EU:n päästökauppajärjestelmää uudistetaan ja laajennetaan uusille sektoreille
Euroopan parlamentti, EU-jäsenmaat ja Euroopan komissio ovat päässeet alustavaan sopuun koskien EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) uudistamista ja sen soveltamisalan laajentamista meriliikenteen päästöihin. Lisäksi nykyisen päästökauppajärjestelmän rinnalle perustetaan kokonaan uusi ja erillinen päästökauppajärjestelmä, joka kohdistuu tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästöihin. Sopimus on osa EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa ja sitoumusta vähentää kasvihuonepäästöjä vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Päästökauppajärjestelmän uudistuksen myötä perustetaan myös uusi sosiaalinen ilmastorahasto, jonka tavoitteena on tukea vihreän siirtymän sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Uudistuksella vahvistetaan entisestään päästökaupan roolia EU:n ilmastopolitiikan kulmakivenä. Sopimus täydentää myös merkittävästi EU:n ilmastomenoja, sillä EU:n jäsenvaltioiden tulee ohjata kaikki päästökauppatulonsa ilmastoon ja energiaan liittyviin hankkeisiin sekä ilmastopoliittisen siirtymän sosiaalisten näkökohtien huomiointiin. EU:n ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä edellyttää samalla sellaisia yhteiskunnallisia ja talouspoliittisia uudistuksia, joissa ketään ei jätetä jälkeen ja joissa energian toimitusvarmuus varmistetaan.
EU:n päästökauppajärjestelmässä asetetaan hinta hiilidioksidille ja lasketaan päästöjen sallittua tasoa joka vuosi sähkön ja lämmön tuotannossa, kaupallisessa lentoliikenteessä ja energiaintensiivisillä teollisuudenaloilla. Uusi yhteisymmärrys vähentää päästökauppajärjestelmässä olevien alojen päästöjä 62 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, kun vertailukohteeksi otetaan vuoden 2005 päästötasot. Tämä merkitsee huomattavaa 19 prosentin lisäystä nykyisen lainsäädännön mukaiseen 43 prosentin päästövähennystasoon. Lisäksi sopimus kiihdyttää vuotuisia päästövähennyksiä – nykyisen järjestelmän vähennystahti kasvaa 2,2 prosentista 4,3 prosenttiin vuosina 2024–2027 ja edelleen 4,4 prosenttiin vuodesta 2028 lähtien. Sopimuksessa vahvistettiin myös päästökauppajärjestelmän toimintaa vakauttavaa markkinavakausvarantoa.
Sopimuksen uutuutena on sisällyttää meriliikenteen päästöt asteittain EU:n nykyisen päästökauppajärjestelmän piiriin vuosina 2024–2026. Päästökauppaan tullaan sisällyttämään bruttovetoisuudeltaan 5000 ja sitä suurempien matkustaja- tai rahtialusten päästöt, kun ne liikennöivät tai oleskelevat satamassa EU:n sisällä. Lisäksi järjestelmän piiriin kuuluvat puolet niistä päästöistä, jotka aiheutuvat alusten merireiteiltä EU:n ulkopuolelle. Talvimerenkulun osalta päästökaupassa huomioidaan alusten jäävahvisteisuus. EU on siis ensimmäinen lainkäyttöalue, jossa meriliikenteen päästöjen hiilelle asetetaan selkeä hinta.
Uutta tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästökauppajärjestelmää ryhdytään puolestaan soveltamaan vuodesta 2027 alkaen, mutta poikkeuksellisen korkeiden energiahintojen vallitessa järjestelmän käynnistämistä voidaan lykätä vuoteen 2028. Pääasiallisesti EU:n päästötavoitteiden saavuttaminen pyritään tehdä mahdollisimman kustannustehokkaasti ja oikeudenmukaisesti siten, että päästökaupan sääntely kuormittaisi polttoaineiden jakelijoita kotitalouksien sijaan.
Uusi sosiaalinen ilmastorahasto edistää oikeudenmukaista siirtymää
Euroopan parlamentin ja neuvoston välisissä neuvotteluissa sovittiin myös sosiaalisen ilmastorahaston perustamisesta. Sosiaalisen ilmastorahaston tarkoituksena on vähentää päästökaupan negatiivisia vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille, mikroyrityksille ja liikenteen käyttäjille.
Sosiaalinen ilmastorahasto on osa EU:n budjettia ja sitä rahoitetaan päästökaupan huutokauppatuloilla korkeintaan 65 miljardia euroa vuosien 2026–2032 aikana. EU:n jäsenvaltioilta edellytetään 25 prosentin omarahoitusosuutta. Rahaston käyttöönotto aloitetaan vuonna 2026.
Jäsenvaltioiden tulee toimittaa Euroopan komissiolle suunnitelmat, jotka edistävät rahaston tavoitteita kuten energiatehokkuuteen liittyviä toimia ja investointeja rakennus- ja liikennealoilla. Lisäksi jäsenmaat voivat hakea rahastosta suoraa tulotukea, joka voi kattaa kokonaisuudessaan 37,5 prosenttia uusista kansallisista sosiaalisten ilmastosuunnitelmien arvioiduista kokonaiskustannuksista.