Uudenmaan liikennehankkeet jäivät ilman EU-rahoitusta – Katse tuleviin rahoitushakuihin
Uudellamaalla monet liikennehankkeet, kuten Länsirata, jäivät tällä kertaa ilman EU-rahoitusta, ja juuri siksi on aika kääntää katseet jo tuleviin rahoitushakuihin ja ennakkovaikuttamiseen. Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén ja Helsinki EU Officen johtaja Janne Leino kommentoivat aihetta tänään 19.7. julkaistussa YLEn artikkelissa(siirryt toiseen palveluun)
Tuija Telénin mukaan vaikuttaminen Euroopan komission seuraaviin, vuosien 2028–2034 budjetteihin on jo alkanut: “– Olisi varmasti hyvä, että Suomessa voitaisiin yhdessä priorisoida hankehakemuksia, jotta valtakunnallisesti merkittäviä hankkeita ei jäisi pois EU-rahoituksesta.”
Vaikuttamisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että Suomen kärkitavoitteet ovat valmiina seuraavaa budjettikautta silmällä pitäen. Uusia suuria hakuja on odotettavissa vasta tuolloin, mutta valmistautuminen näihin ei ole ollenkaan liian aikaista. Maakuntajohtaja Tuija Telén on blogissaan(siirryt toiseen palveluun) käsitellyt esimerkiksi Tallinnan tunnelia, joka on yksi mahdollisista merkittävistä tulevaisuuden hankkeista.
Suomeen ulottuu kolme merkittävää juuri hyväksytyn Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) käytävää. Uusimaa on kaikkien näiden kolmen käytävän risteyskohdassa, mikä tekee alueesta strategisesti erittäin tärkeän liikenne- ja logistiikkakeskuksen. Janne Leino nostaa esiin, että EU rahoittaa ensisijaisesti näihin käytäviin kytköksissä olevia hankkeita, mutta suuria hankkeita ei kuitenkaan voi laskea pelkästään EU-rahoituksen varaan.
Lue lisää TEN-T asetuksesta(siirryt toiseen palveluun)
Tärkeintä on, että voimme yhdessä priorisoida ja viedä eteenpäin kärkihankkeita, jotka tukevat sekä Suomen kasvua että parantavat Euroopan kilpailukykyä.
Jaa:
Jaa Twitterissä (siirryt toiseen palveluun) Jaa LinkedInissä (siirryt toiseen palveluun) Jaa Facebookissa (siirryt toiseen palveluun)