Siirry sisältöön

Blogi: EU:n digilainsäädäntö testissä eurovaaleissa

Vuoden 2024 EU-vaalit lähestyvät nopeaa vauhtia ja edustavat käännekohtaa ajassa, jolloin politiikkaa tehdään yhä enemmän sosiaalisen median alustoilla. Vaalit toimivat lakmustestinä sosiaalisen median ja tekoälyn sääntelyn tehokkuudelle ja kyvylle suojella demokratiaa vallitsevalla sosiaalisen median aikakaudella. 

Eurooppalaisten viettäessä yhä enemmän aikaa verkossa, sosiaalisen median vaikuttajien ja heidän luomansa sisällön vaikutus on suurempi kuin koskaan. Monet tutkijat ovat sanoneet, että olemme menossa vaaleihin, jossa sosiaalisella medialla ja tekoälyllä on hyvin suuri vaikutus äänestäjiin. Jo 2019 vaaleissa nähtiin selkeitä disinformaatiokampanjoita sosiaalisessa mediassa ja nyt uuden tekoälykehityksen myötä disinformaation ja deepfake:n (suom. syväväärennös) levitys on noussut entistäkin enemmän.  

Vastalauseena disinformaation levittämiseen esimerkiksi sosiaalisen median alusta Instagram on pyrkinyt rajoittamaan poliittista mainontaa, mutta siltikin alusta on ollut viime aikoina täynnä niin poliitikkojen kuin muidenkin vaikuttajatahojen poliittista mainontaa. Tärkeä huomioitava asia erityisesti näiden vaalien suhteen on, että nämä ovat ensimmäiset EU-vaalit, jonka aikana suuri osa aikuisista lukevat uutiset suoraan sosiaalisesta mediasta. Sosiaalisen median alustoilla ja niiden algoritmeilla on suuri vaikutus siihen mitä sisältöä ihmiset näkevät tai eivät näe.  

Euroopan Unioni on tehnyt viimeisen viiden vuoden aikana paljon digilainsäädäntöä. Yksi keskeisistä Euroopan komission painopisteistä vuosina 2019–2024 on ollut Euroopan digitaalinen valmius (“A Europe fit for the digital age”). Komissio ja parlamentti ovat työstäneet useita lainsäädäntöjä digijättien suitsemiseksi, reilumman ja turvallisen teknologisen kehityksen varmistamiseksi sekä toimivien datamarkkinoiden luomiseksi Euroopassa. Tällä kaudella hyväksytyistä säädöksistä näissä vaaleissa testiin menevät erityisesti EU:n digipalvelusäädös (DSA), digimarkkinasäädös (DMA) ja vastikään hyväksytty tekoälysäädös (AIA) sekä EU:n ja somejättien tekemä vapaaehtoisuuteen perustuva sopimus disinformaation ehkäisemiseksi (The 2022 Code of Practice on Disinformation).  

Esimerkiksi edellä mainittu DSA pyrkii estämään laittoman ja haitallisen materiaalin leviämistä alustoilla kuten Instagramissa ja TikTok:ssa sekä torjumaan disinformaatiota ja turvaamaan alustojen käyttäjien oikeuksia. Toisin sanoen säädös laittaa somealustoille suuret vastuut toimia demokratian toteutumisen ja turvaamisen puolesta myös vaaleissa. Toinen säädös, jolla on merkittävä rooli näissä vaaleissa, on EU:n tekoälysäädös.  

Alustoilla on levinnyt ja leviää edelleen tekoälyllä generoitua videoita ja kuvamateriaalia (deepfake) eri poliittisten tahojen intressien edistämiseksi. Tekoälyllä luodut videot voivat olla usein uskomattoman realistisia ja harhaanjohtavia, jonka vuoksi niiden leviäminen sosiaalisen median alustoilla ilman merkintöjä muodostaa vakavan riskin tiedon luotettavuudelle yhteiskunnassa, ja horjuttaa äänestäjien luottamusta päätöksentekijöihin erityisesti vaalien aikaan. Vasta hyväksytyllä EU:n tekoälysäädöksellä(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) pyritään ehkäisemään juuri valheellisen materiaalin leviämistä alustoilla, koska sen vaikutukset yhteiskunnallisesti voivat olla vakavia. Esimerkiksi säädöksen resitaali 13 mukaan tietynlainen tekoälyllä generoitu materiaali tulisi aina merkitä vesileimalla etenkin, kun kyseessä on yhteiskunnallisesti merkittävää materiaalia. Säädöstekstiä kuitenkaan olla vielä julkaistu virallisessa lehdessä, mutta heti kun se julkaistaan, niin se on voimassa 20 päivän kuluttua. Lisäksi säädöksessä on eri soveltamisajat eri osioille. Ensimmäisenä velvollisuudet koskevat täysin kiellettyjä tekoälyjärjestelmiä, eli toimijoilla on 6 kuukautta aikaa ottaa kielletyt tekoälyjärjestelmät pois markkinoilta. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin alustat ovat huomioineet säädöksien sisältöä nyt ennen vaaleja ja pyrkineet ehkäisemään valheellisen materiaalin leviämistä alustoilla vai antavatko deepfakejen levitä vapaana vielä siihen asti, että asetus astuu voimaan.  

Nämä tulevat vaalit tulevat todella testaamaan EU:n digilainsäädäntöä ja näyttämään täyttävätkö säädökset tehtävänsä vaalitilanteessa sekä kertomaan miten suuri vaikutus sosiaalisen median alustoilla on äänestäjien äänestyskäytökseen. Digipalvelusäädös ja tekoälysäädös ovat kohdanneet ensimmäisen merkittävän haasteensa. Pystyvätkö ne tehokkaasti estämään disinformaation ja deepfakejen leviämisen vaaleissa? Tähän polttavaan kysymykseen saadaan vastaus ensi viikolla, kun näemme miten tekoälyn kehitys ja sosiaalisen median vahva läsnäolo näkyivät vaalikentillä. 

Leila Kylliäinen
EU-erityisasiantuntija
Digi- ja datapolitiikka