Siirry sisältöön

Euroopan alueiden ja kuntien tila 2023 

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja Vasco Alves Cordeiro piti vuosittaisen puheensa Euroopan unionin alueiden ja kuntien tilasta 9. lokakuuta, samanaikaisesti vuoden 2023 vuosiraportin julkaisun kanssa Euroopan alueiden ja kuntien viikon avajaisissa. Cordeiro esitteli puheessaan vuosiraportin tärkeimpiä havaintoja ja käsitteli paikallisten ja alueellisten toimijoiden roolia suurten yhteiskunnallisten haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, sosiaalisen eriarvoisuuden sekä väestönrakenteellisten muutosten, ratkaisemisessa.  

Cordeiro painotti, että paikalliset ja alueelliset viranomaiset ovat avainasemassa näiden haasteiden ratkaisemisessa, minkä vuoksi tarvitaan suurempaa yhtenäisyyttä sekä vahvempaa roolia alueellisille toimijoille. Puheenjohtaja Cordeiro totesi myös, että suurempi yhtenäisyys ja alueellisten toimijoiden vahvempi rooli toimivat vastalääkkeenä kansalaisten kasvavalle tyytymättömyydelle Euroopassa. 

Cordeiro nosti puheessaan esiin myös Ukrainan tilanteen ja Euroopan unionin laajentumisen sekä paikallisten ja alueellisten toimijoiden merkityksen tässä kontekstissa. Alueet ja kaupungit Euroopassa ovat esimerkiksi keskeisessä asemassa Ukrainan pakolaisten vastaanotossa ja integroinnissa ja useat alueet ja kunnat pyrkivät osallistumaan Ukrainan jälleenrakentamiseen.  

EU:n vuosikertomus alueiden ja kuntien tilasta 

Vuosikertomus alueiden ja kuntien tilasta on Euroopan alueiden komitean julkaisema raportti, joka käsittelee alueiden ja kuntien tilannetta EU:ssa. Raportti antaa yleiskuvan tärkeimmistä haasteista, joita alueet ja kunnat kohtaavat eri puolilla unionia, ja tarjoaa tietoa, jota voidaan käyttää EU:n poliittisten päätösten tukena. Tämän vuoden raportti julkaistiin 9. lokakuuta ja keskeisimmät teemat raportissa ovat alueiden osallistuminen Ukrainan jälleenrakentamiseen, digitaalinen ja vihreä siirtymä, koheesiopolitiikka sekä demokratian tulevaisuus ja EU:n laajentuminen.  

Koheesiopolitiikan kannalta tärkeimpiä tulevaisuuden parannuksia olisi alueiden ja kuntien osalta rahoitusmahdollisuuksien yksinkertaistaminen ja näkyvyyden lisääminen. Paikallisista ja alueellisista edustajista jopa 33 prosenttia ei ole tietoisia EU:n koheesiopolitiikan rahoituksesta eikä ole osallistunut siihen, mutta kuitenkin alueista ja kunnista 53 prosenttia vahvistaa, että koheesiopolitiikka tuo lisäarvoa heidän kunnalleen tai alueelleen tukemalla erityyppisiä hankkeita sekä rajat ylittävää yhteistyötä.  

Digitaalinen ja vihreä siirtymä tulee lisäämään sekä kustannuksia että riskejä monille Euroopan alueille ja kunnille. Alueiden ja kuntien rajallinen asiantuntemus ja infrastruktuuri tekevät niistä haavoittuvaisia erityisesti kyberhyökkäyksille, jotka kohdistuvat todennäköisimmin elintärkeisiin palveluihin, kuten liikkuvuuteen ja terveydenhuoltoon. Huomattava enemmistö alueista ja kunnista, noin 97 prosenttia, haluaa jatkaa digitaalisten infrastruktuurien kehittämistä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on välttämätöntä lisätä poliittista tietoisuutta saatavilla olevasta rahoitustuesta ja parantaa rahoituksen saatavuutta.  

Vihreän siirtymän osalta raportissa nostetaan esiin Euroopan teollisuuden viherryttämisen vaikutuksia paikallis- ja aluetasoon. Jotkin alueet hyötyvät siirtymästä, kun taas toiset ovat haavoittuvaisempia ja kärsivät esimerkiksi hiili-intensiivisten teollisuudenalojen sulkemisesta aiheutuvista työpaikkojen menetyksistä. Tällaisten alueiden tukeminen investoinneilla ja osaamisen lisäämistoimilla on tärkeää. 

Vuosikertomuksen mukaan alueiden ja kuntien ääni ei tule kuulluksi riittävästi EU:n päätöksenteossa.  Tällä hetkellä ja jopa 91 prosenttia alue- ja paikallisbarometrin vastaajista on vahvasti tai osittain sitä mieltä, että alueilla ja kunnilla tulisi olla suurempi rooli EU:n päätöksenteossa ja unionin tulevaisuutta koskevassa keskustelussa. Alue- ja paikallisviranomaiset ovat Euroopan ainoa hallinnon muoto, johon yli 50 prosenttia EU:n vastaajista luottaa ja joihin luottamus kasvaa edelleen. Kuitenkin paikallis- ja alue-edustajat ovat niitä, jotka usein kokevat ensimmäisenä ja vahvimmin kansalaisten tyytymättömyyden esimerkiksi demokratian tilaan ja kasvavaan eriarvoisuuteen.