Helsinki-Tallinna liikenneyhteistyö keräsi Euroopan parlamenttiin kiinnostuneen yleisön

Uudenmaan liitto järjesti 29.11. Euroopan parlamentissa Helsinki-Tallinna kaksoiskaupunkien rajat ylittävään yhteistyöhön keskittyvän korkean tason edunvalvontaseminaarin: ”Connecting Cross-border Twin-cities: Case Helsinki-Tallinn”. Seminaari herätti Brysselissä merkittävää kiinnostusta ja seminaaritila oli täynnä edustajia kaikista keskeisistä EU-sidosryhmistä.  Seminaarissa keskusteltiin kaksoiskaupunkitematiikkaan liittyvistä hyödyistä, haasteista sekä sen eurooppalaisesta ulottuvuudesta, keskittyen erityisesti Helsinki-Tallinna väliseen tunnelihankkeeseen.

Seminaarin avannut europarlamentaarikko Merja Kyllönen näki tunnelin hyödyttävän erityisesti rahtikuljetuksia, joille Suomenlahden alla kulkeva tunneli mahdollistaisi tehokkaan, ympäristöystävällisen ja kitkattoman raidetavaraliikennekäytävän aina Etelä-Eurooppaan asti. Kyllönen myös korosti Helsinki–Tallinna tunnelin mahdollisuutta reittinä Euroopasta arktisille alueille. Euroopan komission liikenteen ja liikkumisen -pääosaston yksikönpäällikkö Herald Ruijters oli tunnelia koskevissa kannanotoissaan sen sijaan vielä varovainen, mutta positiivinen.

Lue koko raportti

Rail Baltic – luotijunalla Helsingistä Berliiniin vuonna 2020

Helsinki EU-toimisto järjesti Euroopan parlamentissa 9.4.2013 yhdessä MEP Petri Sarvamaan ja Rail Baltica Growth Corridor -hankkeen kanssa seminaarin ”Towards Corridor Platforms: Case Rail Baltic”. Tilaisuus antoi poliitikoille ja kuljetusalan asiantuntijoille tilaisuuden keskustella Helsingin, Tallinnan, Varsovan ja Berliinin yhdistävästä Rail Baltic -suurnopeusjunaratahankkeesta. Tilaisuuteen osallistui yli 120 kuulijaa.

Asiantuntijat ja MEP:it olivat yksimielisiä siitä, että Rail Baltic – hanke on nyt saatu parempaan vauhtiin kuin koskaan aiemmin ja useat puhujat vakuuttivat myös poliittista tahtoa löytyvän hankkeen toteuttamiselle. Hankkeen katsottiin täyttävän käytännössä kaikki EU-liikenneprojektille asetetut ehdot ja siten EU-hankerahoituksen olevan erittäin hyvissä kantimissa. Jäsenmaiden tulisi siis nyt tarttua toimeen ja omasta puolestaan varmistaa tarvittavan rahoituksen ja infrastruktuurin saatavuus, jotta hanke saadaan toteutettua. Seminaarissa puhunut liikenneasioista vastaavan Euroopan komission varapuheenjohtajan Siim Kallaksen kabinettipäällikkö Henrik Hololei sanoi puheenvuorossaan: ”Ei ole epäillystäkään, että poliittinen tuki Rail Balticalle on olemassa – se on todettu kaikkien jäsenmaiden taholta. Projektin toteutuminen riippuu nyt siitä, kuinka poliittinen tuki saadaan siirrettyä konkreettisiksi toimenpiteiksi. Työryhmän perustaminen on ollut hyvä alku, mutta on mentävä vielä pidemmälle. Nyt olisi oleellista perustaa yhteisyritys, joka voi viedä projektia eteenpäin kaupalliselta pohjalta.”

Itämeren itäisellä alueella ei tällä hetkellä ole yhtenäisiä ja sujuvia etelä-pohjoissuuntaisia rautatieyhteyksiä, jotka liittäisivät alueen Keski- ja Länsi-Eurooppaan. Rail Baltic tarjoaisi keinon yhdistää kaupunkeja ja alueita, edistää ihmisten liikkuvuutta ja luoda uusia mahdollisuuksia yrityksille. Puolalaisen MEP:in Bogusław Liberadzkin mukaan lähtökohdaksi ei pitäisi enää ottaa hankkeen tiellä olevia monia esteitä, vaan nyt tulisi keskittyä sen Euroopalle tuomien todellisten etujen antamaan lisäarvoon. Hankkeen toteutumisen myötä esimerkiksi Tallinna ja Riika olisivat jatkossa reilusti alle kahden tunnin matkan päässä toisistaan ja muodostaisivat siten yhtenäisen työssäkäyntialueen, joka puolestaan vilkastuttaisi molempien alueiden elinkeinoelämää.

