Uudenmaan kaupunkien ja kuntien johtajat Brysselissä
Uudenmaan kaupunkien ja kuntien johtajat vierailivat Brysselissä marraskuussa. EU:sta tulevasta lainsäädännöstä jopa kolme neljäsosaa, toimialasta riippuen, vaikuttaa suoraan kaupunkeihin ja kuntiin, eli meidän kaikkien jokapäiväiseen elämään. Euroopan uusi komissio on pian aloittamassa työnsä ja unionin seuraavaa monivuotista rahoituskehystä (2028–2034) valmistellaan nyt. Oli siis erityisen tärkeää saada kaupungit ja kunnat Brysseliin juuri nyt tuomaan viestiä sieltä, missä EU:n lainsäädäntöä toimeenpannaan.
Euroopan komission tavoitellessa ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä, Uudenmaan liitto on asettanut itselleen vielä kunnianhimoisemman tavoitteen saavuttaa ilmastoneutraalius jo vuoteen 2030 mennessä. Kaupungeissa ja kunnissa luodaan uusia ratkaisuja, sekä toimeenpannaan EU:n ilmastolainsäädäntöä. Saimme kattavan katsauksen komission ilmastotyön etenemisestä, ja nyt käsillä olevan kynnysvaiheen vaikutuksista vihreään siirtymään Euroopan komission pääsihteeristössä aiheen parissa työskentelevältä Antonios Sfakiotakikselta.
Koheesiopolitiikka, jolla myös tuetaan vihreää ja digitaalista siirtymää alueilla, muodostaa kolmanneksen EU:n budjetista. Uusimaa pitää tärkeänä sitä, että tulevaisuuden koheesiopolitiikalla tuetaan kaikkia alueita, ja sen suunnittelussa ja toimeenpanossa kuunnellaan alueita ja kuntia. Pääsimme keskustelemaan koheesiopolitiikan tulevaisuudesta ja siitä, millaisia muutoksia tuleva monivuotinen rahoituskehys tuo tullessaan esimerkiksi komission alue- ja kaupunkipolitiikan (DG REGIO) yksikön johtaja Anna Wagnerin sekä Suomen pysyvän EU-edustuston erityisasiantuntijoiden Janne Uusivirran ja Päivi Valkaman kanssa.
Tälläkin matkalla mukana oli kaupunkien ja kuntien johtajia niin Uudenmaan suurista kaupungeista kuin pienistä kunnista. Uudellemaalle, joka alueena on hyvinvoiva, mahtuu erikokoisia ja erilaisia kuntia. Koheesiorahoitusta jaettaessa ei pidä siis katsoa pelkästään koko alueen menestystä, vaan muistaa, että sekä alueen että yksittäisten kaupunkien ja kuntien sisällä hyvinvointi jakaantuu. Missä on paljon hyvinvointia, siellä on usein myös runsaasti haasteita.
Uudellamaalla suunnitteilla ja käynnissä olevat lukuisat liikennehankkeet puhuttivat useissa tapaamisissa. Uudellamaalla sijaitsee kolme hiljattain hyväksytyn TEN-T asetuksen liikennekäytävää, sekä yksi EU:n virallinen kaupunkisolmukohta. Liikennehankkeilla ja ihmisten liikkumisella on vaikutusta laajasti niin Euroopan vihreän siirtymän kuin turvallisuudenkin edistämisen näkökulmasta.
Uudenmaan kaupungeissa ja kunnissa tehdään työtä turvallisuuden ja varautumisen eteen, liikenneinfran lisäksi, esimerkiksi väestönsuojien muodossa. Uudenmaan alueella sijaitsee myös merkittäviä hankkeita, kuten NATO:n DIANA-hanke. Presidentti Sauli Niinistön laatimassa Euroopan varautumista koskevassa raportissa korostetaan kuntien roolia yhteiskuntien vakauden ja turvallisuuden ylläpitämisessä. Raportissa nostetaan esiin kuntien vastuu esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajina, perusopetuksen järjestäjinä sekä työvoimapulan ja osaamisvajeen ratkaisemisessa. Turvallisuusaiheista sekä EU:n ja Naton yhteistyöstä meitä alusti Suomen Nato-suurlähettiläs Piritta Asunmaa ja COPS-suurlähettilään sijainen Toivo Martikainen.
Vaikuttamistyö ei onnistu yksin varsinkaan Brysselissä, vaan siihen tarvitaan verkostoja. Vierailun aikana tapasimme Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin-toimiston johtajan Ilari Kallion, Energiateollisuuden Brysselin-toimiston johtajan Antti Kohopään sekä Kuntaliiton Brysselin-toimiston johtajan Ilari Havukaisen. Julkinen ja yksityinen sektori luovat kaupunkeihin ja kuntiin ekosysteemin, jossa syntyy uusia työpaikkoja ja hyvinvointia, ja kunnat ja kaupungit myös tarjoavat yksityiselle sektorille esimerkiksi infrastruktuurin ja osaavaa työvoimaa. Siksi on tärkeää yhdistää voimat ja viedä yhteistä viestiä Suomesta eteenpäin.
Yhteisen viestin tärkeyttä vaikuttamistyössä korostivat tapaamisissa myös europarlamentaarikot Eero Heinäluoma, Mika Aaltonen ja Sebastian Tynkkynen. Jotta vaikuttaminen EU:ssa onnistuu, on heidän mukaansa oltava ajoissa liikkeellä yhtenäisen viestin kanssa ja osattava puhua samalla kielellä ja termeillä, joita EU-keskustelussa käytetään.
Vaikka vuosien 2028–2034 EU-budjetti tuntuu kaukaiselta, on meidän luotava yhteiset visiot kansallisesti juuri nyt ja vaikutettava aktiivisesti yhdessä, jotta Suomelle tärkeät hankkeet menestyvät ja tulevaisuuden rahoituksilla luodaan kasvua ja kilpailukykyä. Uusimaa ei kilpaile Suomessa muita maakuntia vastaan, vaan toimii koko Suomen kasvun moottorina. Tätä työtä aloitimme nyt Suomen suurimman maakunnan vierailulla Brysseliin, ja jatkamme sitä aktiivisesti tästäkin eteenpäin.