Vieraskynä: Euroopan parlamentin jäsen Henna Virkkunen – Lisää liikettä

henna-virkkunenVapaa liikkuvuus on suomalaisille ja eurooppalaisille nykyään arkipäivää. Kysyttäessä kansalaisilta EU:n onnistumisia, se nousee myös vuodesta toiseen eurobarometri-kyselyssä ykkössijalle.

EU:n neljästä vapaudesta, eli ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaasta liikkuvuudesta sovittiin jo vuoden 1957 Rooman sopimuksessa. Silti vielä parikymmentä vuotta sitten monien nykyisten EU-maiden rajat olivat tiukasti vartioituja, osa jopa miinoitettuja. Siihen aikaan ei pidä koskaan palata. Nykyään 1,7 miljoonaa EU-kansalaista käy päivittäin töissä naapurimaassa. EU-alueella vapaasti liikkuvan tavaraliikenteen arvo on 2800 miljardia euroa vuodessa. Suomessa työmatkaliikenne on erityisen vilkasta Suomenlahden yli. Suomessa työskentelee arvioilta 100 000 virolaista. Usein aloilla, joille on ollut vaikea rekrytoida Suomesta työvoimaa, kuten rakennus- ja kuljetusalalla.

Myös suomalaiset hyödyntävät vapaan liikkumisen mahdollisuuksia: työssäkäynnin ja opintojen lisäksi suomalaiset tekevät vuodessa 8 miljoonaa lomamatkaa ulkomaille. Suosikkikohteet ovat Viro, Ruotsi ja Espanja. Viime kuukausina vapaan liikkuvuuden ylle on kuitenkin noussut tummia pilviä. Maahanmuuttokriisi ja toisaalta myös Brexit ovat nostattaneet keskustelua sekä sisäisten rajatarkastusten palauttamisesta että työvoiman vapaan liikkuvuuden rajoittamisesta. Nämä ovat huolestuttavia puheita.

On selvää ettei EU:n sisäinen vapaa liikkuvuus voi toteutua ilman pitävää ulkorajavalvontaa. Siksi on tärkeää, että EU:n yhteistä resurssia rajavalvontaan on nyt lisätty. Apu on tarpeen niissä maissa, joiden rajat ovat paineessa suuren turvapaikanhakijamäärän vuoksi. Yhteinen resurssi on myös Suomen etu: onhan meillä yli tuhat kilometriä EU:n ulkorajaa vastuullamme. Meilläkin voi joskus olla EU-avun tarvetta.

Tulijamäärien ollessa suurimmillaan kahdeksan EU-maata joutui jo käynnistämään tilapäiset rajatarkastukset Schengen-alueella, mutta näistä halutaan päästä pian eroon. Kyse on paitsi ihmisten oikeudesta liikkua vapaasti, myös taloudesta. Sisäisten rajatarkastusten palauttamisen on arvioitu nostavan suoraan kustannuksia 5–18 miljardia euroa vuodessa ja vähentävän jäsenmaiden välistä kauppaa 10 prosentilla. Vielä suuremmat ovat liikkuvuuden rajoitusten välilliset vaikutukset työssäkäyntiin, matkailuun ja tavaraliikenteeseen.

Rajoittamisen sijasta Euroopan sisäistä muuttoliikettä ja työvoiman liikkuvuutta pitäisi päinvastoin edistää kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Yritystoiminnan menestyksen ja ihmisten työllistymisen kannalta olisi tärkeää, että työpaikat ja työvoima kohtaisivat nykyistä paremmin. Tällä hetkellä jo 40 prosenttia eurooppalaisista yrityksistä raportoi vaikeuksista löytää tarpeitaan vastaavaa työvoimaa. Samaan aikaan työvoima on myös vähenemässä: vuoteen 2020 mennessä ikääntymisen myötä EU:n työmarkkinoilta vähenee seitsemän miljoonaa tekijää. Sitäkin tärkeämpää on nyt saada osaajat ja osaaminen liikkumaan.

Vain kolme prosenttia EU-kansalaisista asuu jossakin toisessa jäsenmaassa. Yhdysvalloissa ihmisten liikkuvuus on kymmenkertaista eurooppalaisiin verrattuna. Sillä on suora yhteys talouskasvuun. Erityisesti nuorten valmiuksia opiskella, harjoitella ja työskennellä ulkomailla on syytä vahvistaa. Jo tälläkin hetkellä erityisesti suomalaiset korkeakouluopiskelijat hyödyntävät aktiivisesti Erasmus-vaihto-ohjelmaa. Erot korkeakoulujen ja oppiaineiden välillä ovat kuitenkin suuria.

Myös erityisesti nuorempia ikäluokkia, lukiolaisia, ammatillisen opiskelijoita ja heidän opettajiaan on kannustettava nykyistä enemmän osallistumaan kansainväliseen toimintaan. Sillä on positiivista vaikutusta paitsi nuorten omaan, myös koko yhteiskunnan tulevaisuuteen. Tutkimuksesta tiedetään, että vaihtojakso ulkomailla parantaa menestystä työelämässä. Kielten ja kulttuurien tuntemuksen lisäksi se näyttää näet vahvistavan sosiaalisia taitoja ja kykyä toimia erilaisten ihmisten kanssa. Näillä taidoilla on työelämässä kysyntää.

Vapaan liikkuvuuden edistämiseksi tarvitaan myös nopeita ja toimivia yhteyksiä yli rajojen. Euroopassa satsataan tällä hetkellä entistä enemmän liikenneyhteyksiin ja erityisesti yhdeksään EU-tasolla määriteltyyn ydinverkkokäytävään, unionialueen liikenteen selkärankaan. Suomeen näistä ulottuvat Skandinavia–Välimeri- sekä Pohjanmeri–Itämeri-ydinkäytävät. EU-rahoitus TEN-hankkeisiin (Trans-European Networks) rahoituskaudelle 2014–2020 on kolminkertaistettu aiempaan nähden. Liikenteeseen potista on varattu 26,25 miljardia euroa.

Helsingin ja Tallinnan välille suunnitteilla oleva merenalainen rautatietunneli on huikea avaus Suomen ja Baltian liikenneverkkojen yhdistämiseksi. Liikkuvuus Suomen ja Viron välillä on jo nykyään vilkasta niin työssäkäynnin, opiskelun kuin vapaa-ajanmatkailunkin osalta. Uusi tunneli tekisi liikkumisesta entistä helpompaa ja nopeampaa. Se myös yhdistäisi Suomen rautatiet Baltian ja Keski-Euroopan rautateihin.