymmärtäminen vaatii vahvaa asiantuntemusta, minkä lisäksi yrityssalaisuussäädökset vaikeuttavat algoritmien avoimuutta.

Seuraava suuri kehitysaskel tekoälyn osalta tulee Bishopin mukaan olemaan ns. yleinen tekoäly (Artificial General Intelligence). Tätä tekoälyä ei tarvitse enää erikseen ohjelmoida ratkaisemaan tiettyä ongelmaa, vaan se kykenee itse oppimaan tarvitsemansa taidot. Tämän kaltainen teknologinen kehitys voi johtaa tulevaisuudessa varsin utopistisiin muutoksiin, Bishop arvioi. Koneilla on kuitenkin edelleen varsin pitkä matka siihen, että ne kykenisivät ylittämään ns. inhimillisen kuilun esimerkiksi kuvantunnistamisen osalta. Tietokoneet eivät myöskään varsinaisesti ymmärrä prosessoimansa datan merkitystä, niillä ei ole inhimillistä näkemystä ongelmiin, eivätkä ne kykene kokemaan tuntemuksia eri ilmiöistä.

Tekoälyn tulevaisuus ei vain suurien toimijoiden käsissä

Seminaarin toiseen paneelikeskusteluun tuotiin asiantuntemusta Euroopan johtavista digitaalisen vallankumouksen kanssa toimivista organisaatioista. Aalto yliopiston tietotekniikan professori Martti Mäntylä korosti datan laadun olevan keskeisin tekijä algoritmien kehityksessä. Tulevaisuuden Mäntylä näki datan osalta monitasoisena, jossa dataa jaetaan yhteisöpohjalta. Myös kosmetiikkayritys Estée Lauderin tutkimuksen varajohtaja Lieve Declercq painotti datan laadun määrittävän tulevaisuuden kehityksen vauhtia. Yritysmaailman puolella start-upeilla on kyky omaksua nopeasti uusia tapoja datankäsittelyyn suuryrityksiin verrattuna, mutta näiden yhdistelmällä on Declercqin mukaan parhaat menestyksen edellytykset. Tulevaisuuden tekoälyn kehittämisen osalta tilanne ei tule olemaan suurten yritysten dominoima winner takes it all -asetelma, vaan disruptiiviset teknologiat ja avaukset tulevat yleensä ns. laidoilta.

 

Työtehtävien ja -ympäristöjen muutos huomioitava koulutuksessa

Seminaarin kolmas paneelikeskustelu keskittyi yhteyksien, älykkäiden laitteiden ja itsenäisten järjestelmien luomien mahdollisuuksien ja niihin liittyvien turvallisuuskysymysten ympärille. Digitaalisista sisämarkkinoista vastaavan Euroopan komission pääosaston virkaatekevän johtajan Pearse O’Donohuen mukaan 5G ja IoT ovat tulevaisuuden kehityksen suurimpia mahdollistajia. Näiden teknologioiden täyden hyödyntämisen suurimpana esteenä on kuitenkin tällä hetkellä luottamuksen ja uskottavuuden puute: On aina helpompaa selittää kuka datan omistaa kuin se, mitä yksittäiset algoritmit tekevät kyseisellä datalla. Tulevia komission aloitteita tullaankin muotoilemaan yhä enemmän yksilökeskeisistä lähtökohdista. O’Donohuen mukaan myös nykyisen työvoiman kouluttaminen vastaamaan uusia tarpeita on oleellista täyden potentiaalin hyödyntämisen näkökulmasta.

Pisan yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Dino Pedreschi peräänkuulutti datan käsittelyn demokratisoitumista. Muutoin lieveilmiöinä alkavat yleistymään valeuutisten ja ns. suodatinkuplien luomat ongelmat, jotka rapauttavat luottamusta eri aloilla. Euroopan parlamentin jäsen Paul Rubig toi puolestaan esiin digitaalisen maailman eettisten säännösten puutteen ja etenkin sitä säätelevien rikosoikeudellisten seuraamusten puutteen. Yksilön luottamusta eri palveluntarjoajiin ei ainakaan kasvata se, että aina uuden laitteen/palvelun käyttöönoton yhteydessä tulisi lukea ja hyväksyä kymmenien sivujen vaikeaselkoinen sopimusteksti. Kyberturvallisuuden ja yhteneväisten kyberrikosten rangaistusten osalta komissio on jo julkaissut suunnitelman syksyllä ilmestyneessä kyberturvallisuuspaketissaan Euroopan laajuisten standardien luomiseksi.

Sussexin yliopiston 5G-teknologian professori Maziar Nekoveen mukaan konkreettisia sovelluksia 5G:n osalta tulevat olemaan esimerkiksi virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen, IoT sekä 5G:n ja tekoälyn yhdistelmät, joka voi nopeuttaa esimerkiksi itseohjautuvien autojen kehitystä. Myös Nekovee otti kantaa eettisiin kysymyksiin etenkin tekoälyn kannalta. Algoritmien eettisenä ongelmana on etenkin se, miten ne mallinnetaan tekemään eettisiä valintoja sekä ottamaan kulttuurivaihtelut huomioon. Oma kysymyksensä on myös se, minkä tahon kautta tämän kaltaiset algoritmit voidaan sertifioida jopa maailmanlaajuisesti. Kokonaisuudessaan käynnissä olevat ja tulevat muutokset vaikuttavat työmarkkinoihin luoden uusia työtehtäviä ja työympäristöjä, jotka yliopistojen tulee ottaa jo nyt huomioon opetuksessaan.