Siirry sisältöön

Uusimaa ja Päijät-Häme mukana EU:n tulevaa koheesiopolitiikkaa koskevassa kannanotossa

Uudenmaan liitto ja Päijät-Hämeen liitto osallistuivat Euroopan kilpailukykyisimpien ja vauraimpien alueiden (ns. Power Regions of Europe) kokoukseen 20. marraskuuta Brysselissä. Tapaamisessa esiteltiin ryhmän valmistelema kannanotto koskien EU:n koheesiopolitiikkaa vuodesta 2028 eteenpäin.

Kannanotossa painotetaan, että koheesiopolitiikalla tulisi tukea kaikkia Euroopan alueita ja puolletaan alueiden vahvaa roolia tulevan koheesiopolitiikan suunnittelussa ja toteutuksessa. Lisäksi kannanoton allekirjoittaneet alueet esittävät, että koheesiopolitiikan on ensisijaisesti tuettava alueiden kilpailukykyä ja kasvua.

– Uudellamaalla koheesiovaroilla tuetaan jo nyt kilpailukykyä ja kasvua sekä kehitetään innovaatioita vihreän ja digitaalisen siirtymän vauhdittamiseksi. Näiden edistämisen tulisi olla myös tulevan koheesiopolitiikan päätavoitteita. Alueille on annettava vahva rooli tulevan koheesiorahoituksen suunnittelussa ja toteutuksessa, jotta niiden erilaiset tarpeet otetaan huomioon. Koko Euroopan kilpailukyvyn ja kasvun kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että mahdollistamme koheesiopolitiikalla myös kilpailukykyisten alueiden edelleen kehittymisen sekä uusien innovaatioiden syntymisen, sanoo Uudenmaan liiton maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Markkula.

Euroopan komissio valmistelee tällä hetkellä seuraavan budjettikauden 2028–2034 rahoituskehystä. On odotettavissa, että koheesiopolitiikkaan sekä sen alaisiin rahastoihin on tulossa muutoksia. Näillä muutoksilla voi olla suurikin merkitys siihen, kuinka paljon EU:n koheesiovaroja Suomi tulee kotiuttamaan seuraavan rahoituskauden aikana.

–  Nyt aloittavan Euroopan komission poliittisissa suuntaviivoissa on kerrottu muutoksista EU:n budjettiin. Käytäväpuheiden mukaan suurin osa budjetista, koheesiorahoitus mukaan lukien, olisi menossa kansallisten kirjekuorien alle. Tämä tarkoittaisia sitä, että kukin jäsenmaa tekisiee yhden kansallisen ohjelman, siitä, joka määrittelisi, miten suurin osa EU:n budjetista jaetaan kunkin jäsenmaan alueella.  Juuri nyt on tärkeää olla vaikuttamassa siihen, millaisia kriteereitä tuleva komissio antaa jäsenvaltioille rahan jakamiseksi.  Esimerkiksi Etelä-Suomen kaupungeissa vahvistetaan koko Suomen kilpailukykyä ja kasvua, mutta niihin kasautuu myös haasteita, kuten työttömyyttä. Tämä tulee ottaa huomioon tulevaisuuden koheesiopolitiikassa, Helsinki EU Officen johtaja Janne Leino toteaa.

Päijät-Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtajan Pekka Komun mukaan Eurooppaa uhkaa jääminen jälkeen teknologisessa ja taloudellisessa kehityksessä. Tästä syystä myös Komun mukaan koheesiorahoitusta on ohjattava enemmän huippuosaamisen ja eurooppalaisen menestyksen vahvistamiseen myös jatkossa.

Myös Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol painottaa, että tulevaisuuden koheesiopolitiikan on tuettava kasvua ja kilpailukykyä sekä alueiden omia vahvuuksia.

–  Päijät-Hämeen seudun viime vuosien ratkaisut ja investoinnit ovat juuri nyt tehokkaasti tukemassa Suomen ja Euroopan menestymistä globaalissa kilpailussa. Lahdessa, Euroopan johtavassa ympäristöpääkaupungissa, kehitetyt kiertotalouden, sähköisen liikenteen, energiantuotannon ja palveluiden ratkaisut vahvistavat ilmasto- ja kestävyystavoitteita. Positiivisen kehityksen ylläpitäminen, kilpailukyvyn ja innovaatiotoiminnan kasvattaminen edellyttävät kuitenkin resursseja. Siksi koko Euroopan tasolla on keskeistä kasvattaa myös TKI-panostuksia ja tukea erityisesti PK-yrityksiä, jotka muodostavat koko Euroopan talouden perustan, Pautola-Mol korostaa.

Koheesiopolitiikan tulevaisuus liittyy laajempaan EU:n monivuotista rahoituskehystä eli MFF:ää koskevaan keskusteluun. Pautola-Mol peräänkuuluttaa alueiden osallistamista ja alleviivaa, että tulevan rahoituskehyksen tulisi olla entistä yksinkertaisempi, läpinäkyvämpi ja joustavampi.

–  Ohjelmien karsiminen ja sääntöjen sekä prosessien virtaviivaistaminen ovat kannatettavia. Uskottavan ja onnistuneen koheesiopolitiikan ennakkoedellytys on alueiden vahva rooli ja osallistuminen, korostaa Pautola-Mol.