Uusimaa tähtää Euroopan innovatiivisimmaksi alueeksi – EU-vaikuttaminen keskiössä
Uudenmaan innovaatio- ja tutkimuskehitystoiminnan vahvistaminen edellyttää merkittävää EU-rahoituksen hyödyntämistä. Alueen tavoitteena on paitsi lisätä TKI-toiminnan panostusta maakunnan bruttokansantuotteesta viiteen prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, myös skaalata TKI-toimintaa EU-tasoiseksi hyödyntämällä EU-rahoitusta.
Viime aikoina Uusimaa on menettänyt asemiaan Euroopan innovatiivisimpien alueiden vertailussa (Regional Innovation Scoreboard). Vuonna 2019 alue oli ensimmäisellä ja vuonna 2023 toisella sijalla, mutta viimeisimmässä alueiden innovatiivisuutta mittaavassa vertailussa(siirryt toiseen palveluun) vuonna 2025 Uusimaa sijoittui kahdeksanneksi. Innovoinnin lisääminen edellyttää sekä kansallisen että EU-tason rahoituksen tehokasta hyödyntämistä. Aktiivinen EU-vaikuttaminen onkin keskeistä erityisesti valmisteltaessa EU:n seuraavaa rahoituskautta vuosille 2028– 2034. EU:n monivuotinen rahoituskehys (MFF) määrittää, miten EU-varoja käytetään ja millä kasvu- ja kilpailukykypolitiikalla Euroopan tulevaisuutta rakennetaan.
Alueet avainroolissa
Hankerahoituksen osalta tärkeitä EU:n rahoitusohjelmia Uudellemaalle ovat olleet esimerkiksi Horisontti Eurooppa, Interreg Central Baltic, Interreg Baltic Sea Region, Interreg Europe, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) sekä Euroopan sosiaalirahasto+ (ESR+). EU:n tulevassa rahoituskehyksessä esitetään 450 miljardia euroa Euroopan kilpailukykyrahastoon (ECF) ja Horisontti Eurooppa-ohjelman rahoitus aiotaan kaksinkertaistaa. On myönteistä, että tulevassa budjetissa korostetaan innovaatiota, osaamista ja PK-yritysten mahdollisuuksia saada EU-rahoitusta, mikä tukee Uudenmaan ja samalla koko Suomen menestystä.
Euroopan komission MFF-esitys keskittyy rahoituksen hallintaan kansallisen kirjekuoriperiaatteen mukaan. EU:n aluekehitysrahasto (EAKR) sekä Euroopan sosiaalirahasto (ESR) toteutetaan pääosin osana kansallisia ja alueellisia kumppanuussuunnitelmia. Alueita ja kaupunkeja huolettaa tähän liittyen aluekehitysrahoituksen väheneminen. Suunnitelmaan tulee myös korvamerkitä varoja kestävään kaupunkikehitykseen, sillä kaupunkien innovaatioekosysteemit ovat merkittävä osa kasvun aihioita. Alueiden ja kaupunkien aktiivinen osallistuminen kansallisten suunnitelmien (National and Regional Partnership Plans) valmisteluun ja toteutukseen on keskeistä, jotta Uudenmaan TKI-toiminta voi hyödyntää EU-rahoitusta täysimääräisesti ja edistää koko Suomen kehitystä.
Koheesiorahoituksen jatko täytyy varmistaa myös kehittyneille metropolialueille, kuten Uudellemaalle, sillä nämä alueet ovat avainasemassa kilpailukyvyn, vihreän ja digitaalisen siirtymän sekä innovaatioiden kehittämisen lisäksi rahoituksen hallinnassa ja toteutuksessa.
Lisätietoa sinulle antaa Uudenmaan liiton EU-erityisasiantuntija Christine Chang christine.chang@uudenmaanliitto.fi ja Uudenmaan liiton innovaatiopäällikkö Venla Virkamäki venla.virkamaki@uudenmaanliitto.fi.