Tanska aloitti EU-puheenjohtajuuskautensa – tavoitteena vahva ja kilpailukykyinen Eurooppa
EU:n neuvoston puheenjohtajuus on siirtynyt Puolalta Tanskalle 1. heinäkuuta 2025. Puolen vuoden mittaisen kauden iskulauseena toimii ”vahva Eurooppa muuttuvassa maailmassa”, ja sen keskiössä ovat turvallisuus, kilpailukyky sekä vihreä siirtymä. Tanska toimii puheenjohtajamaana kahdeksatta kertaa.
Puheenjohtajuuskauden avajaisia vietettiin 3. heinäkuuta Aarhusissa, jossa pääministeri Mette Frederiksen korosti Euroopan olevan ratkaisevassa käännekohdassa. Hänen mukaansa EU:n on otettava suurempi vastuu omasta turvallisuudestaan ja kilpailukyvystään
Tanskan puheenjohtajuuskauden kaksi pääpainopistettä ovat turvallisuus ja kilpailukyky. Lisäksi vihreää siirtymää korostetaan molempiin pääpainopisteisiin liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi, erityisesti kilpailukykyä koskien. Näiden alla käsitellään laajasti muun muassa puolustusteollisuuden kehittämistä, Ukrainan tukemista, sisämarkkinoiden vahvistamista, tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa sekä ilmasto- ja energiasiirtymää.
Kilpailukykyä tutkimuksella, sääntelyn keventämisellä ja vihreällä siirtymällä
Kilpailukyvyn osalta Tanska haluaa edistää EU:n sisämarkkinoiden toimivuutta, innovaatioita ja strategisia investointeja. Kööpenhaminassa järjestettävä epävirallinen ministerikokous 16.–18. heinäkuuta käynnistää neuvottelut uudesta tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta, joka seuraa nykyistä Horisontti Eurooppaa.
Tanska ajaa myös sääntelyn yksinkertaistamista, pk-yritysten tukemista ja uuden kilpailukykyrahaston perustamista. Vihreä siirtymä nähdään keskeisenä osana kilpailukyvyn vahvistamista – erityisesti uusiutuvan energian, kiertotalouden ja teollisuuden hiilestä irtautumisen kautta.
Puolustus ja maahanmuutto
Turvallisuus on Tanskan EU-puheenjohtajuuskauden keskeisimpiä teemoja. Tanska pyrkii vahvistamaan Euroopan turvallisuutta kehittämällä EU:n puolustusvalmiutta, varautumalla hybridiuhkiin ja tehostamalla rajavalvontaa erityisesti unionin itärajoilla. Samalla se haluaa tiivistää yhteistyötä kolmansien maiden kanssa ja hallita tehokkaammin laitonta muuttoliikettä.
Erityisen painopisteen saa Ukrainan tukeminen. Tanska korostaa tarvetta jatkuvalle ja koordinoidulle sotilaalliselle, taloudelliselle ja poliittiselle tuelle, jotta EU voi säilyttää vahvan roolinsa Ukrainan tukemisessa ja painostuksen ylläpitämisessä Venäjää kohtaan.
Sosiaalinen ulottuvuus ja osaamisen vahvistaminen
Tanskan ohjelma ulottuu myös sosiaali- ja työllisyyspolitiikkaan. Keskiössä ovat vapaa ja oikeudenmukainen liikkuminen, osaamisen kehittäminen, terveelliset ja turvalliset työympäristöt sekä kansainvälisen työvoiman houkuttelu aloille, joilla EU kärsii työvoimapulasta. Tanska tukee EU:n osaajapoolia koskevan asetuksen etenemistä ja seuraa tiiviisti sosiaaliturvan liikkuvuutta edistävän ESSPASS-pilottihankkeen kehitystä.
Koulutuksen saralla odotetaan uusia avauksia muun muassa Erasmus 2.0 -ohjelman ja ammatillisen koulutuksen uudistusten muodossa. Tavoitteena on päivittää eurooppalaisen koulutusalueen strateginen kehys vuoteen 2030 mennessä.
Maatalous ja energia- ja ilmastotoimet
Maatalouspolitiikassa Tanska nostaa esiin ilmastotoimien ja bioteknologian merkityksen. Se on ensimmäinen maa maailmassa, joka ottaa käyttöön maatalouden kasvihuonekaasupäästöihin kohdistuvan veron vuodesta 2030 alkaen. Veron tuotot ohjataan vihreän siirtymän tukemiseen maataloudessa. Lisäksi Tanska edistää keskustelua yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistamisesta vuosille 2028–2034, painottaen sääntelyn yksinkertaistamista ja maaseudun kehittämistä.
Ympäristö- ja ilmastopolitiikassa Tanska pyrkii saavuttamaan jäsenvaltioiden välisen sopimuksen EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteesta, joka tähtää 90 prosentin päästövähennykseen vuoden 1990 tasosta. Tavoite toimii välietappina kohti vuoden 2050 ilmastoneutraaliutta.
Tanska haluaa myös nopeuttaa EU:n irtautumista venäläisestä energiasta ja vahvistaa energian toimitusvarmuutta. Keskeisiä toimia ovat uusiutuvan energian tuotannon lisääminen, sähköverkkoinfrastruktuurin kehittäminen ja energiajärjestelmien parempi integraatio jäsenvaltioiden välillä. Samalla edistetään teollisuuden vihreää siirtymää muun muassa Clean Industrial Deal -aloitteen ja hiilirajamekanismin (CBAM) vahvistamisen kautta.