EU:n kohuttu ennallistamisasetus etenee
Euroopan komissio julkaisi kesällä 2022 ehdotuksensa ennallistamisasetuksesta, joka tähtää luontokadon pysäyttämiseen ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. EU:n jäsenmaat ovat sitoutuneet biodiversiteettistrategiassa edistämään luonnon monimuotoisuuden elpymistä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi tehdyt toimet eivät kuitenkaan ole olleet riittäviä, minkä vuoksi komissio päätti esittää jäsenvaltioita sitovaa lainsäädäntöä eli ennallistamisasetusta.
Alueet ja kaupungit ovat aktiivisesti vaikuttaneet ennallistamisasetukseen ja erityisesti sen kuudennen artiklan sisältöön, sillä komission alkuperäisessä esityksessä ei mm. otettu huomioon kaupunkien erilaisia lähtökohtia. Suomalaisissa kaupungeissa on jo lähtökohtaisesti paljon viheralueita eikä viheralueiden kasvattaminen välttämättä edistäisi aloitteen tavoitetta lisätä biodiversiteettiä. Toteutuessaan sellaisenaan, ennallistamisasetus lähinnä vaikeuttaisi kaupunkien kestävää kasvua ja johtaisi tavoitteidensa vastaisesti jopa luonnon ja ilmaston kannalta haitalliseen kaupunkirakenteen hajautumiseen.
EU:n jäsenmaat eli Euroopan Unionin neuvosto pääsi sopuun omasta kannastaan ennallistamisasetuksen sisällöstä ja hyväksyi yleisnäkemyksensä 20.6.2023 Ruotsin puheenjohtajuuskaudella. Neuvostossa huolenaiheena oli erityisesti jäsenmaiden erilaiset lähtökohdat ja olosuhteet. Suomi äänesti lopulta neuvoston yleisnäkemystä vastaan vedoten mm. Suomelle koituviin kustannuksiin ennallistamisasetuksessa määritellyistä toimenpiteistä. Suomi vaikutti kuitenkin aktiivisesti neuvoston esityksen sisältöön ja mm. artikla kuuden osalta esitystä on muutettu niin, että se on Suomen kaupungeille hyväksyttävässä muodossa.
Euroopan parlamentissa kantojen muodostaminen on ollut pitkäkestoista ja haastavaa. Euroopan parlamentti äänesti kuitenkin täysistunnossa 12.7.2023 jatkamisen puolesta ja antoi mandaatin edetä kolmikantaneuvotteluihin. Parlamentti äänesti samalla neuvoston esittämästä pohjatekstistä ja parlamentin jäsenten esittämistä muutosehdotuksista siihen.
Artikla kuuden osalta parlamentti hyväksyi neuvoston yleisnäkemyksen mukaisen muotoilun, jossa tekstiin on lisätty kynnysarvo kaupunkien viherpinta-alan säilyttämis- ja lisäämisvelvoitteille. Neuvoston yleisnäkemys pyrkii myös antamaan enemmän liikkumavaraa jäsenvaltioille viittaamalla kansallisiin ennallistamissuunnitelmiin sekä kaupunkialueen määritelmässä että sen mikä on riittävä taso. Prosentuaalisten kaupunkiviheralueiden lisäämisen sijaan pyritään kasvavaan trendiin.
Ennallistamisasetus etenee nyt kolmikantaneuvotteluihin komission, parlamentin ja neuvoston välillä. Neuvottelut alkavat 19.7.2023.
Lisätietoa sinulle antaa Helsinki EU Officen asiantuntija
Hilu Kangas-Ranta
Elinkeino- ja kaupunkipolitiikan
EU-erityisasiantuntija
hilu.kangas-ranta@helsinki.eu
+32 49 330 1301