Komissio julkaisi viimeinkin tulevaisuustarkastelunsa eli ”Bohemia-raporttinsa”

Komission eilen julkaistu Bohemia-tutkimushanke New Horizons: Future Scenarios for Research & Innovation Policies in Europe” kartoittaa tulevaisuuden skenaarioiden ja olennaisten muutosten hahmottamisesta yhteiskunnassa, tieteessä ja teknologiassa. Kyseisen hankkeen valmistellut tutkimusryhmä antaa raportissaan konkreettisia suosituksia politiikanteon tueksi ja suuntaviivoja yhdeksännen puiteohjelman rakentamiseksi.

Raportissa esitetyt skenaariot eivät ole tieteellisiä tai tieteellisiin malleihin perustuvia ennusteita vaan ennen kaikkea kuvauksia ja olettamuksia tulevasta ja niistä muuttuvista haasteista, joiden ratkaisemisessa tulevalle puiteohjelmalla on keskeinen rooli. Raportin ja siinä esitettyjen väittämien on tarkoitus herättää keskustelua ja reaktioita, joiden pohjalta tulevan yhdeksännen puiteohjelman valmistelua voidaan viedä eteenpäin.

Raportissa maalataan kaksi tulevaisuuskuvaa, jonka pohjalta eri megatrendejä ja politiikkasektoreiden kehitystä tarkastellaan. Positiivinen skenaario, joka pohjautuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja niihin vastaamiseen t&i -toiminnalla, perustuu oikeanmukaisuuteen sekä oikeanlaiseen poliittiseen päätöksentekoon. Negatiivisen olettamuksen lähtökohtana on puolestaan eriarvoisuuden jatkuva kasvaminen ja poliittisen päätöksenteon kyvyttömyys vastata tähän ongelmaan.  Eriarvoisuus ja sen lieveilmiöt voivat johtaa globaaliin turbulenssiin. Teknologia on valjastettu suuryritysten tarpeisiin ja digitalisaatio johtaa massatyöttömyyteen.

Sektorikohtaisesti raportissa tarkastellaan seuraavia aloja: terveys, energia ja ympäristö, puolustus- ja turvallisuusala sekä kaupungistumisen haasteet ja mahdollisuudet. Helsinki EU Office laatii raportista ensi viikolla yksityiskohtaisemman raportin.

Lue raportti täältä

Komission “Research & Innovation – shaping our future” -konferenssi 3.7. Brysselissä

Euroopan komission tutkimuskomissaari isännöi mittavan EU:n tutkimus-ja innovaatiotoiminnan tulevaisuuden näkymiin painottuvan konferenssin 3. heinäkuuta Brysselissä. Tapahtuman ilmoittautuminen on nyt auki. Konferenssin keskeisinä teemoina ovat mm. tutkimuksen ja innovaatioiden rooli tulevaisuuden Euroopassa sekä globaalissa kontekstissa, sopeutuminen muuttuvan maailman nopeutuneeseen innovaatiodynamiikkaan sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan suhteuttaminen EU-kansalaisten päivittäiseen elämään.

Komission asettaman H2020 -korkean tason työryhmän puheenjohtaja Pascal Lamy esittää tilaisuudessa työryhmänsä loppuraportin, joka pitää sisällään tulevaisuuden vision ja suositukset EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien vaikutusten maksimoimiseksi. Esiteltävät suositukset perustuvat Horisontti 2020 -ohjelman väliarvioinnin tuloksiin, jotka julkaistaan touko-kesäkuussa. Tapahtumassa julkistetaan myös sidosryhmäkonsultaatio uutta puiteohjelmaa koskien sekä käydään interaktiivinen paneelikeskustelu tulevaisuuden käänteentekeviin innovaatioihin liittyen. Helsinki EU Office suosittelee lämpimästi konferenssiin osallistumista!

Ilmoittautuminen tapahtumaan

Marie Sklodowska-Curie Actions – foorumissa jaettiin tietoa ja kokemuksia akateemisen tutkimuksen ja yritysmaailman yhdistämisestä