Hanke on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2020 mennessä ja se on yksi Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanoviraston (TEN-T EA) asettamasta 30 ensisijaisesta hankkeesta. Radan kokonaispituus Tallinnasta Varsovaan olisi noin 1200 kilometriä ja Helsinki on tarkoitus liittää rautatieverkkoon aluksi lauttayhteyden kautta ja jatkossa mahdollisesti rautatietunnelilla.

”Monet seikat viittaavat siihen, että olisi pitkällä aikavälillä järkevää yhdistää Helsinki rautatietunnelilla Rail Balticiin. Meidän ei pitäisi rajoittua olemassa olevaan malliin, vaan tutkailla rohkeasti tätä ajatusta”, totesi Rail Baltic – seminaaria isännöinyt MEP Petri Sarvamaa. Sarvamaan mukaan nopean rautatieyhteyden saaminen Helsinki-Berliini välille onkin yksi tämän hetken kiinnostavimmista ajatuksista liikennepolitiikan saralla.

Lisätietoja:

Tietoa hankkeesta TEN-T EA:n sivuilla

Rail Baltica Growth Corridor -hanke

Neljäs rautatiepaketti – sujuvampaa liikennettä ja vähemmän byrokratiaa

Europan talous- ja sosiaalikomitea järjesti keskiviikkona 24.4. seminaarin ”4th Railway package: will it revitalise the European railways?”. Tilaisuudessa kuultiin näkemyksiä paketin sekä teknisestä että hallinnollisesta puolesta. Puhujina oli raideliikenteen, -infrastruktuurin ja -teollisuuden edustajia sekä rautateiden työntekijöiden, matkustajien ja rahdinlähettäjien edustajia. Seminaarin tarkoituksena oli avata keskustelua paketin kiistanalaisimmista aiheista ja näin vaikuttaa talous- ja sosiaalikomitean lausuntoon paketista.

Seminaarin ensimmäinen osuus keskittyi neljännen rautatiepaketin tekniseen puoleen, eli raideliikenteen säädöksien, turvallisuusvaatimusten sekä lupamenettelyjen yhtenäistämiseen. Euroopan rautatievirasto ERA:n johtaja Marcel Verslype ja Euroopan rautatieteollisuuden liitto UNIFE:n pääjohtaja Philippe Citroën painottivat puheenvuoroissaan erityisesti unionin jäsenmaiden eri kansallisten säädöksien yhtenäistämistä ja valvonnan asettamista yhden auktoriteetin taakse. Euroopan rautatieyhteisö CER:n toiminnanjohtaja Libor Lochmanin arvion mukaan nykyisestä yhteensä noin 11 000 kansallisesta säädöksestä voitaisiin näin poistaa päällekkäisinä tai tarpeettomina jopa kaksi kolmasosaa, mikä parantaisi merkittävästi rautatieverkostojen yhteentoimivuutta Euroopassa.

Rautatiepaketin hallinnollista ulottuvuutta käsitelleessä toisessa osuudessa puhujien mielipiteissä esiintyi merkittävästi enemmän hajontaa kuin teknisestä puolesta keskusteltaessa, ja paketti sai osakseen rajuakin kritiikkiä. Erityisesti keskustelua herätti junaoperaattoreiden ja infrastruktuurin hallinnon eriyttäminen sekä matkustajaliikenteen avaaminen vapaalle kilpailulle. Kilpailun avaamisen uhkakuvina nähtiin  erityisesti matkustamisen sujuvuuden ja tiedonsaannin heikkeneminen, julkisen palvelun velvoitteen unohtaminen sekä rautatiealan työntekijöiden aseman heikkeneminen. Toisaalta taas vapaan kilpailun uskottiin lisäävän investointeja rautateihin sekä parantavan läpinäkyvyyttä.

Puheenvuoroissa heräsi myös kysymys siitä, pitäisikö rautatiepaketista jättää kokonaan pois sen hallinnollinen puoli, ja käsitellä paketti puhtaasti teknisenä. Euroopan komission liikenteen ja liikkumisen pääosaston johtaja Jean-Eric Paquet kuitenkin tyrmäsi ajatuksen, sillä kyseessä on nimenomaan kokonaisvaltainen ratkaisu Euroopan rautateille, ja se on tarkoituksella monipuolinen ja kunnianhimoinen. Hänen mukaansa myöskään toimenpiteiden sosiaalista puolta ei ole unohdettu, vaan parantaessaan rautateiden houkuttelevuutta paketti myös luo alalle työpaikkoja ja kasvua.

