EU:n liikennepolitiikan lippulaivatapahtuma ”Connecting Europe Days 2022”
Euroopan laajuisen TEN-T-liikenneverkon kehittämisen strateginen painoarvo on kasvanut uudessa geopoliittisessa tilanteessa
Connecting Europe Days (tunnettu aikaisemmin nimellä TEN-T Days) on EU:n liikennepolitiikan lippulaivatapahtuma, joka pidettiin tänä vuonna Ranskan EU-puheenjohtajuuskauden isännöimänä 28.–30. kesäkuuta Lyonissa. Tapahtuma kokosi yhteen yli 2000 osallistujaa, joihin sisältyi Euroopan komission virkamiehiä, EU-jäsenmaiden edustajia, teollisuusalan toimijoita, alue- ja paikallishallinnon edustajia, liikennealan asiantuntijoita ja muita sidosryhmiä. Tilaisuus oli jo itsessään erinomainen verkostoitumismahdollisuus. Näyttelyalueelle oli koottu yli 80 esittelypistettä, jossa tarjottiin informaatiota menestyksekkäiden EU-hankkeiden innovatiivista kestävän ja älykkään liikkuvuuden ratkaisuista.
Tänä vuonna tapahtuman kattoteemana oli iskulause ”Sustainable, Smart and Resilient Mobility”. Iskulauseella viitataan Euroopan komission kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategian painopisteisiin, jotka heijastuvat myös Euroopan laajuisen TEN-T-liikenneverkon kehitykseen. Liikennesektori vastaa yli neljänneksestä Euroopan kasvihuonepäästöistä, minkä vuoksi vähäpäästöiset liikennemuodot (ml raideliikenne) ovat yhä ponnekkaammin EU:n liikennepolitiikan keskiössä. Luonnollisesti komission keskeiset ehdotukset EU:n lainsäädäntökehyksen päivittämiseksi liikennesektorilla olivat yleisiä puheenaiheita tapahtumassa (esim. ”Fit for 55” -ilmastopaketin käsittely ja eurooppalaisia TEN-T-liikenneverkkoja koskevan lainsäädäntöehdotuksen käsittely). Komission toiveena on, että uusi TEN-T-asetus hyväksyttäisiin virallisesti vuoden 2023 syyskaudella.
Euroopan laajuisen TEN-T-liikenneverkon resilienssi ja EU:n solidaarisuus Ukrainaa kohtaan
Euroopan komission liikennepääosaston pääjohtaja Henrik Hololei nosti EU:n liikennejärjestelmän kriisinsietokyvyn eli resilienssin puheenvuoronsa keskiöön. Euroopan komissio on jo hyväksynyt uuden liikennealan varautumissuunnitelman EU:n liikennesektorin turvaamiseksi kriisiaikoina. Hololei totesi, että Venäjän sotilaallinen hyökkäyssota Ukrainassa on osoittanut, ettei rauha Euroopassa ole enää itsestäänselvyys. Uusi geopoliittinen tilanne heijastuu vääjäämättä myös Euroopan laajuisen TEN-T-liikenneverkon kehitykseen. EU:n Verkkojen Eurooppa 2 -rahoitusohjelmassa onkin erityinen sotilaallisen liikkuvuuden rahoitushaku, jolla tuetaan infrastruktuurin mukauttamista sekä siviili- että sotilaskaksoiskäyttöön TEN-T-verkolla. Seuraava sotilaallisen liikkuvuuden hakupyyntö umpeutuu 29. syyskuuta 2022.
EU:n solidaarisuus Ukrainaa kohtaan ulottuu myös liikennepolitiikkaan, ja Euroopan komissio on sitoutunut sujuvoittamaan Ukrainan vientituotteiden maantiekuljetuksia EU-alueelle. Lisäksi Euroopan komissio ja Ukraina ovat allekirjoittaneet uuden TEN-T-liikenneverkkoa koskevan yhteisymmärrysasiakirjan, jonka odotetaan pitkällä tähtäimellä tukevan Ukrainan ja EU:n välisten liikenneyhteyksien sujuvuutta ja yhteentoimivuutta sekä ohjaavan Ukrainan infrastruktuuriverkon jälleenrakennustyötä. Ukrainan liikenneinfrastruktuurin nykyisestä tilanteesta oli kertomassa maan infrastruktuuriministeri Oleksandr Kubrakov.
TEN-T-koordinaattori Catherine Trautmann totesi, että liikennekuljetusten sujuva multimodaalisuus on ydinteema ”Pohjanmeri-Itämeri” -liikennekäytävän kehityksessä TEN-T-verkolla. Liikennekäytävä on strategisesti tärkeä Suomelle. Sen viidennessä työohjelmassa tullaan kiinnittämään huomiota mm. riittävään raideliikenteen kapasiteettiin, satamien ja sisämaan välisiin yhteyksiin, kaupunkisolmukohtien ruuhkautumisen hallintaan, vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfraan sekä nimenomaan Baltian maissa tieinfrastruktuurin parantamiseen. Liikennekäytävän kannalta ”Rail Baltica”-hankkeen valmistuminen ajallaan onkin yhä tärkeämpää. Trautmann totesi, että Suomen ja Ruotsin todennäköinen Nato-jäsenyys tulee itse asiassa vahvistamaan ”Rail Baltica” -hankkeen geopoliittista merkitystä – myös infrastruktuurin kaksoiskäytön kannalta. ”Pohjanmeri-Itämeri” -liikennekäytävän viides työohjelma julkistetaan syksyllä 2022.