Marie Sklodowska-Curie 2016 Forum: Where Business and Research Talent Meet -tapahtuma järjestettiin 29.7. Brysselissä. Tapahtuma keskittyi Marie Sklodowska-Curie Actions -rahoituksen (MSCA) mahdollistamaan tutkijaliikkuvuuteen erityisesti akatemian sekä yritysmaailman välillä. Päivän aikana nousi esiin kysymyksiä erityisesti liittyen MSCA-rahoituksen Individual Fellowships -toimiin, jotka mahdollistavat kokeneiden, jo väitelleiden tutkijoiden, osaamisen laajentamisen jatkokoulutusmahdollisuuksien ja liikkuvuuden avulla. Isäntäorganisaationa voi toimia yliopistojen ja tutkimuslaitosten lisäksi myös yritys tai muu ei-akateemisen sektorin organisaatio. Seminaariosallistujia kiinnosti päivän teeman mukaisesti se, kuinka löytää yritys isäntäorganisaatioksi. MSCA-tutkijat korostivat yhteistyön, verkostoitumisen, konferensseihin osallistumisen ja esimerkiksi verkkoyhteisöpalvelu Linkedinin roolia itselle sopivan yrityksen löytämisessä. Tapahtumassa esiteltiin lisäksi uudistuvaa tutkijoille suunnattua EURAXESS työ- ja liikkuvuusportaalia.

MSCA tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden työskennellä kotimaansa tai oman sektorinsa ulkopuolella ja vastaanottavat organisaatiot saavat näin käyttöönsä huippuosaajan EU:n rahoituksella. MSCA mahdollistaa tutkimukseen keskittyneiden organisaatioiden (yliopistot, tutkimuskeskukset ja yritykset) vastaanottaa lahjakkaita ulkomaisia tutkijoita ja luoda strategisia kumppanuuksia johtavien instituutioiden kanssa ympäri maailmaa. MSCA-rahoitus on aina hakijaorganisaatiolle myönnettävää avustusta, ei koskaan apurahaa. MSCA-rahoitus on relevantti sekä akateemiselle että ei-akateemiselle sektorille ja se on tarkoitettu tutkijoille ja t&i-henkilöstölle eri uravaiheissa. MSCA-rahoitus tarjoaa viisi erilaista mahdollisuutta tutkijaliikkuvuuteen: nuorten tutkijoiden peruskoulutus (seuraava haku avautuu 15.9.2016 ja päättyy 10.1.2017), tutkijoiden liikkuvuusrahoitus (haku on auki ja sulkeutuu 14.9.2016), henkilöstövaihto sektoreiden tai maiden välillä, liikkuvuus- ja koulutusohjelmien yhteisrahoitus (haku on auki ja päättyy 29.9.2016) sekä laajalle yleisölle tarkoitettu European Researchers’ Night (seuraava haku aukeaa vuonna 2018).

Lisätietoja

MSCA Forum 2016 nettisivut ja webstream-tallenne

Tiedettä yhteiskunnan kanssa ja yhteiskunnan hyväksi -verkostoitumistapahtuma Brysselissä

Euroopan komissio ja kansallisten NCP-yhteyshenkilöiden verkosto (SiS.net2) järjestävät 3.3. Brysselissä Horisontti2020 Tiedettä yhteiskunnan kanssa ja yhteiskunnan hyväksi -ohjelman puitteissa kansainvälisen verkostoitumistapahtuman eri tiedeyhteisöjen jäsenille. Tapahtuma on tarkoitettu erityisesti sidosryhmille, jotka etsivät uusia verkostoja, konsortioita ja rahoitusmahdollisuuksia Tiedettä yhteiskunnan kanssa ja yhteiskunnan hyväksi -ohjelman puitteissa.

Tapahtumassa on luvassa yksityiskohtaista tietoa ohjelman vuosien 2016–2017 rahoitushauista. Tilaisuudessa on myös mahdollisuus verkostoitua tiede- ja tutkimusalan kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa sekä luoda omaa asiantuntijaprofiilia. Osa osallistujista pääsee esittelemään omaa hankeideaansa tapahtumassa, ja kaikilla osallistujilla on mahdollisuus kahdenvälisiin tapaamisiin ideasta kiinnostuneiden tahojen kanssa. Tapaamisten varaaminen alkaa noin kolme viikkoa ennen tapahtumaa. Ilmoittautuminen tapahtumaan on auki 22.2. saakka.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen

Science with and for Society -työohjelma

Suomalaisilla vahva rooli alueiden komitean sadannessa täysistunnossa

Alueiden komitea (AK) piti järjestyksessään sadannen täysistunnon 11.-12.4.2013 Euroopan parlamentin istuntosalissa Brysselissä. Täysistunnossa käsiteltiin muun muassa EU:n talouslinjauksia parlamentin puhemiehen Martin Schulzin puheenvuoron johdolla. AK:n suomalaisten jäsenten esittäminä hyväksyttiin Markku Markkulan lausunto AK:n linjauksista kansainvälisen tutkimus- ja innovaatioyhteistyön vahvistamiseksi sekä Ossi Martikaisen lausunto vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta. Suomalaisten roolin vahvistumista ilmensi myös Pauliina Haijasen valinta AK:n Itämeriryhmän puheenjohtajaksi.