Neljäs rautatiepaketti on Euroopan komission 30.1.2013 hyväksymä, kuudesta lainsäädäntöehdotuksesta koostuva esitys, jonka tarkoituksena on parantaa rautatiepalveluiden laatua sekä edistää EU:n rautatiealan innovointia avaamalla jäsenvaltioiden matkustajaliikennemarkkinat kilpailulle. Paketista päästäneen sopuun parlamentin ja komission välillä kesäkuuhun 2013 mennessä.

Lisätietoja:

Euroopan komission muistio neljännestä rautatiepaketista

Seminaarin ohjelma ja puhujat

Rail Baltic – luotijunalla Helsingistä Berliiniin vuonna 2020

Helsinki EU-toimisto järjesti Euroopan parlamentissa 9.4.2013 yhdessä MEP Petri Sarvamaan ja Rail Baltica Growth Corridor -hankkeen kanssa seminaarin ”Towards Corridor Platforms: Case Rail Baltic”. Tilaisuus antoi poliitikoille ja kuljetusalan asiantuntijoille tilaisuuden keskustella Helsingin, Tallinnan, Varsovan ja Berliinin yhdistävästä Rail Baltic -suurnopeusjunaratahankkeesta. Tilaisuuteen osallistui yli 120 kuulijaa.

Asiantuntijat ja MEP:it olivat yksimielisiä siitä, että Rail Baltic – hanke on nyt saatu parempaan vauhtiin kuin koskaan aiemmin ja useat puhujat vakuuttivat myös poliittista tahtoa löytyvän hankkeen toteuttamiselle. Hankkeen katsottiin täyttävän käytännössä kaikki EU-liikenneprojektille asetetut ehdot ja siten EU-hankerahoituksen olevan erittäin hyvissä kantimissa. Jäsenmaiden tulisi siis nyt tarttua toimeen ja omasta puolestaan varmistaa tarvittavan rahoituksen ja infrastruktuurin saatavuus, jotta hanke saadaan toteutettua. Seminaarissa puhunut liikenneasioista vastaavan Euroopan komission varapuheenjohtajan Siim Kallaksen kabinettipäällikkö Henrik Hololei sanoi puheenvuorossaan: ”Ei ole epäillystäkään, että poliittinen tuki Rail Balticalle on olemassa – se on todettu kaikkien jäsenmaiden taholta. Projektin toteutuminen riippuu nyt siitä, kuinka poliittinen tuki saadaan siirrettyä konkreettisiksi toimenpiteiksi. Työryhmän perustaminen on ollut hyvä alku, mutta on mentävä vielä pidemmälle. Nyt olisi oleellista perustaa yhteisyritys, joka voi viedä projektia eteenpäin kaupalliselta pohjalta.”

Itämeren itäisellä alueella ei tällä hetkellä ole yhtenäisiä ja sujuvia etelä-pohjoissuuntaisia rautatieyhteyksiä, jotka liittäisivät alueen Keski- ja Länsi-Eurooppaan. Rail Baltic tarjoaisi keinon yhdistää kaupunkeja ja alueita, edistää ihmisten liikkuvuutta ja luoda uusia mahdollisuuksia yrityksille. Puolalaisen MEP:in Bogusław Liberadzkin mukaan lähtökohdaksi ei pitäisi enää ottaa hankkeen tiellä olevia monia esteitä, vaan nyt tulisi keskittyä sen Euroopalle tuomien todellisten etujen antamaan lisäarvoon. Hankkeen toteutumisen myötä esimerkiksi Tallinna ja Riika olisivat jatkossa reilusti alle kahden tunnin matkan päässä toisistaan ja muodostaisivat siten yhtenäisen työssäkäyntialueen, joka puolestaan vilkastuttaisi molempien alueiden elinkeinoelämää.

Hanke on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2020 mennessä ja se on yksi Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanoviraston (TEN-T EA) asettamasta 30 ensisijaisesta hankkeesta. Radan kokonaispituus Tallinnasta Varsovaan olisi noin 1200 kilometriä ja Helsinki on tarkoitus liittää rautatieverkkoon aluksi lauttayhteyden kautta ja jatkossa mahdollisesti rautatietunnelilla.

”Monet seikat viittaavat siihen, että olisi pitkällä aikavälillä järkevää yhdistää Helsinki rautatietunnelilla Rail Balticiin. Meidän ei pitäisi rajoittua olemassa olevaan malliin, vaan tutkailla rohkeasti tätä ajatusta”, totesi Rail Baltic – seminaaria isännöinyt MEP Petri Sarvamaa. Sarvamaan mukaan nopean rautatieyhteyden saaminen Helsinki-Berliini välille onkin yksi tämän hetken kiinnostavimmista ajatuksista liikennepolitiikan saralla.

Lisätietoja:

Tietoa hankkeesta TEN-T EA:n sivuilla

Rail Baltica Growth Corridor -hanke