Euroopan komission uusi ehdotuspyyntö tukee investointeja Euroopan liikenneinfrastruktuuriin miljardilla eurolla

Euroopan komission tavoitteena on rahoittaa liikenneinfrastruktuurihankkeita Euroopassa uudella tavalla. Komissio yhdistää uuden ehdotuspyynnön kautta Verkkojen Eurooppa -välineen (Connecting Europe Facility, CEF) Euroopan strategisten investointien rahaston, Euroopan investointipankin, kansallisten kehityspankkien ja yksityisten sijoittajien avustuksiin ja rahoitukseen. Uuden ehdotuspyynnön koko on miljardi euroa. Yhdistämällä eri rahoitusvälineitä komissio pyrkii rohkaisemaan investoimista liikenneinfrastruktuurin innovatiiviseen ja kestävään kehittämiseen sekä tukemaan samalla työpaikkojen luomista.

Valituksi tulevien hankkeiden tulee edistää kestäviä ja saumattomia liikenneyhteyksiä Euroopan laajuisessa liikenneverkossa eli TEN-T-verkossa. Ensisijalla haussa ovat hankkeet, jotka tähtäävät poistamaan liikenteen pullonkauloja, tukemaan rajat ylittäviä yhteyksiä ja nopeuttamaan liikenteen digitalisointia alueilla, joilla on paljon potentiaalia ja markkina-aukkoja. Ehdotusten jättämiselle on kaksi määräaikaa, 14.7. ja 30.11.2017.

Lisätietoa

Helsinki-Tallinna liikenneyhteistyö keräsi Euroopan parlamenttiin kiinnostuneen yleisön

Uudenmaan liitto järjesti 29.11. Euroopan parlamentissa Helsinki-Tallinna kaksoiskaupunkien rajat ylittävään yhteistyöhön keskittyvän korkean tason edunvalvontaseminaarin: ”Connecting Cross-border Twin-cities: Case Helsinki-Tallinn”. Seminaari herätti Brysselissä merkittävää kiinnostusta ja seminaaritila oli täynnä edustajia kaikista keskeisistä EU-sidosryhmistä.  Seminaarissa keskusteltiin kaksoiskaupunkitematiikkaan liittyvistä hyödyistä, haasteista sekä sen eurooppalaisesta ulottuvuudesta, keskittyen erityisesti Helsinki-Tallinna väliseen tunnelihankkeeseen.

Seminaarin avannut europarlamentaarikko Merja Kyllönen näki tunnelin hyödyttävän erityisesti rahtikuljetuksia, joille Suomenlahden alla kulkeva tunneli mahdollistaisi tehokkaan, ympäristöystävällisen ja kitkattoman raidetavaraliikennekäytävän aina Etelä-Eurooppaan asti. Kyllönen myös korosti Helsinki–Tallinna tunnelin mahdollisuutta reittinä Euroopasta arktisille alueille. Euroopan komission liikenteen ja liikkumisen -pääosaston yksikönpäällikkö Herald Ruijters oli tunnelia koskevissa kannanotoissaan sen sijaan vielä varovainen, mutta positiivinen.

Lue koko raportti

Helsinki-Tallinna -liikenneyhteistyö keräsi Euroopan parlamenttiin kiinnostuneen yleisön

Uudenmaan liitto järjesti 29.11. Euroopan parlamentissa Helsinki-Tallinna kaksoiskaupunkien rajat ylittävään yhteistyöhön keskittyvän korkean tason edunvalvontaseminaarin: ”Connecting Cross-border Twin-cities: Case Helsinki-Tallinn”. Seminaari herätti Brysselissä merkittävää kiinnostusta ja seminaaritila oli täynnä edustajia kaikista keskeisistä EU-sidosryhmistä.  Seminaarissa keskusteltiin kaksoiskaupunkitematiikkaan liittyvistä hyödyistä, haasteista sekä sen eurooppalaisesta ulottuvuudesta, keskittyen erityisesti Helsinki-Tallinna väliseen tunnelihankkeeseen.