Alueiden komitean toimintaa päästään seuraamaan ensi viikolla myös Espoossa 25.–26.4.2013 järjestettävän Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja tutkimusasioiden valiokunnan kokouksen ansiosta. Kongressikeskus Dipolissa pidettävän kokouksen yhteydessä järjestetään myös kansainvälinen konferenssi, jonka aiheena on Eurooppa 2020-strategian älykkäät alueet -aloitteen edelläkävijyys.

Älykäs erikoistuminen olennaista tutkimus- ja innovaatioympäristöjen kehittämisessä

Täysistunnossa yksimielisesti hyväksytyssä, Markku Markkulan esittelemässä lausunnossa pureuduttiin kansainvälisen tutkimus- ja innovaatioympäristöjen vahvistamiseen. Lausunnon pääkohtia olivat innovatiivisten tutkimusympäristöjen lujittamisen lisäksi tarve erikoistumiselle myös maailmanlaajuisten arvoverkostojen osalta sekä eurooppalaisten verkostojen ja kumppanuuksien merkitys kriittisen keskustelun areenoina.

“Komission on investoitava etenkin suuriin edelläkävijähankkeisiin, jotka toimivat perustana ja katalyyttina kansallisille ja alueellisille tutkimus- ja innovaatiotoiminnoille. EU:lla on valtavasti tutkimusohjelmia ja kumppanuusverkostoja sekä moninaisia siemenhankkeita, joita me suomalaiset emme osaa käyttää oman toimintamme tukena ja rahoituksena. Jätämme vuosittain käyttämättä kymmeniä miljoonia euroja, kun suomalaiset yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset ja julkishallinnon monet toimijat eivät kohdenna toimintaansa näiden rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseen”, korostaa Markku Markkula.

Eurooppalaisen teollisuuden kehittämiseen kaivataan ripeitä muutoksia

AK:n täysistunnossa käsiteltiin myös eurooppalaisen teollisuuden tilaa kuntien ja alueiden näkökulmasta katsottuna. Euroopan unioni rakennettiin aikoinaan Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ympärille, ja teollisuudella on yhä vahva heijastusvaikutus koko talouteen erityisesti työllisyyden kannalta.  AK:n mielestä teollisuuden kohtaamat ongelmat liittyvät rakenteellisiin syihin, joiden vuoksi on nopeutettava tarvittavia muutoksia teollisuuspolitiikassa.

Viime aikoina Euroopan teollisuuden tilanteesta on tullut vakava, sillä tuotantokapasiteetti on heikentynyt ja unionin sisäiset erot ovat kasvaneet.”Tarvitaan kipeästi muutoksia teollisuuden inhimilliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen toimintaan sekä alueellistettua älykkään erikoistumisen strategiaa”, komitean jäsen Anne Karjalainen korostaa.

Taidot ovat uuden vuosisadan valuuttaa

Täysistunnossa esiteltiin myös lausunto koulutuksen uudelleenajattelusta. Lausunnossa korostettiin kansakunnan vaurauden suhdetta sen nuorison koulutustasoon, minkä vuoksi on huolestuttavaa, että monet valtiot ovat pienentäneet koulutukseen varattua budjettia. Alueiden komitean mielestä koulutuksen alalla pitäisi painopistettä siirtää enemmän oppimistuloksien, eli tietojen ja taitojen omaksumisen kehittämiseen.

AK:n jäsen Sirpa Hertell painottaa, että yhteiskunnalliset muutokset ja haasteet olisi otettava paremmin huomioon koulutuksen kehittämisessä. “Me suomalaiset tiedämme, että olemme koulutuksen huippumaa ja tässäkin lausunnossa korostetaan, että parhaat koulutusjärjestelmät ovat sellaisia, joissa koulutuksen laatu ja tasa-arvo kohtaavat. Olemme varmasti yksimielisiä siitä, että ilmastonmuutos, vanheneminen ja maahanmuutto vaativat meiltä uusia kansalaistaitoja, jotka usein kuitenkin opetuksessa unohdetaan. On siis luotava edellytykset jatkuvalle oppimisille ja luovalle ajattelulle.”

Lisätietoja

Alueiden komitean jäsenet:

Anne Karjalainen  (+358 50 5390744)

Sirpa Hertell (+358 50 5666818)

Markku Markkula (+358 50 4642455)