Brexitin myötä FP9-valmistelut myöhästyvät aikataulustaan noin puoli vuotta

Euroopan komission tutkimuspääosaston pääjohtaja Robert Jan-Smits sekä FP9-valmisteluista vastaava johtaja Kurt Vandenberghe ovat molemmat esittäneet uusia aikataulutuksia yhdeksännen puiteohjelman valmisteluihin liittyen. Komissio tekee ehdotuksensa tulevasta puiteohjelmasta vasta vuoden 2018 kesällä eikä tämän vuoden lopulla, kuten aiemmin on ilmoitettu. Aikataulujen osalta ollaan myöhässä noin 4-6kk, joka tarkoittaa myös julkisen sidosryhmäkuulemisen lykkääntymistä ensi vuoden alkuun sekä vaikutusten arvioinnin siirtymistä ensi kevääseen. Smits eikä Vanderberge kumpikaan esittäneet erityisiä perusteluita aikataulujen myöhästymisille, mutta selvää on, että lykkääntymiset ovat Brexitistä johtuvia. Ongelman keskiössä on ennen kaikkea EU:n monivuotisten rahoituskehysesityksen myöhästyminen, sillä EU:n budjetti ja jäsenmaksut on neuvoteltava uusiksi brittien lähdön myötä. Budjettineuvottelut eivät koske pelkästään tulevaa ohjelmakautta vaan käytännössä EU-budjetti on tarkasteltava ja myös kohdennettava uudelleen vielä kuluvan ohjelmakauden aikana.

Pahimmassa tapauksessa koko seuraava ohjelmakausi pääse käynnistymään myöhässä ja niin myös tutkimuksen puiteohjelmakin. Smitsin mukaan vuoden aukko puiteohjelmien välillä tarkoittaisi noin 10 mrd. euron menetystä tutkijoille. Toisen tilannetta spekuloivan analyysin mukaan Horisontti2020-ohjelmaa voitaisiin mahdollisesti jatkaa lisävuodella, noin 15% pienemmällä budjetilla tosin. FP9:n budjetista Smits on todennut, että hän toistaa puheissan europarlamentaarikkojen Christian Ehlerin ja Jerzy Buzekin esitystä 100 mrd. eurosta ja toivoo, että tästä tulisi itseään toteuttava ennustus.

Smitsin mukaan ERC:n tulisi saada rahoitusta tulevassa puiteohjelmassa enemmän kuin aiemin (nykyinen ohjelmakausibudjetti on 13 mrd €) ja kutsui Euroopan tutkimusneuvostoa EU:n tutkimuksen päämenestystarinaksi. Smitsin mukaan ensimmäisen pilarin ekselenssipohjaiset kilpailut tulevat pysymään tulevassakin puiteohjelmassa. Myös Vandenberge korosti puheessaan huippututkimuksen ja ERC.n merkitystä. Vandenbergenin mukaan komissioon kohdistuu kahdenlaista painetta; toisaalta tutkimusorganisaatiot haluavat laajalti pitää puiteohjelman sellaisenaan tulevallakin ohjelmakaudella ja toisaalta komissiolta pyydetään suuria muutoksia, jotta puiteohjelmalla saavutettaisiin suurempaa vaikuttavuutta.

Lue lisää

Euroopan parlamentti käsittelemään Horisontti2020-ohjelman väliarviointia sekä tutkimuksen ja innovaatioiden yhdeksättä puiteohjelmaa

Euroopan parlamentin teollisuuden, tutkimuksen ja energian valiokunta (ITRE) on aloittanut Horisontti2020-ohjelman väliarvioinnin sekä tutkimuksen ja innovaation tulevan yhdeksännen puiteohjelman käsittelyn. Valiokunta käsitteli 23.3. kokouksessaan Soledad Cabezón Ruizin (S&D) mietintöluonnosta ”Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanon arviointi sen väliarvioinnin ja yhdeksättä puiteohjelmaa koskevan ehdotuksen perusteella” ja keskusteli mietinnön sisällöstä. Ruiz esittää luonnoksessaan mm. maantieteellisen tasapuolisuuden huomioimista rahoituksen kohdentamisessa, samoin kuin erillistä kiintiötä humanistiselle ja yhteiskunnalliselle tutkimukselle sekä mahdollisuutta käyttää sukupuolta alakriteerinä hankearviointivaiheessa. Odotettavissa on, että näihin kohtiin kohdistuu muutospaineita.