Seminaarin avannut europarlamentaarikko Merja Kyllönen näki tunnelin hyödyttävän erityisesti rahtikuljetuksia, joille Suomenlahden alla kulkeva tunneli mahdollistaisi tehokkaan, ympäristöystävällisen ja kitkattoman raidetavaraliikennekäytävän aina Etelä-Eurooppaan asti. Kyllönen myös korosti Helsinki–Tallinna tunnelin mahdollisuutta reittinä Euroopasta arktisille alueille. Euroopan komission liikenteen ja liikkumisen -pääosaston yksikönpäällikkö Herald Ruijters oli tunnelia koskevissa kannanotoissaan sen sijaan vielä varovainen, mutta positiivinen.

Lue koko raportti

EU-komissio julkaissut EU:n liikennettä koskevan vuoden 2016 tulostaulun

Euroopan komission julkaisemassa EU:n liikennettä koskevassa vuoden 2016 tulostaulussa vertaillaan jäsenvaltioiden suoriutumista 30 luokassa, jotka kattavat kaikki liikenteen osa-alueet. Tulostaulun tavoitteena on auttaa jäsenvaltioita tunnistamaan ensisijaisia investointikohteita ja -toimia, ja siitä ilmenee myös Junckerin komission tavoite syventää liikenteen sisämarkkinoita ja edistää siirtymistä kohti vähäpäästöistä liikkuvuutta.

Tulostaulu on koottu julkisista lähteistä, ja siihen voi tutustua joko maittain tai aiheittain (sisämarkkinat, investoinnit ja infrastruktuuri, energiaunioni, innovointi, ihmiset). Tulostaulun kärjessä on kolmatta vuotta peräkkäin Alankomaat. Suomi on vertailussa viidentenä. Tulostaulun pohjaa pitävät Unkari ja Romania. Vertailun kärjessä olevilla mailla on erilaiset vahvuudet, mutta niitä yhdistää vakaat puitteet investoinneille ja hyvät pisteet liikenneturvallisuudesta. Nämä maat ovat myös edenneet hyvin EU:n lainsäädännön täytäntöönpanossa.

Lisätietoa

Komissio ehdotti 13,1 miljardin euron investointia Euroopan liikenneinfrastruktuuriin

Euroopan komissio ehdotti 29.6.2015 13,1 miljardin euron EU-rahoituksen osoittamista 276 liikennehankkeeseen, jotka on valittu Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineen ensimmäisen ehdotuspyynnön perusteella. Investoinnin tavoitteena on myös saada aikaiseksi julkista ja yksityistä rahoitusta kaikkiaan 28,8 miljardin edestä. Rahoitus annetaan avustuksina, joilla katetaan 20-85 prosenttia hankkeiden kustannuksista, hankkeen tyypistä riippuen. EU:n liikennekomissaari Violeta Bulc toteaa investointisuunnitelman olevan laajin, minkä EU on koskaan tehnyt liikenteen alalla.

Valitut hankkeet sijaitsevat pääosin Euroopan laajuisen liikenneverkon keskeisissä osissa. Suomesta ehdotetaan rahoitettavaksi muun muassa Helsingin raideliikenne- ja satamahankkeita: noin 16,3 miljoonaa euroa Pisararadan, Keski-Pasilan läntisen lisäraiteen ja Helsingin ratapihan kehittämisen suunnitteluun sekä 29,3 miljoonaa euroa Helsingin ja Tallinnan satamien kehittämistä koskevaan Twin-Port -hankkeeseen. Verkkojen Eurooppa -ohjelman komitea kokoontuu 10. heinäkuuta virallisesti päättämään rahoitusehdotuksen hyväksymisestä.