TEN-T-koordinaattori Pat Cox puolestaan totesi, että ”Skandinavia-Välimeri” -liikennekäytävän viidennessä työohjelmassa tullaan kiinnittämään huomiota erityisesti kahteen haasteeseen: multimodaalisten rahtiterminaalien kapasiteetti ja eurooppalaisen rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) käyttöönotto. Cox arvioi, että Suomen ja Ruotsin todennäköinen Nato-jäsenyys vahvistaa koko ”Skandinavia-Välimeri” -liikennekäytävän turvallisuuspoliittista ulottuvuutta. Liikennekäytävän viides työohjelma julkistetaan syksyllä 2022.
EU:n rahoituspäätökset julki Connecting Europe Facility -ohjelman liikennealan hakupyynnöstä 2021
Euroopan laajuisen TEN-T-liikenneverkon kehittäminen on tärkeä edellytys sekä EU:n sisämarkkinoiden toimivuudelle että EU:n vihreän kehityksen ohjelman tavoitteille. EU:n liikennekomissaari Adina Valaen julkisti avauspuheenvuorossaan ensimmäisen Connecting Europe Facility 2 -rahoitusohjelman liikennehaun 2021 tulokset. Lopputuloksena CEF2-rahoitusta myönnettiin yhteensä 135 liikennehankkeelle 5,4 miljardin arvosta. Tästä rahoituspotista 80 % osuudella tuettiin raideliikenteen ja sisävesiliikenteen hankkeita.
Kaiken kaikkiaan ”Connecting Europe Facility 2” -ohjelman liikennealan yleiseen hakuun 2021 oli jätetty 399 hakemusta – ja 135 hakemukselle annettiin myönteinen rahoituspäätös. Euroopan komission CINEA-toimeenpanoviraston yksikönpäällikkö Morten Jensen ilmoitti tiedostavansa, että CEF2 -ohjelman liikennealan rahoitukselle on valtavasti ylikysyntää suhteessa käytettävissä olevaan budjettiin. Tämä ilmenee erityisesti TEN-T-ydinverkon hankkeissa.
Suomi menestyi kansallisesti ennätyksellisen hyvin kyseisessä Verkkojen Eurooppa -ohjelman EU:n rahoitushaussa (liikennealan yleinen haku 2021), jonka myötä Suomeen jalkautui 80,78 miljoonaa EU-rahoitusta yhdeksälle liikennealan hankkeelle. Rahoitusta saivat mm. Helsingin ja Tallinnan satamien välinen ”Twinport V”-hanke, ”Kupittaa–Turku” -kaksoisraiteen ja Turun ratapihojen rakentaminen sekä Tampereen henkilöratapihan rakentamisen suunnittelu. Osa merkittävistä suomalaisista hankkeista jäi kuitenkin tällä kierroksella ilman rahoitusta. Seuraava laajempi CEF2 -ohjelman liikennealan haku avautuu 13. syyskuuta 2022.
Mitkä ovat “Connecting Europe Days 2022” -konferenssin avainviestit?
Euroopan komission DG MOVE -pääosaston investointien, innovoinnin ja kestävän liikkuvuuden päällikkö Herald Ruijters kokosi yhteen tapahtumapäivien avainviestejä.
- EU:n solidaarisuuden Ukrainaa kohtaan on ilmennyttävä konkreettisten toimien ja ratkaisujen kautta – myös EU:n liikennesektorilla. #WeStandWithUkraine
- Merkittävät liikennealan hankkeet tarvitsevat enemmän EU-rahoitusta – tulevaisuuden liikenne on investointien arvoinen
- Kestävän liikenteen energialähteeksi sopii useampi kuin yksi polttoaine ja teknologia – vaihtoehtojen moninaisuus on tunnustettava
- Liikenneinfrastruktuurilla on strateginen merkitys eurooppalaisten sisämarkkinoiden toimivuudelle ja EU:n yhteiselle turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle – toisin sanoen koko eurooppalaiselle elämäntavalle
- Kansalaisten tarpeet ja toiveet on asetettava kaupunkiliikkuvuuden keskiöön
- Digitalisaatio ja innovointi ovat tärkeitä mahdollistajia, jotta voidaan vahvistaa eri liikennemuotojen keskinäistä vuorovaikutusta ja multimodaalista liikkuvuutta
Jaa:
Jaa Twitterissä (siirryt toiseen palveluun) Jaa LinkedInissä (siirryt toiseen palveluun) Jaa Facebookissa (siirryt toiseen palveluun)
Kirjoittaja
Mikael Vainio
Liikenne- ja koulutuspolitiikan EU-erityisasiantuntija