Valiokunta äänestää mietinnöstä 29.–30.5 ja mietintö etenee täysistunnon äänestykseen kesä-heinäkuussa. Euroopan komission tiedonantoa aiheesta odotetaan lokakuussa 2017 ja komission ehdotusta yhdeksänneksi puiteohjelmaksi keväällä 2018.

Valiokunnan mietintö

Science Business -verkosto ennustaa tutkimuksen- ja innovaation yhdeksännen puiteohjelman neuvotteluista hankalia

Science Business -verkosto on julkaissut uuden raportin, jossa se hahmottelee EU:n tutkimuksen ja innovaation yhdeksännen puiteohjelman (FP9) sisältöä. Raportti perustuu syksyllä järjestettyyn konferenssiin, jossa yli 50 yliopistoa, yritystä ja muita innovaatio-organisaatiota kokoontui Brysseliin keskustelemaan EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien tulevaisuudesta vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Raporttiin Science Business on koonnut konferenssissa esitettyjä ideoita, suosituksia ja varoituksia EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikan tulevaisuudesta sekä hahmotellut, minkälaisia painotuksia puiteohjelma saattaa saada. Raportti ennakoi neuvotteluista erityisen hankalia monien eri tutkimusalueiden kilpaillessa rahoituksesta. Horisontti2020-ohjelman kautta rahoitusta jaetaan vuosittain yli 10 miljardia.

Science Business -verkosto julkistaa virallisen kannanottonsa vuoden 2017 aikana. Komission virallinen ehdotus puiteohjelman sisällöstä odotetaan julkistettavan vuoden 2018 alkupuolella.

Lisätietoa

Julkiset kuulemiset EU:n meriliikennestrategian väliarvioinnista ja tutkimuksen 7. puiteohjelmasta

Euroopan komissio on avannut julkisen kuulemisen vuoteen 2018 ulottuvan EU:n meriliikennestrategian väliarvioinnista. Kuulemisen tavoitteena on kartoittaa näkemyksiä EU:n meriliikennestrategiasta ja siten edistää komission strategiaa koskevaa arviointia. Kommentteja toivotaan erityisesti merenkulkualan keskeisistä kehityssuunnista ja haasteista sekä toimista ja aloitteista, joilla pyritään parantamaan EU:n merenkulkualan kilpailua ja kasvua. Kuuleminen on avoinna 22.4.2015 saakka.

Komissio on lanseerannut julkisen kuulemisen myös tutkimuksen 7. puiteohjelman (FP7) saavutusten ja laajempien vaikutusten arvioimiseksi. Kuulemisessa kartoitetaan erityisesti tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, paikallisviranomaisten, yritysten ja erilaisten innovaatiotoimijoidennäkemyksiä FP7:n toteutuksesta, tehokkuudesta ja hankkeiden saavutuksista. Kuulemisella halutaan lisäksi parantaa Horisontti 2020 -ohjelman toimeenpanoa ja kerätä tietoa tulevien puiteohjelmien suunnittelua varten. Kuuleminen kattaa koko FP7:n täytäntöönpanokauden vuosina 2007-2013. Kuulemiseen voi vastata yksilönä tai organisaation nimissä ja se on avoinna 22.5.2015 saakka.

Komissio hyväksyi energiaunionia koskevan puitestrategian

Euroopan komissio hyväksyi 25.2.2015 joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikka koskevan puitestrategian. Energiaunionilla halutaan taata kansalaisille kohtuulliset ja kilpailukykyiset hinnat sekä lisätä energian toimitusvarmuutta ja kestävyyttä. Puitestrategiassa esitellään energiaunionin tavoitteet, jotka ovat energiariippuvuuden vähentämiseen pyrkivä solidaarisuuslauseke, energian vapaa virtaaminen yli valtioiden rajojen, energiatehokkuuden asettaminen etusijalle ja siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan. Puitestrategiassa määritellään lisäksi toimenpiteet, joita Jean-Claude Junckerin komissio aikoo toteuttaa tavoitteiden saavuttamiseksi.

Samana päivänä hyväksyttiin sähköverkkojen yhteenliittymistä koskeva tiedonanto, jossa määritetään toimenpiteet, joita sähköverkkojen yhteenliittymistä koskevaan 10 %:n tavoitteeseen pääseminen vuoteen 2020 mennessä edellyttää. Komissio hyväksyi lisäksi tiedonannon, jossa määritellään näkemys Pariisissa joulukuussa 2015 tehtävästä ilmastosopimuksesta. Tiedonanto sisältää myös EU:n huippukokouksessa lokakuussa 2014 tehtyjen päätösten pohjalta ehdotettavan EU:n päästövähennystavoitteen uutta sopimusta varten.

 Lisätietoja