Lisätietoa

Neljäs rautatiepaketti – sujuvampaa liikennettä ja vähemmän byrokratiaa

Europan talous- ja sosiaalikomitea järjesti keskiviikkona 24.4. seminaarin ”4th Railway package: will it revitalise the European railways?”. Tilaisuudessa kuultiin näkemyksiä paketin sekä teknisestä että hallinnollisesta puolesta. Puhujina oli raideliikenteen, -infrastruktuurin ja -teollisuuden edustajia sekä rautateiden työntekijöiden, matkustajien ja rahdinlähettäjien edustajia. Seminaarin tarkoituksena oli avata keskustelua paketin kiistanalaisimmista aiheista ja näin vaikuttaa talous- ja sosiaalikomitean lausuntoon paketista.

Seminaarin ensimmäinen osuus keskittyi neljännen rautatiepaketin tekniseen puoleen, eli raideliikenteen säädöksien, turvallisuusvaatimusten sekä lupamenettelyjen yhtenäistämiseen. Euroopan rautatievirasto ERA:n johtaja Marcel Verslype ja Euroopan rautatieteollisuuden liitto UNIFE:n pääjohtaja Philippe Citroën painottivat puheenvuoroissaan erityisesti unionin jäsenmaiden eri kansallisten säädöksien yhtenäistämistä ja valvonnan asettamista yhden auktoriteetin taakse. Euroopan rautatieyhteisö CER:n toiminnanjohtaja Libor Lochmanin arvion mukaan nykyisestä yhteensä noin 11 000 kansallisesta säädöksestä voitaisiin näin poistaa päällekkäisinä tai tarpeettomina jopa kaksi kolmasosaa, mikä parantaisi merkittävästi rautatieverkostojen yhteentoimivuutta Euroopassa.

Rautatiepaketin hallinnollista ulottuvuutta käsitelleessä toisessa osuudessa puhujien mielipiteissä esiintyi merkittävästi enemmän hajontaa kuin teknisestä puolesta keskusteltaessa, ja paketti sai osakseen rajuakin kritiikkiä. Erityisesti keskustelua herätti junaoperaattoreiden ja infrastruktuurin hallinnon eriyttäminen sekä matkustajaliikenteen avaaminen vapaalle kilpailulle. Kilpailun avaamisen uhkakuvina nähtiin  erityisesti matkustamisen sujuvuuden ja tiedonsaannin heikkeneminen, julkisen palvelun velvoitteen unohtaminen sekä rautatiealan työntekijöiden aseman heikkeneminen. Toisaalta taas vapaan kilpailun uskottiin lisäävän investointeja rautateihin sekä parantavan läpinäkyvyyttä.

Puheenvuoroissa heräsi myös kysymys siitä, pitäisikö rautatiepaketista jättää kokonaan pois sen hallinnollinen puoli, ja käsitellä paketti puhtaasti teknisenä. Euroopan komission liikenteen ja liikkumisen pääosaston johtaja Jean-Eric Paquet kuitenkin tyrmäsi ajatuksen, sillä kyseessä on nimenomaan kokonaisvaltainen ratkaisu Euroopan rautateille, ja se on tarkoituksella monipuolinen ja kunnianhimoinen. Hänen mukaansa myöskään toimenpiteiden sosiaalista puolta ei ole unohdettu, vaan parantaessaan rautateiden houkuttelevuutta paketti myös luo alalle työpaikkoja ja kasvua.

Neljäs rautatiepaketti on Euroopan komission 30.1.2013 hyväksymä, kuudesta lainsäädäntöehdotuksesta koostuva esitys, jonka tarkoituksena on parantaa rautatiepalveluiden laatua sekä edistää EU:n rautatiealan innovointia avaamalla jäsenvaltioiden matkustajaliikennemarkkinat kilpailulle. Paketista päästäneen sopuun parlamentin ja komission välillä kesäkuuhun 2013 mennessä.

Lisätietoja:

Euroopan komission muistio neljännestä rautatiepaketista

Seminaarin ohjelma ja puhujat