Vieraskynä: Johanna Koponen Suomen pysyvästä EU-edustustosta – Euroopan uusi osaamisohjelma investoi aikamme suurimpaan voimavaraan

Tulemmeko useinkaan ajatelleeksi, mikä oikeastaan on Euroopan suurin taloudellinen voimavara? Vastaus löytyy hyvinkin läheltä, meistä jokaisesta EU-alueen aktiivisesta kansalaisesta eli ihmisistä. Investoimalla kansalaisiin, heidän osaamistasonsa nostoon sekä taitojen kehittämiseen, investoimme samalla Euroopan taloudelliseen kasvuun ja pidämme huolen siitä, että meille jokaiselle riittää pääomaa myös pitkälle tulevaisuuteen sekä jaettavaa myös tuleville sukupolville. Helpommin sanottu kuin tehty?

Itse asiassa ei, sillä kesäkuussa Euroopan komissio julkaisi pitkään odotetun uuden kattavan osaamisohjelman Euroopalle. Ohjelman tavoitteena on varmistaa, että eurooppalaiset hankkivat jo varhain monia erilaisia taitoja ja että Euroopan inhimillinen pääoma hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Näin voidaan lisätä työllistettävyyttä, kilpailukykyä ja kasvua Euroopassa. Jäsenvaltioita ja sidosryhmiä kehotetaan parantamaan taitojen laatua ja niiden tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta.

Komission uudella osaamisohjelmalla pyritään siihen, että työvoiman osaaminen vastaisi paremmin nykypäivän työelämän tarpeita. Tämä on erityisen tärkeää aikana, jolloin 70 miljoonalla eurooppalaisella ei ole riittäviä luku- ja kirjoitustaitoja, ja tätäkin useammalla on heikot lasku- ja digitaalitaidot. Toisaalta suuri joukko eurooppalaisia, erityisesti korkeasti koulutettuja nuoria, työskentelee työpaikoissa, jotka eivät vastaa heidän kykyjään ja toiveitaan. Samaan aikaan eurooppalaisista työnantajista 40 prosentilla on vaikeuksia löytää kasvun ja innovoinnin edellyttämiä sopivia työntekijöitä.

Lisäksi vain harvoilla meistä on yrittäjähenkisyyttä ja osaamista, jota tarvitaan oman yrityksen perustamiseen ja mukautumiseen työmarkkinoiden kehittyviin vaatimuksiin. Suomessakin yli 40 % työntekijöistä kokee, että he eivät pääse työssään hyödyntämään koko osaamistaan. Samalla lähes puolet suomalaisistakin työnantajista kertoo, etteivät he löydä työntekijöitä, joilla olisi oikeat taidot. Edellä mainittujen lukujen valossa uskalletaan tunnustaa, että Euroopassa vallitsee selkeä ristiriita työn, työntekijöiden ja oikeiden ja relevanttien taitojen osalta. Tarvitaan pitkäkestoista investoimista kansalaisten taitojen kehittämiseen – tämän tulisi alkaa jo hyvissä ajoin ja jatkua elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti läpi koko elämän.

Kun miljoonia ihmisiä EU:ssa on tällä hetkelläkin ilman työtä, on tehtävä kaikki mahdollinen, jotta he saavat oikeat taidot muuttuvia työmarkkinoita varten. Uudessa osaamisohjelmassa komissio ehdottaakin kymmentä konkreettista toimenpidettä, jotka on määrä toteuttaa tulevan kahden vuoden aikana.

EU-maiden tulisi sopia ns. taitotakuusta, jolla autetaan matalan taitotason aikuisia hankkimaan vähimmäistason luku- ja laskutaito sekä digitaalitaidot. Taitotakuulla halutaan myös kannustaa heitä etenemään kohti toisen asteen tutkintoa. Tämän lisäksi yhteistä eurooppalaisten tutkintojen viitekehystä tarkistetaan, jotta voidaan paremmin ymmärtää eri maiden tutkintojen sisältöjä ja hyödyntää kaikkia käytettävissä olevia taitoja Euroopan työmarkkinoilla.

Digitaalitaitoja ja -työpaikkoja edistämään perustetaan erityinen koalitio, jossa ovat edustettuina EU-maiden viranomaiset, koulutusorganisaatiot ja yritykset. Tarkoituksena on kartoittaa tarkemmin Euroopassa käytettävissä oleva digitaalisten taitojen osaamisreservi. Toisena tavoitteena on parantaa yleisesti eurooppalaisten digitaitoja työelämää varten.

Toimialakohtaista yhteistyötä varten laaditaan oma suunnitelma, jotta saadaan parempi kuva osaamistarpeista eri aloilla. Myöhemmin tarkoituksena on myös määritellä tapoja kartoittaa EU:n ulkopuolelta tulevien turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja muiden maahantulijoiden taitoja.

Myös Europass-järjestelmää tullaan tarkistamaan. Tarkoituksena on, että ihmisillä olisi parempia ja helppokäyttöisempiä keinoja esitellä osaamistaan ja saada ajantasaista tietoa osaamistarpeista ja niiden kehityssuuntauksista. Näin halutaan helpottaa kansalaisten ura- ja opintovalintoja.

Myös ammatilliseen koulutukseen panostetaan ja siitä halutaan saada nykyistä useammin opintojaan harkitsevien ensimmäinen valinta parantamalla ammatillisessa koulutuksessa olevien mahdollisuuksia työssäoppimiseen sekä lisäämällä ammatillisen koulutuksen hyötyjen näkyvyyttä työmarkkinoilla.

Elinikäisen oppimisen avaintaidoista annettua EU:n suositusta kehitetään edelleen, jotta aiempaa useammat voisivat hankkia ne perustaidot, joita 2000-luvulla tarvitaan työssä ja elämässä. Tässä keskitytään erityisesti yrittäjähenkisyyden ja innovatiivisen ajattelutavan edistämiseen.

Myös tutkinnon suorittaneiden jatkosijoittumisesta tarvitaan enemmän tietoa. Tätä varten tullaan selvittämää, miten opintonsa suorittaneet ovat edenneet työmarkkinoilla ja rakennetaan edelleen vahvempaa tietopohjaa EU:n laajuisen osaamiskartoituksen tueksi.

Vaatii usein myös henkilökohtaista uskallusta heittäytyä oman itsensä kehittämiseen ja oppia uutta jo vanhemmalla iällä. Nykynuorilta taas vaaditaan jatkuvaa itsensä kehittämistä, heidän koulutuspolkunsa katsotaan luonnolliseksi osaksi koko elämää. Joukostamme löytyy myös henkilöitä, jotka suorittavat lisäopintoja, kehittävät itseään ja taitojaan vielä eläkeiässäkin, silloin kun voisivat vain ”chillata” ja nauttia elämästä. Jokaisen tapa kehittää itseään ja taitojaan on arvokas ja meistä jokainen voi investoida Euroopan arvokkaimpaan voimavaraan eli itseensä.

 

Johanna Koponen

Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheilusektorin erityisasiantuntija

Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa